Viko suullisen testamentin ottaa huomioon perinnönjaossa?
Meillä on tilanne, jossa vainaja ei ole tehnyt oikeaa kirjallista testamenttia (tai on, mutta se on jäänyt koneelle allekirjoittamatta), mutta tiedämme kaikki perikunnassa/kuolinpesässä, että on tiettyjä arvoltaan parin tuannen euron arvoisia asioita ja esineitä, joiden on ollut tarkoitus periytyä tietyille henkilöille, jotka ovat varsinaisten perillisten lapsia, mutta eivät vielä varsinaisessa perimysvuorossa. Me olemme kaikki yksimielisiä siitä, että niiden tulisi peirytyä näille henkilöille, eikä kukaan muu myönnä haluavansa kyseisiä esineitä. Joukossa on kuitenkin esim vanha auto, jonka omistustieto on virallisessa rekisterissä.
Voimmeko me vaan siirtää ne suoraan näille henkilöille vaikapa "suullisen testamentin" perusteella? Muun, isomman osan omaisuudesta on tarkotus jäädä varsinaisille periolisille, koska nämä seuraavan sukupolven lapset ovat vielä liian nuoria siitä huolehtimaan. Siksi mikään perinnöstä kieltäytyminen ei tule kyseeseen.
Kommentit (5)
No joo, tässä siis ne miljoonat (no, kymppitonnit) menisi niille lapsille eli ensimmäisille rintaperillisille, mutta sitten taritus olisi, että sen suullisen testamentin perusteella voitaisiin joitain yhteensä parin tonnin arvoisia pikkujuttuja siirtää suoraan lapsenlapsille, tyyliin pikkujolla ja vanha kuplavolkkari. Ehkä hieman eri asia kuin mistä kakkonen puhuu. Ja varsinaiset perilliset eli lapset kannattaa tätä yksimielisesti, kukaan heistä ei halua jollaa eikä kuplaa. Lapsenlapst taas on niihin kiintyneitä.
Ap.
No jakakaa ne jutut yksimielisesti näiden lapsenlasten vanhemmille, jotka lahjoittavat ne lapsilleen. Menee kyllä perintö- ja lahjavero, muttaei ka se pajoa ole jos tavarat ei ole kovin arvokkaita.
Mitään suullista testamettia ei voilla, testamentilla on aina tiukat muotovaatimukset että se olisi pätevä.
Tehkää asia perinteisen perinnönjaon mukaan, ja sen jälkeen se saaja lahjoittaa kapineet eteenpäin niille lapsille. Lahjoista kannattaa tehdä jokin lahjoittamisen todistava dokumentti, että omistussuhteet ovat jatkossa aukottomat. Esim. sille kuplalle, joka on siis rekisteröitävä ajoneuvo, asia on aivan ensiarvoisen tärkeä.
Tämä on aivan väärä foorumi kysellä tämmöisiä, jokaisessa kunnassa on lakimies joka antaa neuvontaa tällaisissa tapauksissa.
Meillä oli riidaton mutta vähän monimutkainen pesä, käytimme kuitenkin pesän kohtalaisen suuren arvon takia kunnallista lakimiestä. Siinä on jokin omavastuuosuus joka tietenkin oli aivan tapissa, mutta siltikin halpa, ehkä joitakin satoja markkoja. Lakimieskunnan kunniattomuudeksi on sanottava, että koimme juurikin tuollaisen kunnallisen virkamiehen kaikkein asiallisimmaksi ja rehellisimmäksi antamaan meille neuvoja. Tämä kunnallinen lakimies oli hyvin asiallinen. Sanoi vain lakonisesti, että juuri siksi hän on olemassa. Ja palveli meitä oikeita veronmaksajia juuri niin kuin pitikin. Muistelen vieläkin asiaa lämmöllä.
Asioita ei kannata tolskata, kun kyseessä voivat olla isotkin rahat. Tyhmästi toimien se pelkkä liki arvoton kuplakin voi liukua jotenkin omistamattomaan tilaan, jolloin se rekisteröintikin tyssää silloin siihen. Sama se koskee sitä venettäkin, vaikkei sitä jollaa tarvitse rekisteröidä.
Se kupla voi jollekin nuorukaiselle joskus olla todellinen aarre. Olisi hölmöä tosiaan pilata se ajoneuvona vain siksi, että omistusketju on katkennut.
Meidänkin perheessä papan veljen koneelta löytyi testamentti, jossa papan miljoonat jaetaan muille kuin papan omille lapsille. Minä olen pääasiallinen edunsaaja, koska papan veljen lapset ovat vielä liian pieniä ymmärtääkseen rahan ar ... aikuisten asioita. Voinko nyt suullisesti kertoa heille, että olen ottanut papan veljen varat haltuuni koneelta löytyneen virheettömän ja täydellisen testamentin turvin?
Ai miksen?