Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Suomalaiset yritykset eivät investoi uuteen vaan haluavat toimia halpatyövoimalla.

Vierailija
06.09.2021 |

Ylen jutun mukaan tilastot näyttävät selvästi, ettei Suomessa ole halua investoida uuteen.
Sen sijaan yritykset inisevät halvempien ja tehokkaampien ihmisten perään. Kohta Suomi on Euroopan Bangladesh jos EK.n toiveita noudatetaan.

Kommentit (28)

Vierailija
21/28 |
06.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuskin missään invetoidaa enempää

Miten olisi lukea juttu, josta on puhe? Eli https://yle.fi/uutiset/3-12083003

Ei tarvitse kuin Ruotsiin mennä, niin investoidaan jo ihan eri innolla.

Lueppa itse juttu. Siinä sanotaan että ruotsi investoi KAIVOSTOIMINTAAN 100 miljardia

Vierailija
22/28 |
07.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Firmat jo tietävät että hallitus tekee Suomesta kehitysmaan, ja sitä estämään tarvitaan mielenosoituksia, ja valta takaisin kansalle.

Miten niin tietävät?

Hallitus vaihtuu neljän vuoden välein. Ei yksi hallitus mitään kykene pysyvästi tekemään.

Seuraava hallitus eduskuntineen kumoaa edellisen hallituksen päätökset ja laati omat sääntönsä ja verotuksensa sun muut.

Ei tämä hallitus ole ikuinen.  Ei mikään muukaan hallitus ole ollut.

Verotus muuttuu aina sen myötä, onko porvarihallitus vaiko vasemmistohallitus.

Hallitus vaihtuu neljän vuoden välein. Samassa yhteydessä laitetaan yleensä romukoppaan kaikki, mitä edellinen hallitus on edes linjannut karkeasti yrittäjien toimintaympäristöstä.

Nyt ollaan osa vihreää siirtymää. Entä, jos jolle kulle tuleekin päähän seuraavan vaalien jälkeen tarkastella omavaraisuutta ja tuontihakkeen tms. ongelmallisuutta. Taas pannaan kaikki uusiksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/28 |
08.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ek haluaa ne kataisen mainitsemat 1,8 miljoonaa halpatyöläistä. Mieluiten jotain valmiiksi nöyrää porukkaa.

Alkaa olla nöyrää porukkaa kortistoissa tai uudelleenkouluttautumassa. Turvealan yrittäjät joilla isot investoinnit nyt hyödyttömässä kalustossa... matkailualan tyhjän päälle lempatut kausityöntekijät... ravintola-alalta aletaan karhuamaan takaisin väärin perustein maksettua korona-ajan tukea, sieltäkin voi tulla poistumaa...

Vierailija
24/28 |
08.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ek haluaa ne kataisen mainitsemat 1,8 miljoonaa halpatyöläistä. Mieluiten jotain valmiiksi nöyrää porukkaa.

Alkaa olla nöyrää porukkaa kortistoissa tai uudelleenkouluttautumassa. Turvealan yrittäjät joilla isot investoinnit nyt hyödyttömässä kalustossa... matkailualan tyhjän päälle lempatut kausityöntekijät... ravintola-alalta aletaan karhuamaan takaisin väärin perustein maksettua korona-ajan tukea, sieltäkin voi tulla poistumaa...

Kortistossa on jo valmiiksi paljon nöyriä. Suostuvat kaikenlaisiin 9 euron orjuuksiin eli ilmaiseksi töihin. Jopa puolenvuoden työkokeiluja joista työllistyy ehkä yksi tuhannesta. Yleensä otetaan vain uusia työkokeilijoita kun onhan ne selvää säästöä palkkakuiluissa.

Vierailija
25/28 |
08.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jep, orjuudella Suomi nousuun tai ainakin muutaman harvan rikkaan taskuun vähän lisää kahisevaa. Mitään merkitystä ei ole ihmisarvolla, kunhan rikas rikastuu.

Vierailija
26/28 |
08.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Turhaa vastakkainasettelua asioista jotka ei edes liity toisiinsa.

Totta tavallaan, mutta on siinä pikkuisen ideaakin. 

