puolison siskon lapsi varastaa
Aina kun hän käy meillä kylässä tavarat katoavat. Tavallaan hän ottaa lelua, ja aina väittää että ne on hänen. Hän on 8v tyttö, vilkas ja levoton.
Tänään kävimme heidän luona kylässä ja minä huomasin että yksi arvokas lelu oli siellä. Kysyin tytöltä onko tämä tullut meidän kotoa? Tyttö oli hyvin hämmentynyt ja sanoi : on ja se tullut vahingossa. Minä otin lelun ja panin minun laukkun viereen tarkoituksena ottaa mukaan kun lähemme kotiin.
Ei helvetti , kun käänsin selkäni lelu taas hävinnyt. Kysyin taas, oliko hän nähnyt sen ja pyysin palauttaa . Tyttö heittäytyi hölmöksi ja juoksi piiloon. Ja oli piilossa ja poissa silmissäni koko vierailu aikana.
Halusin hienovaraisesti hoitaa asian, yritin varovasti etsiä sen lelun, en löytänyt.
Mitä teen. Miten sanoisin asiasta hänen vanhemmille. Tyttö napistelee ja valehtelee aina kun käy meillä.
Kommentit (10)
Sanot vaan suoraan. Että teiltä katosi lelu ja lelu olikin täällä toisessa kodiss ja tyttö häkeltyi ja sanoi vahingossa ottaneensa, mutta sitten otti uudelleen.
Olen. Koska en hyväksy varastamisesta. Nyt ne ovat lelut, mitä sitten kun kasvaa ja ymmärtää rahan arvo?
Ja tuo viimeinen lelu on tosi arvokas, hintojen lisäksi on tunnearvokas.
Toki laitan viesti hänen äidille että meidän lelumme jäi heidän kotonansa ja pyydän säilytä.
Mutta pitääkö minun millä tavalla puuttua varastamiseen?
[quote author="Vierailija" time="26.10.2014 klo 22:01"]
Melkoinen nipo olet. Huoh.
[/quote]
Väsynyttä provoilua sinulta -todella läpinäkyvää.
Meillä samoista asioistakotona puhuttu, kun 8v. vei kotona rahaa muutaman kerran, eikä puhe auttanut.
...nyt sai olla koulun jälkeen läksykerhossa kotona kaksi viikkoa, niin ettei kavereita eikö kavereille suoraan koulusta saa mennä.
ruvetaan paremmin jäsentämään lapsen päivää. Ehkä turvattomuutta se varastelu? Tuon ikäinen kuulemma olisi ratrpeen pistää jo vastuuseen tekemisistään, jollain keinolla että ymmärtää, että varastaminen ei ole sallittua.
...et sinä nipo ole. Tuo on tärkeä asia aikuisen puuttua.
Kiitos. Hänen äitinsä on tosi hyvä ystävä minulle ja tosi hieno ihminen. Minua pelottaa jos sanoon suoraan niin häntä hävettää tyttöjen puolesta. Paha jälkimaku jaa.
Voi kun voisin tosi tosi hienovaraisesti hoitaa asian.
Kun muuten tyttö on kiva ja mukava.
Luin huolimattomasti, että "puolisokea siskoni varastaa lapseni" :D ongelmia on monenlaisia... Mutta aiheeseen, toivottavasti on vain ohimenevä kausi. Voit toki hienovaraisesti vihjata (älä syytä), että uskot kyseisen lelun olevan teiltä. Kyllä äiti tietää, onko kyseistä (kallista) lelua heidän talouteensa hankittu. Varhaisessa vaiheessa näpistelykierteeseen voidaan vielä puuttua. Ei pidä odottaa sen muuttumista krooniseksi. Voihan olla, ettei äiti ole edes tietoinen lapsensa käytöksestä, ja on iloinen kun tuot asian asiallisesti esiin. Usein varastelun kylkiäisenä tulee myös valehtelun jalo taito, joten syyllisyyden irti puristaminen voi olla joissain tilanteissa hankalaa, varsinkin, jos lapselle annetaan vielä "mahdollisuus" kehittää taitojaan.... Tunnen ikävä kyllä kyseisen käyttäytymistyypin omaavan henkilön myös itse :(
Tyttö on jo aika taitava valehtelemaan. Niin kun taitava viemään tavaroita. Tämä kyseinen lelu on kuitenkin iso kokoinen ja miten hän sai se vietyn minun nenän alta.
Äitinsä ei tietää lasten ongelmansa. Harmi kun juuri minä joudan kertomaan.
Melkoinen nipo olet. Huoh.