Ärsyttää kun en osaa riidellä
Mies tulistui kun suutuin siitä että kukaan muu ei hoida jääkaapista vanhentunutta ruokaa pois. Ruoka on meillä jatkuva tappelun aihe; ei olla samaa mieltä mikä hyvää ARKIruokaa. Mies söisi kallista extraherkkuruokaa joka päivä eilä säästele suolan kanssa. Mun mielestä suolaa ei saa lisätä mihinkään, jossa jo on suolaa.
No joka tapauksessa mies huusi ja haukkui marttyyriksi ja kaikkea mun tekemää ruokaa paskaksi. Olin ihan hiljaa sillä muuten olisin vetänyt erokortin pöytään, sillä olen jo aiemmin ollut eron partaalla jo tästä asiasta ja muutenkaan kaikki yhteinen on kuihtunut vuosien saatossa. Mies harrastaa eikä tee mitään kotitöitä jos minä olen kotona; eli käytännössä vain lähtemällä kotoa pois joku muu koskee mihinkään. Ja silloinkin vain välttämättömään, mikää minulle perus-joka-päiväinen asia ei tapahdu ellei ole ihan pakko ( pyykit koneeseen, astianpesukoneen tyhjennys, kaupassa käynti, pyykkien kuivamaan ripustaminen, imurointi, vessan pesu) En halunnut alkaa vetämään hirveää tappelua lasten edessä, sillä se ei olisi ollut kaunista kieltä. Mies ei ole pyytänyt anteeksi sanomisiaan ja minä en puhu hänelle tällä hetkellä.
Tappeletteko lasten edessä estoitta vai pyrittekö välttämään isompia yhteenottoja?
Kommentit (2)
Niinpä ja tiedostan tuonkin mutta ei ollut "aikaa" riidellä; ruoka just valmistumassa ja seuraavaksi meno. Itkuun päätyvä ( ja tod.näk eropäätökseen johtava) riita vaan ei käy tänään. Eikä sitä muutenkaan tarvitse käydä lasten kuullen, toiselle vielä kokeet huomenna.
Minä en unohda enkä anna anteeksi, joten se ja sama käydäänkö riita tänään vai myöhemmin; sanottu mitä sanottu. Enkä laita miehelle ruokaa enää jatkossa
No ei tuokaan ole kyllä kovin hyvä vaihtoehto. Mun kotona oli päinvastoin, eli äiti riiteli ja huusi jatkuvasti ja isä oli pelkkä tossukka joka näytti siltä että pelkäsi äitiä. Ei ole kovin hyvä opettaa lapsille että tarpeeksi ilkeä ihminen saa aina tahtonsa läpi ja hänellä on lupa jyrätä muut alleen.