Ala nähdä itsesi sellaisena kuin muut näkevät sinut - paras opetus itsetuto-ongelmista kärsiville

Entä jos ongelmana on nimenomaan se, että muut eivät arvosta ja kohtelevat kuin roskaa?

Itsetunto-ongelmat ovat vain teini-iän vaihe.

Naurettava ohje. Jos muut näkevät sinut hitaana, laiskana ja yksinkertaisena, niin miten se auttaa asiaa?

Muut kohtelevat mua huonommin kuin itse voisin koskaan itseäni kohdella joten en halua nähdä itseäni muiden silmin. Olen arvokkaampi kuin kukaan koskaan uskookaan.

Mistä se sitten voi tietää jollei ole tapana kysellä että millainen mää olen? Ja tähän huonoon itsetuntoon kuitenkin tavallaan liittyy se että sivuuttaa ne hyvät puolet ja kuulee sieltä vain ne kritiikit.

Otsikkosi perusteella jos alkaa ajattelella ja sen mukaan toimia, niin varmasti alkaa kärsiä vielä huonommasta itsetunnosta ja masentua vieläkin pahemmin. Täällä meillä on jo pitkään ollut vallalla esim. työyhteisössä oleva ihminen lyödä hänet lyttyyn, haukkua ja panetella selän takana. Samoin arvostellaan tuntemiaan ihmisiä. Oli hän sitten sukulainen, ystävä, tai vaikka naapuri.

Kyllä se vaan on niin, että itse on itseään ja omia ominaisuuksiaan arvostettava. Eikä missään nimessä ryhtyä muodostamaan itsestä muiden tekemien arvioiden ja päätelmien mukaan. Ainakin vielä toistaiseksi. Odotellessa sitä trendien, tapakulttuurin ja ilmapiirin muutosta ja kehitystä niillä alueilla...

Olet täysin väärässä, tuo pahimmillaan johtaa false selfin kehittymiseen.

Parasta on olla itselleen ihan rehellinen, surra se, mitä ei ole ja hyväksyä ja opetella tyytyväisyyttä siihen mitä on. On esimerkiksi ihan ok olla tavallinen, se voi olla jopa vapauttavaa.

Olen vasta ahdistunut ja masentunut, kun joudun kuuntelemaan mitä mieltä ihmiset ovat minusta. Mitä ihmettä tekisin elämälläni, jos alkaisin vielä uskoa heitä? 

Kylläpä on vähäjärkinen lausahdus.

1. Kukaan meistä ei voi kysymättä tietää, mitä muut meistä ajattelevat.

2. Emmekä voi koskaan olla varmoja, että saamme kysymykseemme rehellisen vastauksen.

3. Vaikka saisimmekin, ihmisten käsitys meistä voi olla, ja oikeastaan ehdottoman varmasti onkin, voimakkaan värittynyt johonkin suuntaan.

Tasapainoisen ihmisen itsetunto perustuu sille, että tuntee itsensä, hyväksyy huonot puolensa, on tyytyväinen hyviinsä.

Hyvä itsetunto ei koskaan, ei kerta kaikkiaan koskaan voi olla muiden ihmisten mielipiteen, todellisen tai kuvitellun, varassa. Persoonallisuushäiriö lienee silloin kyseessä, jos määrittelee itsensä muiden ihmisten mielipiteiden kautta.

Tämän päivän maailmassa ihmisellä on erilaisia minäkuvia ja rooleja: on perheenisiä ja äitejä, konsulltteja ja saneeraajia, firmanjohtajia, firman työntekijöitä, erilaiisia firmoja ja erilaisia persoonia erilaisissa tilkkutäkki konserneisssa.

Vierailija kirjoitti:

Tämän päivän maailmassa ihmisellä on erilaisia minäkuvia ja rooleja: on perheenisiä ja äitejä, konsulltteja ja saneeraajia, firmanjohtajia, firman työntekijöitä, erilaiisia firmoja ja erilaisia persoonia erilaisissa tilkkutäkki konserneisssa.

Avoimuuus on varmasti tärkeää, ja uteliaisuus siinä mielessä että kaikesta informaatio virrasta osaa poimia kaikkein oleellisimman ottaen huomioon arkielämässä vallitsevat realiteetit ja kapsiteetit kuten rajatuss kehyksessä kuten, kyvyt, , tietotaito, osaaminen, aika ja energia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän päivän maailmassa ihmisellä on erilaisia minäkuvia ja rooleja: on perheenisiä ja äitejä, konsulltteja ja saneeraajia, firmanjohtajia, firman työntekijöitä, erilaiisia firmoja ja erilaisia persoonia erilaisissa tilkkutäkki konserneisssa.

Avoimuuus on varmasti tärkeää, ja uteliaisuus siinä mielessä että kaikesta informaatio virrasta osaa poimia kaikkein oleellisimman ottaen huomioon arkielämässä vallitsevat realiteetit ja kapsiteetit kuten rajatuss kehyksessä kuten, kyvyt, , tietotaito, osaaminen, aika ja energia.

Se onn esim firmoissa työntekijänä palavereissä jos sanoo poikkipuolisen sanan tulee helposti leimatuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän päivän maailmassa ihmisellä on erilaisia minäkuvia ja rooleja: on perheenisiä ja äitejä, konsulltteja ja saneeraajia, firmanjohtajia, firman työntekijöitä, erilaiisia firmoja ja erilaisia persoonia erilaisissa tilkkutäkki konserneisssa.

Avoimuuus on varmasti tärkeää, ja uteliaisuus siinä mielessä että kaikesta informaatio virrasta osaa poimia kaikkein oleellisimman ottaen huomioon arkielämässä vallitsevat realiteetit ja kapsiteetit kuten rajatuss kehyksessä kuten, kyvyt, , tietotaito, osaaminen, aika ja energia.

