Niin väsynyt - vuosien suhde narsistiin
Kylmää, kuumaa.. dissaus-vaihe taas menossa. Niin kylmää ja etäistä, vaikka vasta oli ”kaikki hyvin”. Pitäisi jo tietää, mutta ei meinaa pää pysyä matkassa, kun lennosta vaihtuu. Väsynyt ja surullinen, käytetty olo. Mikään ei taas tunnu passaavan, eikä mitään osaa tehdä oikein, eikä mikään riitä. Itsetuhoisia ajatuksia alkaa tulemaan mieleen, että aivan sama, vaikka olisi kuollut, kun ei mikään riitä, vaikka yrittää kaikkensa ja saa p*skaa niskaan ja tylytystä. Otan rauhoittavan ja turrutan itseni. Ei tätä sisäistä pahaa oloa muuten kestä.
Kommentit (9)
Sinä itse päätät, kuinka pitkään jaksat katsella tuollaista. Haluatko tuhlata elämäsi noin? Kivoja ja välittäviäkin ihmisiä on olemassa.
Jos tunnistat itsessäsi läheisriippuvuutta, kannattaa lukea aiheesta lisää. Mulla on tuohon taipumusta ja olen myös ollut erittäin huonoissa suhteissa liian pitkään, onneksi lopulta tajusin lopettaa ajan tuhlaamisen onnettomana olemiseen.
Kysyn myös haluatko tuollaista koko loppuelämäsi? Onko tuo elämisen arvoista elämää?
Sinä päätät.
Kauanko aiot vielä jatkaa tossa? Se on ainoa oleellinen kysymys nyt. Ja jos aiot jatkaa yhtään yli viikon tms ajan jonka kestää järjestää muutto, niin miksi?
Vierailija kirjoitti:
Sinä itse päätät, kuinka pitkään jaksat katsella tuollaista. Haluatko tuhlata elämäsi noin? Kivoja ja välittäviäkin ihmisiä on olemassa.
Jos tunnistat itsessäsi läheisriippuvuutta, kannattaa lukea aiheesta lisää. Mulla on tuohon taipumusta ja olen myös ollut erittäin huonoissa suhteissa liian pitkään, onneksi lopulta tajusin lopettaa ajan tuhlaamisen onnettomana olemiseen.
Kyllä minulla on paha läheisriippuvuus ja emotionaalinen riippuvuus tuosta narsistista. Ja myös niin syvät tunteet häneen, että yritän sietää kaiken p*skan, kun välillä on aina ihanaa. Sairastahan se on, mutta tässä on jo niin syvällä ja kiinni, että voimia irrottautua ei tunnu löytyvän. Yrittää vain kestää ja toivoo ”hyvän” taas tulevan takaisin.
-Ap
Narsistille pahin isku on se, ettei saa mitään huomiota tai reaktiota irti sinusta. Jos et kykene poistamaan tyyppiä elämästäsi niin pysy viileän neutraalina vaikka vaikeaa onkin.
Vierailija kirjoitti:
Narsistille pahin isku on se, ettei saa mitään huomiota tai reaktiota irti sinusta. Jos et kykene poistamaan tyyppiä elämästäsi niin pysy viileän neutraalina vaikka vaikeaa onkin.
Tämä on lähtemisen jälkeen paras neuvo. Kylmetä itsesi. Ole reagoimatta. Mitenkään. Mihinkään..
Tuo kylmettyminen olisi varmasti paras vaihtoehto, kun tällä hetkellä kokonaan irrottautuminen olisi todella hankalaa (käytännön syistä). N tottunut, että olen aina ystävällinen, tuen häntä, enkä koskaan sano vastaan tai ole kylmä. Olen niin tyhmä, että minulla tulee itselläni todella huono olo jos käyttäydyn kylmästi ja ajattelen, että pahoitan toisen mielen. Siksi olenkin aina ystävällinen, vaikka sisälläni olisi paha olo ja pelkään sitä jos olisin tyly ja N ”jättäisi” minut vaikka tietysti juuri niin pitäisikin käydä.
-Ap
Surullista luettavaa. Tuo, että et halua pahoittaa hänen mieltään ja että saat itsellesi pahan mielen, jos et ole ystävällinen, juuri tekee sinusta sen helpon uhrin.
En tiedä kauanko olet kestänyt tätä tilannetta. Itse menetin kymmenen vuotta elämästäni. Ja se oli vielä sitä parhainta nuoruuden aikaa.
Ei narsistille todellakaan kannata sanoa vastaan eikä ääntään korottaa, siitä hän vain saa lisää voimaa ja tarvetta nujertaa toista entistä kovemmin. Hän voi heittää toisen naamalle vaikka mitä syytöksiä, täysin järjettömiä ja päättömiä, epäloogisia ja kummallisia, tärkeintä on vain se, että hän on se syyttäjä ja sinä syyllinen.
Se ei minulle koskaan kunnolla ratkennut, että uskoiko hän itse ihan oikeasti niihin syytöksiinsä ja väitteisiinsä siitä, millainen minä hänestä olin. Niissä ei ollut päätä eikä häntää, mutta hän pitäytyi niissä täysin kritiikittömästi ja totaalisesti. Tosin hän saattoi valehdellakin ihan suoraan, jos halusi nolata tai syyttää minua toisten ihmisten aikana.
Painajaismaista aikaa. Onneksi ymmärsin tilanteeni ennen kuin täysin alistuin ja masennuin. Sain itseni riuhtaistua hänestä irti. Se ei lopulta sitten ollut edes vaikeaakaan. Hän tajusi, että otetta minuun ei enää ollut, kun en enää kuunnellut hänen puheitaan lainkaan enkä suostunut mihinkään tapaamisiin.
Toivon sydämestäni, että pääsisit hänestä irti. Ei rakkaus ole sitä, että aina välillä joutuu sietämään p--kaa. Rakkaus on sellaista, että on koko ajan hyvä olla toisen kanssa ja olo on turvallinen.
Pitäiskö nyt vaan vihdoin saada se suu auki ja sanoa vastaan? Kynnysmatot on kaikista pahimpia marttyyreita.