Miksi toiset haluavat antaa lapsille ulkomailla sopivia nimiä
Jos lapsi syntyykin heikkolahjaisena tai kehitysvammaisena, niin se oman nimen kirjoittaminen ja muille kertominen miten kirjoitetaan, voi olla vaikeaa, kun nimi on Catherine tai Michael. Kun taas Jormat, Päivit, Kyöstit ja Hannelet ovat tähänkin asti pärjänneet ulkomailla ihan hyvin, jos on muita avuja, jopa silloin, vaikka sukunimi olisi Mäkäräinen, Kämäräinen, Kärpäsensaari tai Pesusieni-Kekkonen. Jääkö joku pätevä valitsematta johonkin, jos nimi ei ole kansainvälinen? Ei tuo oma nimi näy Abdullaheja ja Kikimokomakaronejakaan ulkomailla hirveästi haittavaan, miksi suomalaiselle ei kelpaa suomalainen nimi? Jotkut kyllä yksinkertaistavat nimiään, mutta sillähän asia onkin ratkaistu.
Sinulle suomalaisena niiden vierasperäisten nimien kirjoittaminen voi olla vaikeaa, mutta kai ymmärrät että ulkomailla nuokin mainitsemasi ovat ihan tavallisia nimiä? Ja olisi sitä myös siihen vauvasta asti tottuneelle vammaiselle.
Yleensä vakavammat kehitysvammat on jo diagnosoitu ristiäisiin mennessä, ja voihan lapsella käyttää kutsuma/lempinimeä. Vaikeasti vammaiset myös saavat apua ja tukea asioidensa hoitamiseen, joten älä sinä heidän mahdollisesti eksoottisten nimiensä oikeinkirjoitustaidoista huoli!
Tunnen useita suomalaisia kehitysvammaisia, ja yksi aikuinen nainen ei osaa edes kirjoittaa sukunimeään oikein, vaikka se on aivan tavallinen suomalainen nen-päättyinen nimi. Joten ongelmia on jokatapauksessa, itse en sinun perusteillasi olisi antamatta kehitysvammaisellekaan nimeä, johon muuten olisin mieltynyt ja joka mielestäni sopisi hänelle.
Pitäisikö vammaisten olla vaan jotain tiinoja ja tarjoja ja erikoisemmat nimet säästettäisiin ns.terveille?