Ihmiset ei tajua, että teen kotona töitä
Tuli mieleen tuosta ketjusta, jossa joku kertoo ihmisten pitävän häntä rutiköyhänä, että miksiköhän ihmisten on vaikea tajuta kotona työskentelevän yrittäjän tilannetta?
Teen töitä kotona, ja teen niitä paljon. Kerron ihmisille, että töitä on valtavasti, mutta jostain syytä tämä ei mene perille. Perhe, sukulaiset ja kaveritkin olettaa, että ehdin kesken päivän auttaa ties missä pikku jutuissa olemattomilla varoitusajoilla. Kommenteista näkyy, että kuvittelevat mut tyhjäntoimittajaksi, joka oikeasti istuu päivät pitkät kaivamassa nenää ja pyörittelemässä peukaloita.
Esimerkki: usein mieheltäni kysytään, onko oma työhuone kätevä käytössä tms. Siis miten niin miehen työhuone? Mies käy palkkatöissä kodin ulkopuolella, minä teen töitä kotona -> työhuone on totta kai meillä varattu MINUN käyttööni.
Samoin kuvitellaan, että mies on meistä se, joka elättää perheen. No toki osaltaan, mutta ansaitsen 4-5 kertaa enemmän kuin mieheni. Tällä puuhastelullani :-/
Eihän tällä nyt kamalasti ole merkitystä, mutta ärsyttää kuitenkin ja ihmetyttää, miksi kotona tehtävää työtä ei voida ottaa tosissaan?!
Kommentit (6)
Kuulostaa tutulta. Kaveri pyyteli juuri jos voisin katsoa hänen lapsia että pääsisi työtapaamiseen, ei ymmärtänyt miksi en pariksi tunniksi voinut ottaa niitä vaikka minun omat lapset ovat päiväkodissa.
Mitä välii? Itse teen kotoa käsin töitä pääasiassa jenkkeihin ja aikaeron takia saan valvoa öisin. Moni luulee että työ on jotain sellaista jota tehdään hampaat irvessä klo 8-16 ja siitä ei saa saada kunnon korvausta. Mitä välii?
Saman kokenut. Sukulaiset jopa kutsuivat itse itsensä kylään päiväkausiksi (passattavaksi), kun olen vain kotona. Nyt olen palkkatöissä ja kaipaan yrittäjyyttä, mutta olen miettinyt, että ehkä siitä työrauhasta pari sataa kuussa maksaisi ja hommaisi toimitilan, niin tajuaisivat, että olen töissä. Kyllähän mulla joustavat työajat oli ja saatoin hoitaa omia asioitani keskellä päivää, mutta ei ne päiväkausiksi voineet joustaa. Monesti sanoin, että mulla on töitä, mistä seurasi loukkaantuminen.
Täällä myös! Välillä myös miehen osalta, ei oikein tunnu tajuavan, että työt pitää tehdä, enkä voi vain alkaa viihdyttää häntä, kun hän tulee kotiin. Mies siis opiskelija ja päivät ovat huomattavasti lyhyempiä kuin minulla. Ja minäkin elätän meidät "hengailemalla kotona".
Vastaavia kokemuksia, väänsin kesällä gradua kotona, se ei vain joillakin kavereilla tuntunut menevän jakeluun. Aina heidän vapaapäivänään tuli keskellä päivää puhelua: "Olen tässä sun lähistöllä, jos tulisin kahville?" Tosi ärsyttävää..
Mulla samoja kokemuksia.