En tajua lapsen yksin hankkivia
Itselläni ei ole lapsia, mutta olen käsittänyt että se menee niin että kaksi ihmisistä tykkää toisistaan ja sitten vaan miettivät että meitä voisi olla kolme.
En tajua sitä yksinhankintajuttua sitten yhtään.
Kommentit (34)
No tajuatko paremmin sitten niitä jotka hankkivat lapsen yhdessä ja sitten eroavat, niitäkin on pilvin pimein.
Onhan se parempi kuin saada lapsi huonoon suhteeseen. Tai mennä yksiin jonkun kansa siksi, että haluaa lapsen.
Hyvä, että ne, joille lapsi on ykkönen ja parisuhde kakkonen, on rehellisiä.
Onko vaikeaa käsittää, että nainen ei voi odottaa ikänsä sopivaa kumppania ja hän haaveilee kovasti omasta lapsesta?
Vierailija kirjoitti:
Onko vaikeaa käsittää, että nainen ei voi odottaa ikänsä sopivaa kumppania ja hän haaveilee kovasti omasta lapsesta?
Mut ku mä haluun
Kyllä minä tajuan. Lapset ovat itselleni tärkeintä elämässä ja jos ei olisi kumppania löytynyt niin olisin silti halunnut lapsen. Perheitä on monenlaisia ja niissä voi kasvaa onnellisia, tasapainoisia lapsia perheen koostumuksesta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Onhan se parempi kuin saada lapsi huonoon suhteeseen. Tai mennä yksiin jonkun kansa siksi, että haluaa lapsen.
Hyvä, että ne, joille lapsi on ykkönen ja parisuhde kakkonen, on rehellisiä.
Ei. Parisuhde on ensin ja hänet sinä olet valinnut. Lapsiasi et valitse.
Osalle se on niin tärkeä juttu että siihen on valmis ilman parisuhdetta, sen ymmärrän. Mutta itse en ikinä pystyisi siihen yksin. Minusta ei olisi lähtökohtaisesti totaali yh:ksi. Joo tiedän että puoliso voi kuolla ja tiedän että silloin pitää vaan pärjätä (tätä ei tarvi minulle selittää), mutta kyllä lähtökohtaisesti lasken sen varaan että lapsellani on osallistuva isä. Mutta jos joku toinen kokee pärjäävänsä ilman toista vanhempaa niin se on ihan ok, meitä on erilaisia.
Monta syytä hankkia lapsi yksin
- jatkuvat epäonnistuminen parisuhteessa, nimittäin joillain ihmisillä on lapsuuden traumoja jotka vaikuttavat parinmuodostukseen ja eikä mahdollisesti terapia tms ole tepsinyt, eli suhteen ylläpito on vaikeaa
- itsensä arvostaminen, jolloin on vaikeampi löytää sopivaa kumppania, varsinkin jos asuu kaukana, työskentelee yksin ja muutenkin on vähemmän sopivien ihmisten ilmoilla
- aikapaine, jos ei ole kumppania niin minkäs voit, onneksi nykyaikana voi hankkia lapsen yksinkin, tulee surullinen mieli kun ennen aikaan se oli käytännössä mahdotonta
- ihmisellä on jokin tavallisesta poikkeava ulkoinen olemus, vaiva tms joka tekee ihmisestä vähemmän puoleensavetävän, hän ei ole tavanmukaisen viehättävä tai hänellä on esim alopecia tms.
Eli moni ei haluaisi hankkia yksin, mutta päätyy siihen. Onneksi tämä on nykyisin hyväksyttyä. Loppujen lopuksi ei ole kenenkään muun asia.
En mäkään ymmärrä, mutta meitä on tosiaan moneen junaan. Jos se lapsi on jollekin oleellinen osa omaa elämän suunnitelmaa, niin mitäpä se mun pep pua ns. kutittaa. Toivottavasti ovat onnellisia, vanhempi ja lapsensa.
Vierailija kirjoitti:
Monta syytä hankkia lapsi yksin
- jatkuvat epäonnistuminen parisuhteessa, nimittäin joillain ihmisillä on lapsuuden traumoja jotka vaikuttavat parinmuodostukseen ja eikä mahdollisesti terapia tms ole tepsinyt, eli suhteen ylläpito on vaikeaa
- itsensä arvostaminen, jolloin on vaikeampi löytää sopivaa kumppania, varsinkin jos asuu kaukana, työskentelee yksin ja muutenkin on vähemmän sopivien ihmisten ilmoilla
- aikapaine, jos ei ole kumppania niin minkäs voit, onneksi nykyaikana voi hankkia lapsen yksinkin, tulee surullinen mieli kun ennen aikaan se oli käytännössä mahdotonta
- ihmisellä on jokin tavallisesta poikkeava ulkoinen olemus, vaiva tms joka tekee ihmisestä vähemmän puoleensavetävän, hän ei ole tavanmukaisen viehättävä tai hänellä on esim alopecia tms.
Eli moni ei haluaisi hankkia yksin, mutta päätyy siihen. Onneksi tämä on nykyisin hyväksyttyä. Loppujen lopuksi ei ole kenenkään muun asia.
Kyllä sitä pitäisi sen lapsenkin kannalta ajatella, eikä vaan mitä itse haluaa.
