Lue keskustelun säännöt.
Terppoja paikalla? Ihmisten sanomiset alkavat usein vaivaamaan...
13.10.2014 |
Onkohan kenelläkään muulla sellaista ongelmaa, että työpaikan juhlien tai muun sosiaalisen tilanteen jälkeen päänuppi alkaa kaivella keskusteluja ja sanomisia kuin etsien asioita, joista voisi loukkaantua? Tai jos kohtaa jonkin ikävän sanallisen tilanteen, niin menee tilanteessa lukkoon, mutta kotona alkaa harmittaa kun ei sanonut niin tai noin.
Olen pienen vauvan ja kouluikäisen äiti ja tuntuu, että tämä ammattiloukkaantuja minussa vahvistuu vuosi vuodelta. Olen niin kade sellaisille ihmisille, jotka luottavat itseensä eivätkä tuhlaa voimavarojaan tällaiseen. Haluaisin antaa lapsilleni parhaan mahdollisen esimerkin, mutta en pysty.
Käytännön esimerkkinä eräs työpaikan tapaaminen, jossa oli korkea-arvoisi kollegoja paikalla. Oma lähikollegani alkoi kertoa minulle erästä itsestäänselvää asiaa, kuin en olisi siitä ollenkaan tietoinen. En keksinyt yhtään asiaa, miten olisin saanut poikki tuon ammattijargonin, joten kuuntelin vain.:( Kotona alkoi harmittaa niin vietävästi, että en vetänyt mattoa jalkojen alta ja sanonut, että kyllä kyllä, tuon tiedämme kaikki, voit hypätä pohjustuksen yli ja sanoa asiasi?
Pelkään, että kollegoille, joiden kanssa alamme tehdä ensi vuonna tiivistä yhteistyötä jäin ennakkokäsitys, että olen tiimin heikoin lenkki. Nyt päässä pyörii, miksi en lopettanut hänen jargoniaan vaan kuuntelin kiltisti ja hiljaa. Aargh! Tulen hulluksi tämän ominaisuuden kanssa, tuntuu että se pilaa jo työuranikin. Onko mitään tehtävissä?
Kommentit (15)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etsitkö virheitä omista sanonistasi sosiaalisen tilanteen jälkeen?
On tehtävissä ja ihan helposti. Alat tarkkailla ja tietoisesti hallita ajatuksiasi. Jos huomaat että taas noita vaivaamisajatuksia pyörii päässä, vaan lopetat niiden ajattemisen. Ajattelet jotain muuta tai et ajattele mitään.
Ihimiset aiheuttavat itselleen ihan valtavasti kärsimystä koska eivät ole tajunneet että heidän ei ole pakko olla automaattisen ajattelunsa orjia ja uhreja, vaan he voivat itse valita mitä ajattelevat ja milloin. Sitä ei aina voi ajatella, että mitä ajatuksia päähän pälkähtää, mutta sen voi valita, lähteekö niitä ajatuksia seuraamaan ja pyörittelemään. Sellaisia ajatuksia jotka eivät ole rakentavia ja jotka ahdistavat, ei kannata pyöritellä.
Tarkoitan terapeuttia, otsikko oli liian pitkä, joten piti käyttää lyhennettä.
En etsi virheitä sanomisistani normaalia enempää, luulisin. Sen sijaan voi harmittaa että en keksinyt sanoa tiettyjä asioita tai että esiinnyin väärällä tavalla.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan perustapaus: huono itsetunto ajaa sut ylianalysoimaan. Tähän ei ole muuta ratkaisua kun antaa vain olla. Esimerkiksi jos olisit keskeyttänyt kollegan jollain kommentilla, olisit kotona tuskaillut että saivatko ihmiset susta ylimielisen kuvan yms. Eli teit niin tai näin, ylianalysoinnilla löytää kyllä huonot puolet joka skenaariosta.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 11:53"]
On tehtävissä ja ihan helposti. Alat tarkkailla ja tietoisesti hallita ajatuksiasi. Jos huomaat että taas noita vaivaamisajatuksia pyörii päässä, vaan lopetat niiden ajattemisen. Ajattelet jotain muuta tai et ajattele mitään.
