Lue keskustelun säännöt.
Lapsettomat: Mitä teette töiden jälkeen?
02.09.2021 |
Opiskelin vuosia ja illat tein myös paljon kouluhommia ja juoksin opintoriennoissa. Nyt olen ollut muutaman vuoden töissä ja mietin aina välillä, mitä kaikkea tällä vapaa-ajalla voisikaan tehdä? Nyt tätä arvostaa kovasti kun ei ole koulutehtäviä tehtävänä, mutta aika usein sitä vain lösähtää työpäivän jälkeen sänkyyn :D
Toki luen, lenkkeilen, pelaan, ulkoilen, ongin, taiteilen, shoppailen, näen kavereita, siivoan jne. aina silloin tällöin :)
Kommentit (37)
Käyn kaupassa, siivoan, teen ruokaa, nään kavereita, ulkoilen, luen.. riippuu mitä huvittaa tehdä sinä päivänä. Oon alkanut miettimään jonkun uuden kielen itseopiskelua 🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä syön ensin ja sitten nukun päiväunet sohvalla, katson televisiota, suunnittelen vähän seuraavaa työpäivää ja ennen yöunille nukahtamista luen kirjaa.
Kudon, katon telkkaria, laitan ruokaa, luen, käyn treenaamassa, näen kavereita, siivoan ja nukun. Varmaan sitä samaa, mitä lapselliset sillä erotuksella, että voin tehdä asioita spontaanimmin.
Syön, otan ehkä päiväunet, käyn pitkällä lenkillä, teen iltapalaa, luen tai katson TV:tä, menen suht ajoissa nukkumaan. Pari kertaa viikossa arki-iltaisin tapaan ystäviä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
. Oon alkanut miettimään jonkun uuden kielen itseopiskelua 🤔
Totta, hyvä idea. Varsinkin, kun meilläkin on ajatus muuttaa joskus osaksi vuodesta pois Suomesta.
1
Juuri nyt pöllöillen tällä palstalla. - Huomaan tehneeni tätä liian paljon viime aikoina. Ehkä sitä voisi ottaa tavoitteeki vaikka lukea puolen tusinaa elmänkertaa ennen Joulua ai vaikka käydä pidemmillä lenkeillä mutta täällä pöllöly on vaan oudolla tavalla, jotenkin koukuttavaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luen
Katson telkkaria
Palstailen
Katson youtubesta ilmailuaiheisia kanavia, varsinkin 74 Gear
En oikein jaksa tehdä mitään. ☹️ Tämä on suurimpia syitä siihen, miksei minulla ole lapsiakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nautin kiireettömästä arjesta. En kaipaa mitään kummoista tekemistä joka päivälle.
After work olut, tai 10.
Elämä ihan umpitylsää ilman opiskelijarientoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katson telkkaria, kuuntelen äänikirjaa ja löhöän sohvalla, käyn kävelyllä/juoksulenkillä, käyn ryhmäliikuntatunnilla, oon puhelimella ja löhöän. Ysiltä alan henkisesti valmistautua nukkumaanmenoon ja 21.45 viimeistään sängyssä 🙂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syön, menen salille tai lenkille, luen, katson telkkaria ja toisinaan käyn ulkona kavereiden kanssa.
Riippuu mielialasta. Jos masennus on pinnalla niin kotiintullessa voi laskea kulissit ja vaan pillittää jossain nurkassa. Sitten jos on parempi olo, niin käyn koirien kanssa lenkillä, annan niille ruoan ja katselen jotain telkkaohjelmaa/luen hetken.
Teen siis pelkkää iltavuoroa, varsinainen aktiviteetti hoidetaan siis ennen töitä.
teemme hyvää kotiruokaa, tai valmista sellaista pakkasesta, jonneka runsain mitoin varaammekin aina. Puutarha tuhansin kukin kutsuu joka päivä, on ihana harrastus kummallekin. Talvella taas kirjallisuus, taide, kotoilu kaikkineen. Valokuvaus kesällä . n. 5000 kuvaa oikeiksi paperikuviksi kansioihin. Ompelu minulla, puolisolla erilaiset metalli ja puuhommat. Kaikenlaista kivaa tulee kokoajan toimiteltua.
Menen ratsastamaan. Olen tallilla. Kuten olen tehnyt viimeiset 40 vuotta.
Ei meinaa tunnit riittää. Lenkkeilen koirien kanssa, tähän aikaan vuodesta esim. marjastan ja sienestän kun on vielä valoisaa. Luen välillä tätä nettiä (nollaa pään hyvin). Teen ruokaa alusta asti itse. Siivoan (inhokki, mutta pakko). Teen pihatöitä.
Lisäksi koiraharrastus vie 1-3 iltaa viikossa töiden jälkeen, mutta siinä tulee onneksi samalla koirat lenkitettyä.
Samaa mietin nyt, kun oma lapseni on jo aikuinen ja harkkakuskaamiset ja viikonlopun pelireissut ja talkoovuorot ovat historiaa.
Myös oma työni on sellaista " kausittaista" , että välillä on hiljaista ja välillä taas ei meinaa tunnit vuorokaudessa riittää.
Näköjään sitä ei oikein koskaan osaa arvostaa mitä on. Tuolloin , kun kuskaaminen ja työt veivät ihan kaiken ajan , sitä oli iloinen, jos oli ennen kymmentä kotona. Nyt miettii, että tässäpä olisi aikaa jakaa heille, jotka painivat samojen juttujen kanssa. Ehkä ilmoittaudun vapaaehtoiseksi johonkin hommaan ( sitäkin olen aikoinaan tehnyt)