Elämässäni liikaa huolia

Olen tällä hetkellä 35 vuotias mies ja aloitin bodauksen tuossa teinipoikana ja haluan avautua siitä. Maalaan taloja ammatikseni. maailma on muuttunut niistä ajoista, otan penistä ja suosittelen kaikille. Janoan kalua melkeinpä ympäri vuorokauden, en pidä kovin isoista kaluista, en voi nauttia sellaisista, ihan keskikokoinen ja pienemmät käy hyvin.

Joku täällä sanoi, että se joka panee miestä ei ole homo, vaan se on joka ottaa pyllyyn. Tuo ei kyllä pidä millään tavalla paikkaansa, vaan homo on ainoastaan sellainen jolla on tunteita miehiä kohtaan. Minulla ei ole ja olen 100% hetero.

Bodauksessa on se hyvä, että on paljon heteromiehiä, jotka tajuaa, ettei siitä tule homoksi jos on ystävällinen toiselle miehelle ja naidaan. Homo voi olla, vaikka ei olisi koskaan pannut, se on tunne ja kiintymys asia, ei seksiasia. Sillon kun saan kalun pyllyyn niin tunnen olevani täynnä, yhditsynyt, täyteläinen ja on entistä ihanempaa runkata, joko itse tai kaveri.

Miten joku voi sanoa, että olisi homo, kun asiassa ei ole mitään homoutta, kaveria autetaan ja tuetaan asiassa kuin asiassa. Jos näin ei ole niin kannattaa miettiä uudestaan onko hän oikea kaverisi. kaveria ei sillain rakasteta, vaan välitetään kaverillisesti, se on kuin veljeskumppanuutta, täysin eri asia kuin tunteet ja rakastaminen naisia kohtaan, asia joka tekee meistä täysin heteroita.

Tietysti olisi kiva jos jokainen kokeilisi kaluseksiä, en rupea tässä käännyttämään, koska se on jokaisen oma asia, mutta mitä enemmän meitä on niin sitä enemmän löytyy ystävällisiä heteromies kavereita jotka voi auttaa toisia, tukea, olla hyvä todellinen ystävä.