Lue keskustelun säännöt.
Miksei yliopistossa opeteta tutkimusta?
03.09.2021 |
Havahduin äskettäin siihen että olen ymmätänyt tutkimuksen ja tutkimusmenetmien merkityksen vasta myöhemmällä aikuisiällä. Toki aikoinaan yliopistossa (TKK) oli informatiikan kurssi, seminaarikurssit ja dippatyökurssi. Mutta varsinaista tutkimuksen ja tieteellisten menetelmien opiskelua tai koko opiskeluajan kattavia kursseja ei ollut. Vaikka käsitteet selvitettiin jäi tieteellisestä tutkimuksesta hyvin pintapuolinen kuva. Kuitenkin tutkimus on Yliopiston tärkein tehtävä se on edellytys yliopiston muille tehtäville. Luulen että anglosaksisessa ja germaanisessa maailmassa tutkimuksen opettaminen paljon keskeisemmässä roolissa. Siitä jo kertoo se että Nobel palkinnot ovat täysin keskittyneet näihin maihin.
Mielestäni yliopistojen tulisi panostaa enemmän tutkimuksen opiskeluun ja laajentaa tutkimusta myös yliopiston ulkopuolelle. Saksassahan on normaalia että työelämässä olevat asiantuntijat tekevät tutkimusta yrityksissä yliopiston ohjauksessa. Tämä edesauttaa tutkimustyön siirtämistä yritysten tuotekehitykseen ja kaupallisiksi tuotteiksi jotka tuovat verotuloja julkisen puolen rahoittamiseksi. Suomessa ei tätä yhteyttä ole. Tutkimukset teetetään julkisin varoin opiskelijoilla eikä tutkimustuloksia hyödynnetä. Suomessa maksetaan akateemisesta tutkimuksesta jonka tulokset jäävät yliopistojen hyllyihin pölyyntymään.
Kommentit (42)
TKK ilmeisesti oli (on?) heikkotasoisempi kuin yliopistot. Kyllä yliopistoissa käytetään paljon aikaa nimenomaan tieteellisen ajattelun, tutkimusmenetelmien ja raportoinnin opiskeluun. Ne kuuluvat pakollisiin perusopintoihin. Niihin myös palataan myöhemmin opinnäytetyövaiheessa.
En toisaalta usko että sinun subjektiivinen kokemuksesi olisi yleistettävissä. Ehkä olet vain hitaammin kypsynyt. Palat loksahtaneet myöhään paikoilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutkimukset teetetään opiskelijavoimalla koska se on ilmaista eikä yliopistoilla ole varaa palkata asiantuntijoita. Jos tutkimukset tehtäisiin yrityksissä, palkatuilla asiantuntijoilla, niihin saataisiin enemmän varoja yrityksiltä ja tutkimuksen taso nousisi ja ne hyödyttäisivät aidosti talouselämää. jos väitöstutkimuste tekeälle laitettaisiin esim. 5 vuoden pakollinen työharjoittelu ehdoksi aloittaa tohtoriohjelmassa saataisiin tähän asiaan korjausta ja yritykset alkaisivat kiinnostumaan tutkimuksesta.
Olen opiskellut tkk ja hy ja on selkeäero ja huomaa että hy on tutkimusyliopisto. Tosin osataan aallon tutkimusryhmissä tutkia, mutta opiskelu on täysin erilaista, tkk on raskaampaa ja hy kivempaa ja vapaampaa.
Vierailija kirjoitti:
TKK ilmeisesti oli (on?) heikkotasoisempi kuin yliopistot. Kyllä yliopistoissa käytetään paljon aikaa nimenomaan tieteellisen ajattelun, tutkimusmenetelmien ja raportoinnin opiskeluun. Ne kuuluvat pakollisiin perusopintoihin. Niihin myös palataan myöhemmin opinnäytetyövaiheessa.
En toisaalta usko että sinun subjektiivinen kokemuksesi olisi yleistettävissä. Ehkä olet vain hitaammin kypsynyt. Palat loksahtaneet myöhään paikoilleen.