Ihimiset aiheuttavat itselleen ihan valtavasti kärsimystä koska eivät ole tajunneet että heidän ei ole pakko olla automaattisen ajattelunsa orjia ja uhreja, vaan he voivat itse valita mitä ajattelevat ja milloin. Sitä ei aina voi ajatella, että mitä ajatuksia päähän pälkähtää, mutta sen voi valita, lähteekö niitä ajatuksia seuraamaan ja pyörittelemään. Sellaisia ajatuksia jotka eivät ole rakentavia ja jotka ahdistavat, ei kannata pyöritellä.
[/quote]
Oikein hyviä ajatuksia.
Mutta miten hallita tällaista konkretian tasolla? Jos isku on ollut tarpeeksi paha, minulta voi mennä päiviä sitä asiaa pyöritellessä niin, että lapsetkin huomaavat että jopa puhun yksinäni kuin olisin takaisin tässä tilanteessa. Tiedän miltä tuo kuulostaa..:(
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 11:54"]
Tarkoitan terapeuttia, otsikko oli liian pitkä, joten piti käyttää lyhennettä.
En etsi virheitä sanomisistani normaalia enempää, luulisin. Sen sijaan voi harmittaa että en keksinyt sanoa tiettyjä asioita tai että esiinnyin väärällä tavalla.
ap
[/quote]
Kiitos, avasin tämän ketjun vaan tarkistaakseni, onko terppa joku eksoottinen lintu vai mikä.
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 11:58"]
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 11:53"]
On tehtävissä ja ihan helposti. Alat tarkkailla ja tietoisesti hallita ajatuksiasi. Jos huomaat että taas noita vaivaamisajatuksia pyörii päässä, vaan lopetat niiden ajattemisen. Ajattelet jotain muuta tai et ajattele mitään.
Ihimiset aiheuttavat itselleen ihan valtavasti kärsimystä koska eivät ole tajunneet että heidän ei ole pakko olla automaattisen ajattelunsa orjia ja uhreja, vaan he voivat itse valita mitä ajattelevat ja milloin. Sitä ei aina voi ajatella, että mitä ajatuksia päähän pälkähtää, mutta sen voi valita, lähteekö niitä ajatuksia seuraamaan ja pyörittelemään. Sellaisia ajatuksia jotka eivät ole rakentavia ja jotka ahdistavat, ei kannata pyöritellä.
[/quote]
Oikein hyviä ajatuksia.
Mutta miten hallita tällaista konkretian tasolla? Jos isku on ollut tarpeeksi paha, minulta voi mennä päiviä sitä asiaa pyöritellessä niin, että lapsetkin huomaavat että jopa puhun yksinäni kuin olisin takaisin tässä tilanteessa. Tiedän miltä tuo kuulostaa..:(
ap
[/quote]
Konkretian tasolla. Kun huomaat tuollaista ajattelua, niin ensin sinun täytyy päättää onko se hedelmällistä ja hyödyllistä vai ei.
Jos on, jos uskot että sinun nyt täytyy analysoida joku tilanne läpi, niin voit sallia sen pohtimiselle tietyn ajan, minkä ajan mietit tehokkaasti vaikka paperille ajatuksia laittaen sitä että mikä tilanteessa meni hyvin, mikä huonosti. Ja että mitä ehkä voisit seuraavalla kerralla tehdä toisin. Kun se aika on ohi, et enää mieti sitä. Kun tulee päähän taas ajatuksia liittyen asiaan, vain työnnät ne pois. Suuntaat ajatuksesi mihin tahansa muualle, tai sitten vaan keskityt nykyhetken aistimuksiin ilman ajatuksia.
Jos taas huomaat, että ajatusmylly joka päässäsi pyörii ei ole mitenkään hyödyllistä, voit lopettaa sen pyörittämisen heti ilman asian pohtimisvaihetta. Itse tykkään tehdä niin, että keskityn vaan täysin aistimuksiin ja siihen mitä teen, ja olen täysin ilman ajatuksia. Jos vaikka tiskaan, keskityn täysillä aistimaan veden lämmön, tiskiainekuplien tuntemuksen käsissä, kaikki äänet ympäristöstä. Toisille ihmisille, ja toisissa tilanteissa, on helpompaa korvata piinaavat ajatukset erilaisilla ajatuksilla sen sijaan että olisi ajattelematta. Sitä vaan sisäisesti sanoo itselleen että ei, minä en ala tätä pyöritellä koska siitä ei ole mitään hyötyä ja se vain ahdistaa minua, joten nytpä minä päätän ajatella jotain muuta, mikä voi olla mitä ätahansa alkaen työ- tai kotiarkiasioista päätyen filosofisiin pohdintoihin.