Se onn esim firmoissa työntekijänä palavereissä jos sanoo poikkipuolisen sanan tulee helposti leimatuksi.

Ehkä se että on erilaisia "minä kuvia" on väärin taii sitten oikein mikä on epäterveelliset olosuhteet tarjoava ulkopäin tuleva olosuhteiden asettaja. Ehkä oikeampi san on erilaiisia titteleitä ja rooleja ja rooolimalleja.

Minulla tämä ei toimi. Jos alkaisin vielä mennä sinne toisten puolelle ja ajatella, että olen se läski, ruma, idiootti, outo, inhottava kuvatus niin sitten menettäisin kaiken. Jos yritän puolestaan ajatella, ettei niiden ihmisten sanat ole totta ja heillä itsellään paha mieli, kun purkavat sen  p*skan muihin pystyn hetken edes ajattelemaan, ettei minussa ole vikaa vaan heissä ja samalla muistamaan sen etten ole ainoa jota on kohdeltu huonosti. Huonono päivänä tämäkään ei auta ja tekisi mieli erakoitua lopullisesti. 

Jaa ettäkö sillä keinoin katoaisi se viimeinenkin ripe itsetunnosta. 

Kuten tuossa jo sanottiinkin, muiden ihmisten mielipide ei ole mikään fakta sinusta. Se on subjektiivinen mielipide, ja voi olla ihan yhtä lailla negatiivinen kuin huonosta itsetunnosta kärsivän ihmisenkin omakuvakin. Jopa negatiivsempi.

Lisäksi on aika hölmöä käskeä ihmisiä ajattelemaan itsestään toisin. Neuvo on samaa kategoriaa kuin sanoa masentuneelle, että "sun pitää nyt vaan piristyä!" Tai syöpäsairaalle, että "sen kun vaan päätät että paranet!".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän päivän maailmassa ihmisellä on erilaisia minäkuvia ja rooleja: on perheenisiä ja äitejä, konsulltteja ja saneeraajia, firmanjohtajia, firman työntekijöitä, erilaiisia firmoja ja erilaisia persoonia erilaisissa tilkkutäkki konserneisssa.

Avoimuuus on varmasti tärkeää, ja uteliaisuus siinä mielessä että kaikesta informaatio virrasta osaa poimia kaikkein oleellisimman ottaen huomioon arkielämässä vallitsevat realiteetit ja kapsiteetit kuten rajatuss kehyksessä kuten, kyvyt, , tietotaito, osaaminen, aika ja energia.

Se onn esim firmoissa työntekijänä palavereissä jos sanoo poikkipuolisen sanan tulee helposti leimatuksi.

Ehkä se että on erilaisia "minä kuvia" on väärin taii sitten oikein mikä on epäterveelliset olosuhteet tarjoava ulkopäin tuleva olosuhteiden asettaja. Ehkä oikeampi san on erilaiisia titteleitä ja rooleja ja rooolimalleja.

Mä otan vielä tuon minä-kuvan käsittelyyyn koska se liittyy jo ihmisen mielenterveydellisiin seikkoihin ja sitä horjuttavina tekijöiinä arvelen sen johtuvan määräaikaisista työsuhteista ja siitä että on nykyään niin harvassa työsuhteen vakiinnuttamiset.

Eiköhän tuo juuri ole sitä itsetunto-oireilua, että näkee "muut" jonain monoliittina. Ei sellaista näkökulmaa ole olemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän päivän maailmassa ihmisellä on erilaisia minäkuvia ja rooleja: on perheenisiä ja äitejä, konsulltteja ja saneeraajia, firmanjohtajia, firman työntekijöitä, erilaiisia firmoja ja erilaisia persoonia erilaisissa tilkkutäkki konserneisssa.

Avoimuuus on varmasti tärkeää, ja uteliaisuus siinä mielessä että kaikesta informaatio virrasta osaa poimia kaikkein oleellisimman ottaen huomioon arkielämässä vallitsevat realiteetit ja kapsiteetit kuten rajatuss kehyksessä kuten, kyvyt, , tietotaito, osaaminen, aika ja energia.

Se onn esim firmoissa työntekijänä palavereissä jos sanoo poikkipuolisen sanan tulee helposti leimatuksi.

Ehkä se että on erilaisia "minä kuvia" on väärin taii sitten oikein mikä on epäterveelliset olosuhteet tarjoava ulkopäin tuleva olosuhteiden asettaja. Ehkä oikeampi san on erilaiisia titteleitä ja rooleja ja rooolimalleja.

Mä otan vielä tuon minä-kuvan käsittelyyyn koska se liittyy jo ihmisen mielenterveydellisiin seikkoihin ja sitä horjuttavina tekijöiinä arvelen sen johtuvan määräaikaisista työsuhteista ja siitä että on nykyään niin harvassa työsuhteen vakiinnuttamiset.

Perusteluja varmaan tähän on esiim että et pääse kasvamaan porukkaan sisään vaan toteutat omaa työnkuvaasi systeemin periaatteiden mukaisesti ja teet joustoja oman arvomaaailmaasi ja omia ajatuksiasi sivuttaen vaihtuvissa porukoissa niiden sääntöihin sopeutuen ja niiitä mukaillen rakennat itsesi aina uuudelleen. Kasvaa tavallan sellaiseksi että on systeemin pelinappula ja toimiii sen sääntöjen mukaisesti verrattain että olisi oma tuttu porukka kasassa jossa kaikki tunteet toisensa syvemmin ja voi olla oma itsensä.