Suomessa on kallis työllistää. Monessa tuotannollisessa toiminnassa työvoima on tarpeen ja merkittävä kustannustekijä siinä missä myös osaavana, koulutettuna ja ahkerana erittäin ratkaiseva menestystekijä. Työvoima on eräs investointi, joka on toki luonteeltaan jatkuva kuluerä tietynmittaisella jälkivaikutuksella (irtisanomisehdot yms). Harva tuotannollinen toiminta kuitenkaan pyörii PELKÄN työvoiman varassa. Käsityökin tarvitsee poikkeuksetta ympärilleen myös tuotantolaitoksen, koneita, varastoja, logistiikkaa ja hallinnon sekä tukitoiminnot. Äärimmillään tietotyössä riittää toimistoympäristö ja tietotekninen infra. Automatisoitu tuotanto tarvitsee enemmän laiteinvestointeja ja tietotyötä, mutta yleensä silti jonkinverran fyysistä työvoimaa myös. 

Mikä tahansa tuotannollinen toiminta siis edellyttää aina investointeja tuotanto-olosuhteisiin ja työvoimaa. Mitä kalliimpaa työvoimaan investointi on, sen vähemmän tuotanto-olosuhteisiin on varaa investoida, kun rahaa yleensä ei yritysinvestointeihin nosteta taikaseinästä vaan se saadaan lainaksi tai sijoituksena joltakulta, joka odottaa sijoitukselleen tuottoja. Jos tähän ei kyetä, sijoittaja hakee tuotot muualta. Vaikkapa halpatyömaasta. 

Kallis työvoima on siis eräs investointikykyä heikentävä merkittävä seikka. On typerää, että Suomi ehdoin tahdoin pyrkii tuohon suuntaan. Jonnekin 1800-luvun lopun riistokapitalismin ajoille jämähtäneet AY-liikkeet etunenässä ovat itsetuhoinen syöpä, joka pyrkimyksillään vallata mahdollisimman paljon lopulta tappaa sen koko asuttamansa kehon, josta on itsekin riippuvainen. 

Investointeihin tulisi kannustaa. Se ei tarkoita valtion tukirahoja. Se tarkoittaa vastahankaisen kontrollibyrokratian hävittämisen lisäksi ennenkaikkea työvoiman saatavuuden parantamista ja kustannusten alentamista. Se taas ei tarkoita palkkojen leikkaamista vaan ensi sijassa verotuksen, sivukulujen ja erilaisten tulonsiirtojen kokonaisuuden uudelleenjärjestelyä niin, että työntekijälle jäisi työstään enemmän omaan näppiin ja työnantaja voisi helpommin eli matalammin lisäkuluin palkata työvoimaa tarpeisiinsa. Kaikki voittaisivat. Paitsi loiset syöpäkasvaimessaan.

On ihan posketon kokonaisuus, että työntekijä saattaa kustantaa tehdaslaitokselle 15 000 eur kuussa ja irtisanomisehtoineen lisäksi 100 000 euron könttähintaa siinä tapauksessa, jos tuotanto on lopetettava muutenkin kannattamattomana. Työntekijälle itselleen tuosta jää kuitenkin vain murusia, vaikkapa 2000 eur kuussa. Lisäksi irtisanomisen päälle tulee suoranainen työntekokielto kannustinloukkuineen ja liiton sohvallamakuurahoineen. Sitten työntekijä elää armorahalla kun toinen tehdas jossain kaipaisi työlle tekijää, muttei saa. Valtio kaapii kokonaisuudesta veroina ja maksuina kermat päältä ja vielä läträä puolet kurristakin virkakoneiston massuihin. Jäljelle jäävät roposet valutetaan tukina köyhille, joilta on ensin kielletty mahdollisuus elättää itsensä työllä. Kokonaisuus on kurjistumisen syöksykierre, jossa aina vaan enemmän elättejä järsii valtion leipää kalterittomissa vankiloissaan ja aina vähemmän oikeaa tuottavaa työtä tehdään, kun ne pääomasijoittajat katsovat viivan alle kiteytyvän karun todellisuuden ja ovat vapaat toimimaan maailmanlaajuisesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/28 |
08.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Turhaa vastakkainasettelua asioista jotka ei edes liity toisiinsa.

Totta tavallaan, mutta on siinä pikkuisen ideaakin. 

