Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen umpikujassa, apua?
12.09.2021 |
Olen 05 syntynyt ja kaikki on elämässä ihan pielessä. Taidan kärsiä pahasta masennuksesta, vaikka en ole ennen ajatellut olevani masentunut. Käyn lukiota, vaikka en olisi vielä halunnut sinne mennä. Välivuosi ei ole enää mahdollinen. Itken joka päivä kun on paha olla enkä jaksaisi yhtään mitään. En siivota, tehdä tehtäviä, käydä ulkona, syödä terveellisesti, en mitään. Koulu ja kaikki ihmiset siellä on vastenmielistä. Saisin itseni vielä kuntoon, jos ei olisi tuota koulua hoidettavana. Voiko sieltä vaan jäädä pois jos ihan toimintakyvytön? En oikeasti tiedä mitä tehdä. En halua tappaa itseäni kuitenkaan koulun takia, vaikka sekin on mielessä käynyt. En koe, että koulu olisi tarpeeksi hyvä syy tappaa itseään. Minulla on vielä pieni toivon kipinä, että saan elämäni rullaamaan. En vaan jaksaisi tätä hetkeä.
Kommentit (6)
Onko teillä koulussa terveydenhoitaja, kuraattori tai psykologi? Opettajalle voi olla hankala puhua mutta noista voisi olla apua. ❤
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko mahdollista, että kävisit puhumassa koulussa terkkarin, psykologin tai opon kanssa ja vaikka näytä tämä viesti? Iso halaus! Oma 2005 syntynyt nuoreni kertaa nyt ysin, kun korona ja etäkoulu yms. sekoittivat elämän. Hän saa apua nuorisopsykiatrian poliklinikalta, olisiko sinulla mahdollisuus käydä juttelemassa jossain ja miettiä millaisia vaihtoehtoja sinulla olisi koulun ja avunsaannin kanssa? Tämä korona-aika on ollut teille nuorille todella raskasta!
Voi hyvä nuori ihminen. Sinusta tuntuu, ettei vaihtoehtoja ole, mutta niitä on aina. Sen tiedän, ettei ne vaihtoehdot tarkoita sitä, että saisit valita ihan mistä tahansa, mutta aina on jotain.
Puhuin koulun terveydenhoitajalle, opolle, varaa aika terveyskeskukseen, ota yhteys sosiaalitoimeen, tyttöjen taloon, etsivään nuorisotyöhön, mll kriisipuhelimeen...
Olen itse äiti ja sydäntä särkee lukea tuota. Ehkä lukio ei ole sinua varten. Tai ehkä on, mutta sinun pitäisi käydä se jossain toisella paikkakunnalla.
Muuta en osaa neuvoa kuin että yritä sinnitellä ja löytää se oma tiesi.
Vaikea ohjata, kun ei tiedä tilannetta. Sanot että kaikki on pielessä, no, mikä tarkalleen? Ihmissuhteet?
Välivuosi vietetään yleensä lukion ja jatko-opintojen välissä, jolloin on täysi-ikäinen ja enemmän mahdollisuuksia sen ajan käyttämiseen (esim. työ tai pääsykokeisiin lukeminen). Tai vaikka lorvailu jos talous kunnossa, kunhan se ei vaikuta tulevaisuudessa työllistymiseen (olettaen että töihin haluaa).
Veivinsä heittäminen nyt vaan on se tyhmin vaihtoehto, varsinkin kun on vielä koko elämä edessä ja mahdollisuus vaikka mihin. Ajan kanssa.
Komppaan edellisiä, aloita terveydenhoitajasta. Sitten opon kanssa voit miettiä, voisitko keventää koulua ja tehdä omien voimien mukaan pienempää määrää kursseja seuraavassa jaksossa. Älä menetä toivoa, kun huolehdit itsestäsi, kaikki kääntyy parhain päin. Uuden koulun aloitus ja uudet ihmiset on aina haaste, aikuisillekin, mutta se helpottuu kun tutustut heihin.
Alue: Aihe vapaa
Toivottavasti kerrot tuntemuksistasi jollekin lähipiiriisi kuuluvalle. Tsemppiä.