Oman mielen hallinnan opettelu on ainakin omassa elämässäni ollut suuri rauhan ja tyytyväisyyden tuoja. Minun oli se vähän pakko opetella, koska oma mieleni oli oikea kiduttaja, joka hallitsemattomana pyöritti koko ajan ahdistavia levyjä tyyliin "sinä olet paska huono luuseri, et ole arvokas, sinusta ei ole kellekkään mitään hyötyä ja maailma olisi parempi paikka jos kuolisit pois" jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on sellainen automaattinen kasettinauha, joka pyörii sun päässä, paitsi ettet sitä tietoisesti laita päälle mutta voit sen tietoisesti sammuttaa!
Jos mietit tarkasti, niin se pohjasanoma on näissä tilanteissa aina samankaltainen "olisitpa parempi, fiksumpi, olisitpa tehnyt toisin, olisinpa yhtä hyvä kuin muut" jne.
Sun pitää vain saada itsesi kiinni ajattelemasta noin ja alat "hokea" mielessäsi jotain korvaavaa esim: " Nyt järki käteen nainen, olen aivan yhtä hyvä kuin muutkin, täydellinen ei tarvitse olla ja seuraavalla kerralla menee paremmin."
Monesti sun täytyy tietoisesti kieltää itseäsi ajattelemasta negatiivisesti: "sammutan sen typerän nauhan, en suostu ajattelemaan noin!"
Kiitos ihan todella hyvistä neuvoistanne.
Haluan vielä tuoda esiin sen ajatuksen, että tätä taipumusta ei esiinnyt jokaisen ihmisen kohdalla. Lähikollegan ja parin muun. Olenkin miettinyt, että onko kyse myös ihmisistä, jotka eivät jollain tavalla osaa kontrolloida sanomisiaan ja sitten yhdestä sellaisesta, kuten minä, joka on auttamattoman herkkä.
Ei kai sillä ole väliä, koska enhän kuitenkaan voi määrätä, millaisten ihmisten kanssa joudun tekemisiin vaikka töissä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.10.2014 klo 12:34"]
epävakaa persoonallisuushäiriö
[/quote]
Sitten on näitä ihmisiä, joiden kanssa en koskaan joudu vastaaviin ongelmiin, kuten siskot ja parhaat ystävät. Olen lukenut tästä häiriöstä ja käsittänyt, että tässä häiriössä tulilinjalle joutuvat kaikki läheiset ihmiset?
Minä taasen pystyn ottamaan aika paljonkin kritiikkiä vastaan vaikka siskoilta, ehkä koska tiedän että he tarkoittavat hyvää.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei nyt kannata mitään persoonallisuushäiriöitä alkaa tuollaisen takia miettiä. Tuollainen vatvominen on valtavan tavallista, ja monet harrastavat sitä jopa koko elämänsä lähes huomaamattaan. Osaa se alkaa jossain vaiheessa häiritä niin paljon että tavasta on pakko opetella eroon.
Tuo on myös käytännössä aina niin, että läheisimpien ihmisten kanssa ongelmaa ei esiinny, koska heidän edessään ei ole "mokaamisen" pelkoa eikä tarvetta tehdä hyvää vaikutusta. Heistä tietää, että he hyväksyvät sinut sellaisenasi, vaikket aina keksisikään sanoa mitään järkevää tai joskus toimisit tökeröisti. Hyvin tyypillistä on että ongelma esiintyy juuri työkavereiden, esimiehen, opettajien, neuvolantätien tms edessä, jossa haluaisi tehdä hyvän vaikutelman mutta pelkää ettei ehkä tehnytkään.
Anteeksi, tarkennatko keitä tarkoitat "terpoilla"?