En usko että ne muutaman opintoviikon kurssit oikein avaavat kenellekään nuorelle opiskelijalle tutkimuksen syvällisempää merkitystä. Puhun tässä 10-20 opintoviikon määrästä tutkimuksen tieteellisen ajattelun perusteiden kursseja joka on jaettu koko opiskelun ajalle. Tämän lisäksi näitä tukevia menetelmäkursseja siihen päälle, raportointeja, informatiikkaa, tilastollista analyysiä ym. Tutkimuksen tiede pitäisi olla oma sivuaineensa tai oikeastaan sen pitäisi yliopistossa olla pääaine jota opetetaan kaikille.
Ihminen kypsyy saadessa lisää professionaalia ja elämänkokemusta. Opiskelijaikäiset ovat vielä lapsia. Itse tein ensimmäisen tutkimuspaperini vasta keski-iässä. Pidin välivuotta oikeasta työelämästä yliopiston palkkamana tutkimusryhmässä. Surkeinta oli laboratorion määrärahojen ja resurssien puute ja köyhäily mikä johti todellla hitaaseen aikatauluun. Mitään laitehankintoja oli miltei mahdotonta tehdä. Kyllästyin ja turhauduin siihen jahkailuun ja palasin teollisuuteen. Vahinko että tutkimus osaltani loppui siihen, sillä se oli mielenkiintoisaa ja sain soveltaa teollisuudessa oppimaani tutkimukseen.
Kyllä sitä yritetään opettaa kaikissa opintojen vaiheissa, kaikilla kursseilla. Mutta ihmiset eivät opi, eivätkä tajua, että tämä on nyt se, mitä tästä oikeasti pitäisi oppia, vaan useinkin valittavat, että eihän heille edes tässä mitään opeteta kun itse pitäisi vain ajatella ja etsiä tietoa
poikkeuksena selkeät professioammatit, kuten insinöörikoulutus, lääkärikoulutus, logopedia jne. Näihin ei käytännössä kuulu tutkimuksen opettamista ollenkaan, vain tutkimusten tulosten käytännön soveltamisen opettamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomi on sosialistien johtama maa. Siksi Suomalaisten yliopistojen tieteellinen tutkimus on valtion rahoittamaa akateemista harrastelua. Tutkimuksia ja tuloksia ei voi kohdentaa eikä hyödyntää liike-elässä koska se hyödyttäsi, yrittäjiä, kapitalisteja, luoikkavihollisia. Siksi myös Kokoomus, kepu ja muut oikeistopuolueet eivät halua lisätä verovaroja yliopistotutkimukseen ja yliopisto-opiskeluun.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sitä yritetään opettaa kaikissa opintojen vaiheissa, kaikilla kursseilla. Mutta ihmiset eivät opi, eivätkä tajua, että tämä on nyt se, mitä tästä oikeasti pitäisi oppia, vaan useinkin valittavat, että eihän heille edes tässä mitään opeteta kun itse pitäisi vain ajatella ja etsiä tietoa
poikkeuksena selkeät professioammatit, kuten insinöörikoulutus, lääkärikoulutus, logopedia jne. Näihin ei käytännössä kuulu tutkimuksen opettamista ollenkaan, vain tutkimusten tulosten käytännön soveltamisen opettamista.
Tätä juuri tarkoitin. Oivalsit hyvin mistä on kysymys.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomi on sosialistien johtama maa. Siksi Suomalaisten yliopistojen tieteellinen tutkimus on valtion rahoittamaa akateemista harrastelua. Tutkimuksia ja tuloksia ei voi kohdentaa eikä hyödyntää liike-elässä koska se hyödyttäsi, yrittäjiä, kapitalisteja, luoikkavihollisia. Siksi myös Kokoomus, kepu ja muut oikeistopuolueet eivät halua lisätä verovaroja yliopistotutkimukseen ja yliopisto-opiskeluun.
Tästä on pitkä keskustelu SU:ssa, Virenin kirjoittaman artikkelin alla.