Lasta ei voi yksin hankkia. Siihen tarvitaan toisen sukupuolen sukusoluja. Tärkein, lasta ei voi yksin hoitaa, lasta pitää valvoa koko ajan. Ja kasvattaa ja opettaa ja sietää lapsen uhmaikä ja murkkuikä. Yksi ihminen ei vaan jaksa.
Minäpä selitän. Hankin lapsen yksin, koska lapsen saaminen oli elämäni tärkein asia. Minulla ei ollut miestä, enkä erityisemmin sellaista kaivannutkaan. Kaikki on mennyt hienosti ja lapsi on fiksu, ihana luonne, hänellä menee opinnot hyvin ja on paljon kavereita ja hän on empaattinen ja hieno ihminen, eikä muuten koskaan tulisi arvostelleeksi muita niin rumasti edes netissä kuin mitä ap tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monta syytä hankkia lapsi yksin
- jatkuvat epäonnistuminen parisuhteessa, nimittäin joillain ihmisillä on lapsuuden traumoja jotka vaikuttavat parinmuodostukseen ja eikä mahdollisesti terapia tms ole tepsinyt, eli suhteen ylläpito on vaikeaa
- itsensä arvostaminen, jolloin on vaikeampi löytää sopivaa kumppania, varsinkin jos asuu kaukana, työskentelee yksin ja muutenkin on vähemmän sopivien ihmisten ilmoilla
- aikapaine, jos ei ole kumppania niin minkäs voit, onneksi nykyaikana voi hankkia lapsen yksinkin, tulee surullinen mieli kun ennen aikaan se oli käytännössä mahdotonta
- ihmisellä on jokin tavallisesta poikkeava ulkoinen olemus, vaiva tms joka tekee ihmisestä vähemmän puoleensavetävän, hän ei ole tavanmukaisen viehättävä tai hänellä on esim alopecia tms.
Eli moni ei haluaisi hankkia yksin, mutta päätyy siihen. Onneksi tämä on nykyisin hyväksyttyä. Loppujen lopuksi ei ole kenenkään muun asia.
Kyllä sitä pitäisi sen lapsenkin kannalta ajatella, eikä vaan mitä itse haluaa.
Miten se lapsi siitä kärsii, etenkin jos elämässä on muitakin aikuisia?
Ei lasta voi yksin hankkia. Kasvattaa voi.
Vierailija kirjoitti:
Lasta ei voi yksin hankkia. Siihen tarvitaan toisen sukupuolen sukusoluja. Tärkein, lasta ei voi yksin hoitaa, lasta pitää valvoa koko ajan. Ja kasvattaa ja opettaa ja sietää lapsen uhmaikä ja murkkuikä. Yksi ihminen ei vaan jaksa.
Neuvola ja päivähoito on keksitty.
Ei kai lapsi elä missään komerossa ennen koulua?
Vierailija kirjoitti:
Lasta ei voi yksin hankkia. Siihen tarvitaan toisen sukupuolen sukusoluja. Tärkein, lasta ei voi yksin hoitaa, lasta pitää valvoa koko ajan. Ja kasvattaa ja opettaa ja sietää lapsen uhmaikä ja murkkuikä. Yksi ihminen ei vaan jaksa.
Ei taida usein kaksikaan jaksaa, kun varsinkin pikkulapsiperheissä erojen määrä on niin suuri. Sitten tulee kivat elatusmaksukiistat tai pahimmillaan huoltajuuskiistat. Jos niistä selvitään, niin sittenpä otetaan uusi puoliso kiroilemaan kuinka tuo penskakin tuossa on vähän häiriöksi, kun olisi niin kiva leikkiä romanssia tässä. Ja sitten jos siitä selvitään niin sitten halutaan yhteinen lapsi ja kohta ollaan taas eron partaalla kun sinun minun ja meidän lapset ei olekaan kiva juttu.
Mä luulen, että yksin lapsen haluava pohtii todella tarkasti sitä millainen turvaverkosto hänellä ja miten kaikki järjestetään koska asia ei ole suinkaan niin yksinkertainen kuin useimmille pariskunnille ( tippaakaan nyt väheksymättä ketään lapsettomuudesta kärsineitä ja rankkoja lapsettomuushoitoja esim. käymään joutuneita).
Vierailija kirjoitti:
Minäpä selitän. Hankin lapsen yksin, koska lapsen saaminen oli elämäni tärkein asia. Minulla ei ollut miestä, enkä erityisemmin sellaista kaivannutkaan. Kaikki on mennyt hienosti ja lapsi on fiksu, ihana luonne, hänellä menee opinnot hyvin ja on paljon kavereita ja hän on empaattinen ja hieno ihminen, eikä muuten koskaan tulisi arvostelleeksi muita niin rumasti edes netissä kuin mitä ap tekee.
Ja sellainen pikkuseikka, joka ap:lta taitaa unohtua - ellen olisi hankkinut lastani yksin kuten tein, häntä ei olisi olemassa ollenkaan. Ja jokaisen ihmisen suurin ja ensimmäinen perusoikeus on olla syntynyt tänne maailmaan. Jos ryhdymme keskustelemaan siitä, kenellä meistä ei ole oikeutta syntyä, niin aloitan ihan muusta henkilöstä tässä ketjussa kuin täydellisestä ja onnellisesta lapsestani.
Jotkuthan ottavat yhden yön suhteen.