Ikimuistoisin CARL BARKS-tarina Aku Ankassa?

Pelle Peloton keksii talon. Oli oikeasti yllätys että siitä tuli talo koska toimitus oli viisaasti jättänyt tarinan nimen pois ensimmäisestä ruudusta.

Kun taivaalta satoi rahaa

Carl Barks on ollut ainoa Aku-piirtåjä, joka todella puhalsi Ankkalinnan ja ankkojen suvun henkiin.

Nelikulmaiset munat. Roope ja Aku veljenpoikineen seikkailevat muinaisten inkojen mailla.

Roope-Setä - Kultaa ja kalavelkoja. Koiravaljakkokisa P.J. Petkunterän kanssa vanhan velkavekselin vuoksi.

Kaikki ne jotka ammensivat kulttuurimytologiasta oli omia lemppareita, vaan ei ne muut huonompia ole. Muuten pidän akua roskana, mutta Carl Barks on tosiaan kyllä oikea taiteilija jolle kumarran ja nostan hattua. Aitoa ankkalinnaa.

Takaisin Klondikeen. Toi melko paljon enemmän inhimillisen sävyn äreään omaisuutta haalivaan vanhaan saituriin.

Aku Ankka koulusalapoliisina

Punainen postimerkki. Oli oikeasti pelottavaa kun Aku ja pojat olivat tyhjässä viidakkotemppelissä hakemassa postilaukkua ja etäältä kuului rumpujen kuminaa..

Se "oikea" versio missä on el dorado ei ole yhtään niin jännittävä.

Vanhan linnan salaisuus! Roope-setä matkustaa perimäänsä skotlantilaiseen linnaan Akun ja veljenpoikien kanssa, linnassa on piilotettu aarre ja hyvin äkäinen muinoin tiluksia asuttaneen sir Richardin aave :) Toinen suosikkini on Roopen nuoruusvuosien tarinat, kultakuume Klondikessa jne. Carl Barksilla on todella paljon hyviä tarinoita!

Mahtoiko olla Barksin tarina, 80-luvun puolivälin Aku hurahti jonkin gurun puffaamaan ultraterveelliseen ruokavalioon ja sillä oli aika veikeitä seuraamuksia Akun ja poikien fysiikkaan. Värjäytyivät vihreiksi, tuli kuplia suusta ym. Keräilivät nokkosia ja kaiken sorttisia juuria.

Olen tuota usein etsiskellyt, harmillisesti se lehti on omasta kokoelmasta kadonnut enkä muista tarinan nimeä.

Kulmikkaat munat on jäänyt mieleen ja myös vanhan linnan salaisuus. Oon Akun digiarkistosta lueskellut vanhoja juttuja ja kivasti tulee lapsuus mieleen lukiessa, samoin myös tarinoiden sisältö :) Alkuperäiset jutut lukenut jo 70-luvulla

Kova ottelu. Siinä Roope ja Kulta-Into Pii muuttivat kaiken omaisuutensa kolikoiksi ja mittailivat rahakasojaan. Huolestuin oikeasti että Kulta-Into voittaa. Toisaalta Kulta-Into oli kelminäkin jotenkin symppis.

Vierailija kirjoitti:

Mahtoiko olla Barksin tarina, 80-luvun puolivälin Aku hurahti jonkin gurun puffaamaan ultraterveelliseen ruokavalioon ja sillä oli aika veikeitä seuraamuksia Akun ja poikien fysiikkaan. Värjäytyivät vihreiksi, tuli kuplia suusta ym. Keräilivät nokkosia ja kaiken sorttisia juuria.

Olen tuota usein etsiskellyt, harmillisesti se lehti on omasta kokoelmasta kadonnut enkä muista tarinan nimeä.

Muistatko mitään sanoja sieltä, joilla vois hakea Akun arkistosta niin voin koittaa etsiä, siellä on tosi hyvä sanahaku

Se missä karhukopla ottaa yhteen roope-sedän kanssa. En muista nimeä

Olihan siellä montakin legendaarista sarjaa. En osaa sanoa yhtä ainoaa...

Tulipa haikea olo muistella Aku Ankan kulta-aikoja. Nythän koko lehti menee alaspäin kunnes lakkauttaminen tulee eteen. Toisaalta en tunnista enää tätä nykyajan Akua. Minua vartenhan on se AA Klassikko, mutta vanhoja lehtiä on ihan hyvin tallella itselläkin.

Yksi unohtumaton on se maansisäinen maailma, jossa ne vihreät pyöreät öttiäiset aiheuttivat maanjäristyksiä törmäämällä pylväisiin. Oli huisin jännittävä jatkosarjana jossain 70-luvun Ankassa.

Nyt tuli ekana mieleen se, missä Akulla on joku kanafarmi ja se tuottaa ihan hillittömästi munia, kunnes aidat kaatuu ja valtava muna-aalto vyöryy mäkeä alas viereiseen kaupunkiin. Kaupunki vielä syttyy tuleen ja siitä tulee pelkkä jättimäinen omeletti.

Kun hetken miettii niin Barksilla on vaikka kuinka paljon ihania ja hyvin mieleen painuneita tarinoita. Ne muistaa edelleen elävästi vaikka siitä on jo aikaa kun viimeksi lukenut.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ne jotka ammensivat kulttuurimytologiasta oli omia lemppareita, vaan ei ne muut huonompia ole. Muuten pidän akua roskana, mutta Carl Barks on tosiaan kyllä oikea taiteilija jolle kumarran ja nostan hattua. Aitoa ankkalinnaa.

Kyllä vähemmänkin tunnettujen piirtäjien tarinat olivat hyviä. Esim. Alkoholismia(!) käsittelevä Henkilökohtainen ongelma, missä Aku kittaa Iineksen kauhuksi Sihi-juomaa kaiket päivät.

Tietysti myös Barks käsitteli alkoholismia kun Akun piti otella Sudenpentujen puolesta nyrkkeilymatsissa toisen partion Roima Voimaa vastaan mutta "kahviloissa hukatut vuodet" olivat vieneet Akun voimat.