Teknisellä puolella ei jostain syystä opeteta. Meillä ei ollut yhtään metodikurssiakaan. Ajateltiin kai, että jos osaa matikkaa, osaa tilastotiedettäkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tutkijakoulutus alkaa varsinaisesti maisteritason jälkeen. Jos hakeudut jatko-opintoihin, sinusta koulutetaan tutkija.
Ja tässä varmasti olisi korjattavaa. Tutkimuksen tieteen opiskelu tulisi aloittaa fuxivuodesta. Sen ymmärtämiseen voikin sitten käyttää koko akateemisen loppuelämänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TKK ilmeisesti oli (on?) heikkotasoisempi kuin yliopistot. Kyllä yliopistoissa käytetään paljon aikaa nimenomaan tieteellisen ajattelun, tutkimusmenetelmien ja raportoinnin opiskeluun. Ne kuuluvat pakollisiin perusopintoihin. Niihin myös palataan myöhemmin opinnäytetyövaiheessa.
En toisaalta usko että sinun subjektiivinen kokemuksesi olisi yleistettävissä. Ehkä olet vain hitaammin kypsynyt. Palat loksahtaneet myöhään paikoilleen.
En usko että ne muutaman opintoviikon kurssit oikein avaavat kenellekään nuorelle opiskelijalle tutkimuksen syvällisempää merkitystä. Puhun tässä 10-20 opintoviikon määrästä tutkimuksen tieteellisen ajattelun perusteiden kursseja joka on jaettu koko opiskelun ajalle. Tämän lisäksi näitä tukevia menetelmäkursseja siihen päälle, raportointeja, informatiikkaa, tilastollista analyysiä ym. Tutkimuksen tiede pitäisi olla oma sivuaineensa tai oikeastaan sen pitäisi yliopistossa olla pääaine jota opetetaan kaikille.
Ihminen kypsyy saadessa lisää professionaalia ja elämänkokemusta. Opiskelijaikäiset ovat vielä lapsia. Itse tein ensimmäisen tutkimuspaperini vasta keski-iässä. Pidin välivuotta oikeasta työelämästä yliopiston palkkamana tutkimusryhmässä. Surkeinta oli laboratorion määrärahojen ja resurssien puute ja köyhäily mikä johti todellla hitaaseen aikatauluun. Mitään laitehankintoja oli miltei mahdotonta tehdä. Kyllästyin ja turhauduin siihen jahkailuun ja palasin teollisuuteen. Vahinko että tutkimus osaltani loppui siihen, sillä se oli mielenkiintoisaa ja sain soveltaa teollisuudessa oppimaani tutkimukseen.
Puhutaanko kuitenkin nykyajasta, eli opintopisteistä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TKK ilmeisesti oli (on?) heikkotasoisempi kuin yliopistot. Kyllä yliopistoissa käytetään paljon aikaa nimenomaan tieteellisen ajattelun, tutkimusmenetelmien ja raportoinnin opiskeluun. Ne kuuluvat pakollisiin perusopintoihin. Niihin myös palataan myöhemmin opinnäytetyövaiheessa.
En toisaalta usko että sinun subjektiivinen kokemuksesi olisi yleistettävissä. Ehkä olet vain hitaammin kypsynyt. Palat loksahtaneet myöhään paikoilleen.
En usko että ne muutaman opintoviikon kurssit oikein avaavat kenellekään nuorelle opiskelijalle tutkimuksen syvällisempää merkitystä. Puhun tässä 10-20 opintoviikon määrästä tutkimuksen tieteellisen ajattelun perusteiden kursseja joka on jaettu koko opiskelun ajalle. Tämän lisäksi näitä tukevia menetelmäkursseja siihen päälle, raportointeja, informatiikkaa, tilastollista analyysiä ym. Tutkimuksen tiede pitäisi olla oma sivuaineensa tai oikeastaan sen pitäisi yliopistossa olla pääaine jota opetetaan kaikille.
