Miten nopeasti alkoholin poisjättämisen positiiviset vaikutukset näkyvät?

Nyt en missään nimessä halua luoda epäuskoa, mutta pidän kyllä mahdollisena, että noilla annosmäärillä alkoholin poisjättäminen kokonaan ei kyllä vaikuta mihinkään. Mutta asiasta enemmän tietävät voivat kommentoida?

Minulla tässä oli hyvin selkeä kaava: vointi parani merkittävästi koko ajan ja laajalla rintamalla ensimmäisen ehkä noin kuukauden ajan. Sen jälkeen kehitystä ei enää tapahtunut ja esim. entiset vetämättömyyden tunteet ja mielialan ailahtelevuus palasivat. Eli varmaan omalla kohdallani sitten taustalla on muutakin kuin alkoholin aiheuttamat haitat. Tosin join sinua huomattavasti enemmän (n. 25-30 annosta viikossa), joten sikäli tietysti loogista, että noiden poisjääminen jo jossakin alussa tuntuu.

Noin kolme kuukautta menee siihen että aivot eivät enää odota sitä tiettyä mielihyvää stimuloivaa ainetta vaan alkavat tuottaa mielihyvähormoneita muista asioista. Sitä ennen saattaa olo mennä jopa huonommaksi.

Joillain kuulema tulee euforinen olo parin viikon päästä alkoholin lopettamisesta. Itselläni ainakaan tällaista ei tapahtunut.

Lopetin usean vuoden tissuttelun (alkoa suunnilleen joka toinen päivä 3-6 annosta). Ensimmäinen kuukausi oli pahin, olo oli väsynyt, ärtynyt ja oli hankala kiinnostua oikein mistään. Pahimmassa vaiheessa oli jopa masennusoiretta, tuntui että elämässä ei ole mitään tarkoitusta ja kaikki oli harmaata (vaikka mikään muu ei ollut muuttunut kuin se siiderin lipittämisen loppuminen). En tiedä missä vaiheessa helpotti, mutta puoli vuotta kun oli ollut ilman, elämä oli hyvää. Suurin muutos on siinä, että aikaa tuntuu olevan paljon enemmän.

Alkoholin poisjättämisen vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä ja riippuvat tietysti henkilön juomistaustasta ja yksilöllisistä ominaisuuksista. Sanomattakin selvää on se, että paljon juoneiden vointi paranee nopeasti alkoholin poisjättämisen jälkeen, mutta aivokemian asettuminen normaaliksi kestääkin sitten pidempään. Itse alkoholiongelmaisten kanssa paljon töitä tehneenä olen huomannut, että raittius ei usein olekaan hankalaa alussa, jolloin voinnissa tapahtuu selvää paranemista, vaan sen kestäessä pidempään. Voinnin tasaantuessa monille tulee Arttu Wiskarin sanoin mieleen "Tässäkö tää oli?" - tuolloin mitataan sitoutuminen raittiuteen. 

Jos vetämätön olo johtuu masennuksesta, ei se muutu elintapoja parantamalla. Se siinä niin veemäistä onkin.

Krapula helpottaa samana päivänä, muuta hyötyä ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Noin kolme kuukautta menee siihen että aivot eivät enää odota sitä tiettyä mielihyvää stimuloivaa ainetta vaan alkavat tuottaa mielihyvähormoneita muista asioista. Sitä ennen saattaa olo mennä jopa huonommaksi.

Joillain kuulema tulee euforinen olo parin viikon päästä alkoholin lopettamisesta. Itselläni ainakaan tällaista ei tapahtunut.

Lopetin usean vuoden tissuttelun (alkoa suunnilleen joka toinen päivä 3-6 annosta). Ensimmäinen kuukausi oli pahin, olo oli väsynyt, ärtynyt ja oli hankala kiinnostua oikein mistään. Pahimmassa vaiheessa oli jopa masennusoiretta, tuntui että elämässä ei ole mitään tarkoitusta ja kaikki oli harmaata (vaikka mikään muu ei ollut muuttunut kuin se siiderin lipittämisen loppuminen). En tiedä missä vaiheessa helpotti, mutta puoli vuotta kun oli ollut ilman, elämä oli hyvää. Suurin muutos on siinä, että aikaa tuntuu olevan paljon enemmän.

Jännä kyllä miten yksilöllistä tämä on. Itsellä (join aika tarkalleen saman verran kuin sinä eli n. 3-4 annosta päivässä, tosin joka päivä ja vuosia) merkittävimmät vaikutukse tuli nimenomaan nopeasti. Esim. pari viikkoa raittiina ollessa ihmettelin vaimolle ääneen, miten ihanalta ja ihmeelliseltä tuntuu olla kävelyllä metsässä ilman, että on sitä normaalia pientä pöhnää. Fiilis oli, kuten sanoit, euforinen. Nyt olen ollut 2 kk juomatta ja on kyllä pakko sanoa, että enää tuota euforiaa ei tule. Tottakai edelleen viikonloppuaamuna herätessä muistan, että onpa mukava kun ei ole krapulaa, mutta usein kyllä käy mielessä, että voisihan sitä ottaa muutaman tunnelmaa kohottavan juoman. Eli ainakaan vielä ei itsellä raittius ole tuonut sellaista palkintoa, että olisi millään tavalla helppo olla juomatta, vaan kyllä se on joka ilta erikseen päätettävä. 

Vierailija kirjoitti:

Jos vetämätön olo johtuu masennuksesta, ei se muutu elintapoja parantamalla. Se siinä niin veemäistä onkin.

Juuri noin. Ja valtaosalla alkoholisteista nimenomaan on masennus, joka heidät kenties jo alkuun on saanut juomaan. Siksi onkin tavallaan valheellista väittää alkoholistille, että kaikki ongelmat häviävät olemalla juomatta.

Ainakin oman kokemukseni mukaan pidempi raittius on juuri se vaikea homma, kun ne hyvät vaikutukset tulevat heti alkuun eikä kehitys jatku samana pidempään. Silloin on perusteltava itselleen jotenkin, miksi silti ei joisi. Ja se on kyllä joskus todella hankalaa.

Useamman vuoden jälkeen vielä odottelen positiivisia vaikutuksia. No ainakin jää rahaa enemmän.