Suomessa on kallis työllistää. Monessa tuotannollisessa toiminnassa työvoima on tarpeen ja merkittävä kustannustekijä siinä missä myös osaavana, koulutettuna ja ahkerana erittäin ratkaiseva menestystekijä. Työvoima on eräs investointi, joka on toki luonteeltaan jatkuva kuluerä tietynmittaisella jälkivaikutuksella (irtisanomisehdot yms). Harva tuotannollinen toiminta kuitenkaan pyörii PELKÄN työvoiman varassa. Käsityökin tarvitsee poikkeuksetta ympärilleen myös tuotantolaitoksen, koneita, varastoja, logistiikkaa ja hallinnon sekä tukitoiminnot. Äärimmillään tietotyössä riittää toimistoympäristö ja tietotekninen infra. Automatisoitu tuotanto tarvitsee enemmän laiteinvestointeja ja tietotyötä, mutta yleensä silti jonkinverran fyysistä työvoimaa myös. 

Mikä tahansa tuotannollinen toiminta siis edellyttää aina investointeja tuotanto-olosuhteisiin ja työvoimaa. Mitä kalliimpaa työvoimaan investointi on, sen vähemmän tuotanto-olosuhteisiin on varaa investoida, kun rahaa yleensä ei yritysinvestointeihin nosteta taikaseinästä vaan se saadaan lainaksi tai sijoituksena joltakulta, joka odottaa sijoitukselleen tuottoja. Jos tähän ei kyetä, sijoittaja hakee tuotot muualta. Vaikkapa halpatyömaasta. 

Kallis työvoima on siis eräs investointikykyä heikentävä merkittävä seikka. On typerää, että Suomi ehdoin tahdoin pyrkii tuohon suuntaan. Jonnekin 1800-luvun lopun riistokapitalismin ajoille jämähtäneet AY-liikkeet etunenässä ovat itsetuhoinen syöpä, joka pyrkimyksillään vallata mahdollisimman paljon lopulta tappaa sen koko asuttamansa kehon, josta on itsekin riippuvainen. 

Investointeihin tulisi kannustaa. Se ei tarkoita valtion tukirahoja. Se tarkoittaa vastahankaisen kontrollibyrokratian hävittämisen lisäksi ennenkaikkea työvoiman saatavuuden parantamista ja kustannusten alentamista. Se taas ei tarkoita palkkojen leikkaamista vaan ensi sijassa verotuksen, sivukulujen ja erilaisten tulonsiirtojen kokonaisuuden uudelleenjärjestelyä niin, että työntekijälle jäisi työstään enemmän omaan näppiin ja työnantaja voisi helpommin eli matalammin lisäkuluin palkata työvoimaa tarpeisiinsa. Kaikki voittaisivat. Paitsi loiset syöpäkasvaimessaan.

On ihan posketon kokonaisuus, että työntekijä saattaa kustantaa tehdaslaitokselle 15 000 eur kuussa ja irtisanomisehtoineen lisäksi 100 000 euron könttähintaa siinä tapauksessa, jos tuotanto on lopetettava muutenkin kannattamattomana. Työntekijälle itselleen tuosta jää kuitenkin vain murusia, vaikkapa 2000 eur kuussa. Lisäksi irtisanomisen päälle tulee suoranainen työntekokielto kannustinloukkuineen ja liiton sohvallamakuurahoineen. Sitten työntekijä elää armorahalla kun toinen tehdas jossain kaipaisi työlle tekijää, muttei saa. Valtio kaapii kokonaisuudesta veroina ja maksuina kermat päältä ja vielä läträä puolet kurristakin virkakoneiston massuihin. Jäljelle jäävät roposet valutetaan tukina köyhille, joilta on ensin kielletty mahdollisuus elättää itsensä työllä. Kokonaisuus on kurjistumisen syöksykierre, jossa aina vaan enemmän elättejä järsii valtion leipää kalterittomissa vankiloissaan ja aina vähemmän oikeaa tuottavaa työtä tehdään, kun ne pääomasijoittajat katsovat viivan alle kiteytyvän karun todellisuuden ja ovat vapaat toimimaan maailmanlaajuisesti.

Pitkä sepustus joka kaatuu tuohon ay liikkeen vastustamiseen. Ilman niitä työntekijöillä olisi melkoisen erillaista. Voittoa saa toki tehdä mutta jotain rajaa sille ahneudelle. Byrokratia on kyllä on hel...tinsä.

Vierailija
28/28 |
08.09.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja halpatyövoiman saatavuus on juuri se syy, miksi yritykset (EK äänitorvenaan) haluavat leikata sosiaaliturvaa ja muillakin keinoin kepittää työttömiä. Unelmana työtätekevä köyhälistö, ja vielä surkeammassa tilanteessa oleva työttömien joukko johon putoamista työtätekevät köyhätkin haluavat välttää.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yhdeksän neljä