Ihminen kypsyy saadessa lisää professionaalia ja elämänkokemusta. Opiskelijaikäiset ovat vielä lapsia. Itse tein ensimmäisen tutkimuspaperini vasta keski-iässä. Pidin välivuotta oikeasta työelämästä yliopiston palkkamana tutkimusryhmässä. Surkeinta oli laboratorion määrärahojen ja resurssien puute ja köyhäily mikä johti todellla hitaaseen aikatauluun. Mitään laitehankintoja oli miltei mahdotonta tehdä. Kyllästyin ja turhauduin siihen jahkailuun ja palasin teollisuuteen. Vahinko että tutkimus osaltani loppui siihen, sillä se oli mielenkiintoisaa ja sain soveltaa teollisuudessa oppimaani tutkimukseen.
Puhutaanko kuitenkin nykyajasta, eli opintopisteistä!
Älä suutu! Voidaan puhua vaikka papukaijamerkeistä tai pokemoneista tai mitä siellä yliopistossa tänä päivänä annetaan lapsille palkinnoksi.
Kyllä opetetaan. Uusi postmoderni tutkimusmenetelmä. kvalitatiivinen tutkimus, on paras. Siinä tutkija saa tutkia ihan mitä vaan ja miten vaan, kunhan ennen tutkimuksen aloittamista lopputulos on jo valmiina. Tutkimuksen tarkoitus on sitten todentaa todeksi tuo alussa kehitelty lopputulos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ainakin oli ihan läkähdyksiin asti sitä, miten tutkimusta käytännössä tehdään. Se tuli joka käänteessä esille ihan perusopinnoista asti. Opiskelin Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa viime vuosikymmenellä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä opetetaan. Uusi postmoderni tutkimusmenetelmä. kvalitatiivinen tutkimus, on paras. Siinä tutkija saa tutkia ihan mitä vaan ja miten vaan, kunhan ennen tutkimuksen aloittamista lopputulos on jo valmiina. Tutkimuksen tarkoitus on sitten todentaa todeksi tuo alussa kehitelty lopputulos.
Tässä esimerkki tutkimuksesta johon ei yritysmaailmassa hukattaisi resursseja. Yliopistomaailmassa mikä tahansa vessanpytyn siivouksesta luokitellaan tieteeksi ja saa apurahan jos menetelmäpuoli on kunnossa ja herättää kiinnostusta (ko haastattelututkimus on muuten olemassa), mikä sekin voisi olla tieteen tutkimuksen eräs aihe.
Miten joku on vieläkin niin lapsellinen, että ajattelee suomalaisen "tutkimuksen" olevan jotakin erityistä? Sitä tehdään, että olisi edes jokin työ.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ainakin oli ihan läkähdyksiin asti sitä, miten tutkimusta käytännössä tehdään. Se tuli joka käänteessä esille ihan perusopinnoista asti. Opiskelin Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa viime vuosikymmenellä.
Onko myös Miksi? puolen kursseja.
Ymmärrätkö miksi tieteellistä tutkimusta tehdään? Mikä on sen arvo? MIten sen laatu määritellään ja todennetaan?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä opetetaan. Uusi postmoderni tutkimusmenetelmä. kvalitatiivinen tutkimus, on paras. Siinä tutkija saa tutkia ihan mitä vaan ja miten vaan, kunhan ennen tutkimuksen aloittamista lopputulos on jo valmiina. Tutkimuksen tarkoitus on sitten todentaa todeksi tuo alussa kehitelty lopputulos.
Tähän kannustaa rahoitusjärjestelmä. Jos lopputuloksen pitää olla jo selvillä, jota rahaa voi saada, niin sitten tutkimukset rakennetaan siten.
Meillä kasvatustieteissä on kyllä tutkimusmenetelmäkurssit perus-, aine- ja syventävissä opinnoissa, yhteensä 20-25 op. En tiedä miksi TKK:lla joskus vuonna nakki ei ollut, mutta nykyään niitä kyllä on.. Toki en dippapuolelta tiedä mitään, mutta luulisi, että sielläkin on.
Tutkijakoulutus alkaa varsinaisesti maisteritason jälkeen. Jos hakeudut jatko-opintoihin, sinusta koulutetaan tutkija.