Itsetunto vai valta?

Miellyttävä aloitus!  Juuri tuossa itse sanoin miehelle, että miten minä nyt olen vasta oppinut nauttimaan seksistä aivan stäböllä.. Sii olen aina saanut orgasmeja,  mutta jotenkineritavoin , ja jotenkin erilailla. Nyt pystyn saamaan sellaisai, että ei voi pidätellä ollenkaan; huudan ja nousen melkeen pystyyn, ja ne oot kestää kauan.

Meillä on oiketa ilotulitusta, ja haluan kokoajan. Tänään saanut jo neljä. MIes aina antaa yhden viimeksi suulla..ei siis peräkkäin vain pitkin päivää!   En ihan tajua, mutta seksituntemukset muuttuvat iänmyötä, vai muuttuuko se sittenkin siksi, että ikä tuo luottamusta ja jotain.

 Mies nauttii kyllä ihan hurjasti kun saa mieletöntä nautintoa tuottaa minulle.

Ja sulle ap, hyvä että sinäkin löysit oman nautintosi lähteet.

Olipa aloitus kuin minun näppikseltäni

Olisinko ollut viitisenkymmentä kun tajusin että minä, ihmisistä kiltein, olen usein haaveillut vähän väkivaltaisesta seksistä aika pitkään. Vaimo, fiksu ihminen, ei haukkunut vaan sanoi että mahtavaa että etsii ja löytää uusia puolia seksuaalisuudestaan. Oli siinä toisaalta sellainen ongelma että piiskatuksi tuleminen ei ollut osa vaimon seksuaalisuutta, eikä sitä voi kohtuudella vaatiakaan. Jonkinlaisesta avoimesta vaihtoehdostakin vaimo puhui mutta päätin sitten etten aio mokata tätä liittoa juoksemassa vieraissa.

Kivahan näistä jutella olisi, jonkun, ehkäpä kuritusta etsivän naisen kanssa, mutta tuskin johtaisi tapaamiseen.

Taas sitten vaniljapuolella, niin seksi kyllä sujuu ja liittomme on hyvä, molemmilla on tilaa mutta sitä yhteistäkin löytyy. Ollaan molemmat rohkaistuttu keski-ikäisinä.

Ymmärrän mitä ap tarkoittaa vaikka tämä ei itseäni juuri koskekaan. Jos minä en halua tehdä jotain, se johtuu siitä että en vaan pidä juuri siitä kyseisestä asiasta. Tämä ei itsellä liity mihinkään itsetunto-/vallankäyttöasioihin. On vaan muutamia asioita ja tietynlainen käytös, joista en pidä (esim. alistumisesta tai kivusta), nämä eivät kuulu minun seksiini ja siinä se. Tämä ei tarkoita etten silti kokeilisi monenlaisia eri asioita, esim. leluista ja muusta mukavasta tykkään kyllä. Useimmilla (mies)kumppaneillani vaan on ollut vähän toisenlaisia odotuksia siitä miten naisen tulisi seksissä käyttäytyä, ja jotkut heistä varmasti pitivät minua jotenkin estyneenä.

Minulla ei ole juuri ollut mitään erityisiä fetissi- tai BDSM-juttuja joista olisin haaveillut, joten en koe että mikään olisi jäänyt toteuttamatta siksi että en ole uskaltanut tai vain ymmärtänyt pitäväni siitä. Mutta itse olenkin vielä vasta kolmekymppinen, joten ehkä vanhempana alankin tykätä jostain erilaisesta, eihän sitä tiedä.

Sellainen on vaan todella kurjaa, että ihan oikeassakin elämässä joidenkin ihmisten mielestä rajumpi tai muu normista poikkeava seksi on automaattisesti jotenkin "edistyksellisempää", ja ne jotka eivät halua sellaista ovat vaan vähän rajoittuneita tai ujoja ja heidän pitäisi vain "uskaltaa". Eihän se nyt niin mene.