Kerran elämässä naimisiin

Mielestäni kerran ok ok erehtyä, eli naimisiin voi mennä 2 krt. 

Avíoliiton idea kuitenkin vähän kärsii näillä, jotka menevät naimisiin jokaisen tuttavuuden kanssa kauhealla tohinalla ja sitten erotaan.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin ajattelin noin, mutta käin leskeksi 35 -vuotiaana. Yksinäinen elämä ei ollut minun juttuni ja olen avioitunut uudestaan.

Miten yksinäinen elämä ja avioliitto liittyvät toisiinsa?

Voisin mennä, mutta en kyllä aivan heti. Uusia häitä tuskin pitäisin.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni kerran ok ok erehtyä, eli naimisiin voi mennä 2 krt. 

Avíoliiton idea kuitenkin vähän kärsii näillä, jotka menevät naimisiin jokaisen tuttavuuden kanssa kauhealla tohinalla ja sitten erotaan.

Minä ajattelen samoin myös avoliitosta ja kihlauksesta. Jos jokainen seurustelusuhde on johtanut saman katon alle (tai lupaukseen avioliitosta eli kihlaukseen), niin vaikea uskoa, että itse olisi sellaiselle ihmiselle yhtään vakavammin otettava loppuelämän elämänkumppani.

Elämä opettaa.

En koskaan voinut kuvitella eroavani, koska menin naimisiin loppuiäkseni.

Erosin.

Enpä usko. Nyt saman miehen kanssa yhdessä 31v ja naimisissa siitä 23v. Jos tämä jostain syystä päättyy, luulenpa, että elelen ihan sinkkuna vaan.

Avioliitto on pyhä. Vain kerran elämässä naimisiin.

itsellä kuudes liitto menossa vasta. 

Ei ole pakko mennä naimisiin ollakseen yhdessä.

Se, mikä sopii sinulle, ei ehkä toimi toisella. Miksi missään tilanteessa yhden patentti-ratkaisun tulisi toimia kaikille ja aina?

Vierailija kirjoitti:

Avioliitto on pyhä. Vain kerran elämässä naimisiin.

Vai että oikein pyhä? Eiköhän se ole vain kahden ihmisen välinen sopimus? Se, että ko. sopimus on perinteisesti solmittu kirkossa, ei tee siitä yhtään sen 'pyhempää', kuin tv:n osamaksu-sopimuskaan. Kaikki sopimukset voidaan purkaa ja tehdä uusia.

Olen eronnut, mutta en halua enää mitään uutta taloudellista liittoa vaan mieluummin asutaan jopa omissa asunnoissa, jos uuteen suhteeseen alan. Naimisiin menolle en näe mitään syytä enää, kun ei kiinnosta mikään yhteistalous. 

Sillä mielellähän sitä yleensä mennään, että liitto kestää. Olisihan se kovin ihanaa, mutta kaikkien kohdalla se ei vaan onnistu. 

Vierailija kirjoitti:

Olen eronnut, mutta en halua enää mitään uutta taloudellista liittoa vaan mieluummin asutaan jopa omissa asunnoissa, jos uuteen suhteeseen alan. Naimisiin menolle en näe mitään syytä enää, kun ei kiinnosta mikään yhteistalous. 

Täsmälleen näin. Kun itsellä on omaisuutta ja kolme lasta, niin siihen ei todellakaan viitsi sotkea jotain avioliittoa enää. Molemmilla on asunnot ja raha-asiat pysyvät erikseen täysin koko mahdollisesta suhteesta.

Naimisiin mentiin, kun saatiin lapset. Miksi vela-parin pitäisi mennä naimisiin lainkaan?

Nyt ollaan molemmin puolin 60v. Jos tässä vaiheessa menisi naimisiin asti toisen kanssa sinkkuuduttuaan, se vain vaikeuttaisi asioita. Nyt maallinen mammona menee lapsille aikanaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliitto on pyhä. Vain kerran elämässä naimisiin.

Vai että oikein pyhä? Eiköhän se ole vain kahden ihmisen välinen sopimus? Se, että ko. sopimus on perinteisesti solmittu kirkossa, ei tee siitä yhtään sen 'pyhempää', kuin tv:n osamaksu-sopimuskaan. Kaikki sopimukset voidaan purkaa ja tehdä uusia.

Juu, avioliitto ei ole millään tavoin pyhä, vaan vain sopimus, jonka voi muuttaa yksin tai yhdessä koska vain.

Vierailija kirjoitti:

Naimisiin mentiin, kun saatiin lapset. Miksi vela-parin pitäisi mennä naimisiin lainkaan?

Nyt ollaan molemmin puolin 60v. Jos tässä vaiheessa menisi naimisiin asti toisen kanssa sinkkuuduttuaan, se vain vaikeuttaisi asioita. Nyt maallinen mammona menee lapsille aikanaan.

Me mentiin ihan vaan taloudellisista syistä. Kuolintapauksessa verotus on pienempi ja meillä esim. työnantaja maksaa hyvät korvaukset leskelle. Tultiin siihen tulokseen, että järkevämpää kuitenkin mennä naimisiin. 

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni kerran ok ok erehtyä, eli naimisiin voi mennä 2 krt. 

Avíoliiton idea kuitenkin vähän kärsii näillä, jotka menevät naimisiin jokaisen tuttavuuden kanssa kauhealla tohinalla ja sitten erotaan.

Ymmärrän naimisiin menemisen, jos tehdään yhteisiä lapsia, mutta jos niitä on jo ja uusia ei tule, niin naimisiin meneminen sotkee hyvin paljon.

Vierailija kirjoitti:

Elämä opettaa.

En koskaan voinut kuvitella eroavani, koska menin naimisiin loppuiäkseni.

Erosin.

Ap:n kysymys kuului, että menisitkö vielä naimisiin uudestaan?

En menisi enää uudestaan naimisiin, jos eroaisin. En usko, että muuttaisin edes yhteen ainakaan pitkään aikaan. Viihdyn hyvin yksin ja oma tila on minulle tärkeä.