Lue keskustelun säännöt.
Saako lasta PAKOTTAA koulussa maistamaan?
02.10.2014 |
Lapsi ei ollut pystynyt jotain ruokaa maistamaan (on aina ollut tosi huono syömään ja erittäin valikoiva; on tarkka esim. ruoan rakenteesta), ja häntä oli sitten istutettu ruokalassa muita pidempään sen takia.
Seuraava tuntikin oli sitten tuosta syystä sujunut huonosti kun asiasta oli tullut kauhea kiistakapula, ja hän sai nuhteita.
Jotenkin en itse kannata pakkomaistamista, vaikka se periaatteessa hyvä tapa olisikin.
Kommentit (38)
Mua ainaki amikses hajotti yks jätkä jolle ei oltu koskaan maistatettu mitään uutta. Ruokalassa aina nurisi jotain paskasta ruoasta eikä edes maistanut kun oli niin epäilyttävän näköistä. Kerran oli joku erikoistilaisuus ja oli juustoista savuporokeittoa. Tää otti sitä tilkan lautaselle, marmatti pöydässä hetken, vei ruoan ja lähti kebabille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nälissäänkö sitä lasta sitten sais pitää jos on totutettu nirsoksi? Voi tulla ankeita koulupäiviä...
Kyllä minun lapseni saa ainakin "pakottaa" maistamaan. Itsekin harrastan kotona pakkomaistattamista. Joistakin ruuista on alkanut myöhemmin jopa pitää, vaikka on ensin kieltäytynyt syömästä. Kaikesta ei silti tarvitse pitää, eikä kaikkea tarvitse syödä, mutta maistaa kannattaa.
Jos ei kotona ole tuollaista asiaa opeteltu, niin koulussa sitten opetellaan. Maistaminen tarkoittaa siis esim. puolta lusikallista tai haarukallista; ei enempää. Mutta maistettava on. Monella erityislapsella on ruuan suhteen vaikeuksia, mutta aikuisten rauhallisella kannustuksella päästään usein hyvää lopputulokseen. Jos ei pakoteta, saattaa ruokavalio jäädä todella puutteelliseksi. Mutta maistaminen pitää tehdä yhteisymmärryksessä, mutta niin, että lapsi tajuaa aikuisen olevan oikeassa!
Musta toi koulujen/päiväkotien "maistaminen" on usein sitä, että täytyy syödä puolet annoksesta/kuusi lusikallista/puolikas verilettu/tietty määrä, eikä pelkkä oikeasti pienen määrän maistaminen riitä koskaan. Sitten ihmetellään kun näistä pakkosyötetyistä lapsista kasvaa aikuisia, joille tietyn ruuan hajukin aiheuttaa oksennusreaktion.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäinen?
Paino?
Pituus?
Onko joitain koulumurheita?
Esim. kiusaamista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 19:10"]
KAIKKEA PITÄÄ MAISTAA!!!!
[/quote]
Ja olikin niin hyvää, että.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei saa pakottaa maistamaan. Tuo maistamis halukkuus pitää saada aikaan jo kotikasvatuksessa. Mutta vieras ei saa pakottaa maistamaan. Normaali lapsi pystyy maistamaan pakottamatta.
Eikö kannattais opettaa ihan kotona jo nuo tavat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäs ruoka / ruoka-aine se nyt noin mammaa ja lapsukaista rassaa? Nytkö sitten istutaan sohvalla ja itketään oikein yhdessä, kun koulu ja koko maailma murjoo Pirjoilmaria.
Mutta mitä tehdä, jos lapsi ei vaan maista, vaan alkaa suunnilleen huutaa kuin tapettava sika? Minä pelkäsin jo lastensuojeluilmoitusta, kun lapsi pelkäsi ruokia. Luulen, että ruokapelko tuli allergioista, eli ilmeisesti osa ruuista oli kirveltänyt suussa, ennen kuin osasi puhua ja siitä tuli kammo värikkäitä ruokia kohtaan. Oppi hitaasti puhumaan, joten siksi oli vaikea saada irti mistä on kyse. Voi kun kun tietäisitte, minkä työn olen tehnyt sen (nyt jo nuori) pojan kanssa ja saanut syyllistämiset päälle. Pitääkö pidellä kiinni ja työntää väkisin ruoka kurkusta alas?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse alkaisisin inhota juuri niitä ruokia, joita olisi pakko maistaa. En muista, että minua olisi koskaan pakotettu maistamaan mitään, vanhemmiten maistoin mitä halusin ja aloin pitää monistakin ruuista. porkkanalaatikko ja lantut maistuivat keitettynä pahalle suussani mutta ei enää.
[quote author="Vierailija" time="02.10.2014 klo 19:19"]
Itse alkaisisin inhota juuri niitä ruokia, joita olisi pakko maistaa. En muista, että minua olisi koskaan pakotettu maistamaan mitään, vanhemmiten maistoin mitä halusin ja aloin pitää monistakin ruuista. porkkanalaatikko ja lantut maistuivat keitettynä pahalle suussani mutta ei enää.
[/quote]
Mutta varmaan kaikkea ensin maistoin, ennenkuin päätin onko se pahaa vai hyvää.
Minulla on allerginen lapsi, joka maistaa kaikkea. Itse ajattelin, että se tulee siitä kun hän on SAANUT aina uuden maistettavan. Ne maistettavat on valittu tarkkaan ja sitten hänellä on lupa maistaa eikä pakko. En kyllä kiljuvaa lasta pakottaisi maistamaan. nämä asiat hoidetaan rauhassa ja siksi ei saa pakottaa.
Jos yksi saa olla syömättä ja jos hän on vielä ns. mielipidevaikuttaja luokassa, kohta juuri kukaan ei syö. Miettikää, millaisia ovat iltapäivän oppitunnit nälkäisten lasten kanssa. Mutta samaan hengenvetoon: itselläni on ikäviä muistoja kesäkeitosta tai veriletuista. Opettajasta riippui, riittikö maistaminen vai joutuiko istumaan lautasen äärellä hämärässä ruokasalissa. Itselleni oli suuri helpotus, jos opettajalle riitti maistaminen. Yritin niellä ruokaa sitä haistamatta ja huuhdoin jälkimaun runsaalla vedellä. En syö em. ruokia vieläkään, mutta tuskin söisin siinäkään tapauksessa, että minun olisi lapsena annettu olla maistamatta niitä. Koulussa joutuu tekemään muutakin epämieluisaa, menemään sinne epämukavuusalueelle. Minusta sellaiset "minun lapseni ei tarvitse tehdä sitä tai tätä" -vanhemmat tekevät lapselleen karhunpalveluksen.
Mitä lapsesi sitten söisi jos saisit päättää?