Miksi nykylasten koulumenestys on heikkoa?

Luokanopettajat ovat syypäitä. Ei vaadita mitään, ei mitään kuria... 

Ei hetkinen. Tuohan on vanhempien syytä.

1 syy ja se on ÄLYPUHELIN.

Pisa-mittarin kelvollisuudesta voidaan olla monta mieltä, mutta maailman huippua ollaan vieläkin.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 14:33"]

1 syy ja se on ÄLYPUHELIN.

[/quote]

Joo, ei Koreassa, Singaporessa, Japanissa jne ole ÄLYPUHELIMIA.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 14:33"]

1 syy ja se on ÄLYPUHELIN.

[/quote]

Älypuhelimen edeltäjiä tässä sarjassa ovat internet, tietokonepelit, videot, kasettinauhurit, televisiot, matkaradiot, levysoittimet ja Beatles-musiikki. Kukin vuorollaan ne ovat aiheuttaneet sen, että lapset ovat kaikin tavoin huonompia kuin loistavat vanhempansa, saatikka isovanhempansa.

Maahanmuuttajat. Ehkä myös opetuksessa on tehty muutoksia huonompaan. Korkeakouluissa ainakin, peruskoulusta en tiedä.

Itsekeskeisyys, hetimullekaikkitänne, kännykät

Pisa-menestys ei suinkaan ole romahtanut. Mistä ihmeestä olet sellaista päätellyt, ap?

http://yle.fi/uutiset/pisa-tutkimus_suomalaisoppilaat_euroopan_parhaita_ongelmanratkaisijoita/7165823

"Suomalaisoppilaat olivat Euroopan parhaita PISA 2012 -tutkimuksen ongelmanratkaisutehtävissä.

OECD-maista suomalaisten saama pistemäärä oli yhdessä Australian kanssa neljänneksi paras, ja laskettaessa kaikki osallistujamaat yhteen Suomi sai yhdeksänneksi korkeimmat pisteet, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriö tiedotteessa. OECD-maista Suomen edellä olivat vain Etelä-Korea, Japani ja Kanada."

Matematiikassa, luonnontieteissä ja lukutaidossa sijoitus putosi jonkin verran, mutta hyvin me pärjäämme yhä niissäkin. Matikassa olemme 12., luonnontieteissä 5. ja lukutaidossa 6. kaikista osallistujista.

http://www.minedu.fi/pisa/2012.html?lang=fi

Totta kai maahanmuuttajilla on enemmän vaikeuksia, koska he joutuvat tekemään testin vieraalla kielellä. Mutta maahanmuuttajalapsia on kouluissa yhä niin vähän (testeihin osallistuneista 12,7% oli maahanmuuttajataustaisia), eikä heidän osuutensa ole voimakkaasti noussut viime vuosina, joten se ei ole juurikaan vaikuttanut Suomen sijoitukseen.

Mihin Suomen menestys perustuu?

Kansainväliset koulutusvertailut eivät ole ongelmattomia, sillä jokainen koulujärjestelmä heijastaa asianomaisen maan kulttuuria ja historiaa, eikä hyviä kokemuksia voida suoraan siirtää maasta toiseen.

Suomen menestystä selittävät pitkälti

koulutusjärjestelmä  (yhtenäinen koko ikäluokalle tarjottava peruskoulu),
ammattitaitoiset opettajat
sekä koulujen itsenäisyys.

Muita erityispiirteitä, joilla voidaan osittain selittää suomalaista koulumenestystä ovat myös seuraavat asiat:

Suomi on koulutusmyönteinen yhteiskunta.
Lähes kolme neljäsosaa 25–64-vuotiaista on suorittanut vähintään toisen asteen tutkinnon eli ylioppilastutkinnon tai ammatillinsen tutkinnon, ja kolmanneksella on korkea-asteen koulutus. Peruskoulun suorittaminen on edellytys jatkotutkinnoille. Vain runsas prosentti ikäluokasta jää ilman peruskoulun päättötodistusta. Näistäkin runsas puolet hankkii sen tavalla tai toisella myöhemmin. 

Valtakunnallisesti laaditaan vain opetussuunnitelman perusteet (core curricula).
Ne antavat väljyyttä organisoida opetus paikallisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Hajautetun koulutusjärjestelmän perustana ovat paikallisesti laadittavat ja toteutettavat opetussuunnitelmat, joissa on mahdollista huomioida oppilaiden yksilölliset tarpeet. Opetussuunnitelmatyö koulutasolla onkin sitouttanut opettajakunnan koulujärjestelmän kehitystyöhön ja antanut opettajille laajalti myös pedagogista vastuuta opetustyössä.

Oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin yksilölliseen tukemiseen kiinnitetään paljon huomiota, ja siihen liittyvä ohjeistus on kirjattu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin.
Koulutyön ja opetuksen järjestämistä ohjaa oppimiskäsitys, jonka mukaan oppilaiden oma aktiivisuus ja vuorovaikutus opettajan, toisten oppilaiden ja oppimisympäristön kanssa on tärkeätä. Korkeatasoinen erityisopetus ja varhaisen puuttumisen (early diagnosing) periaate takaa sen, että kukaan ei jää "heitteille".

Yhteistyötä koulun kehittämiseksi tehdään moniammatillisesti hallinnon eri tasojen välillä, koulujen kesken sekä koulun ja yhteiskunnan muiden toimijoiden kesken.
Suomessa kouluviranomaiset tekevät paljon yhteistyötä myös opettaja-, aine- ja rehtorijärjestöjen kanssa. Tällä tavoin on saatu kehittämistoimenpiteisiin vahva tuki.

Suomessa on korkeatasoinen ja toimiva kirjastolaitos, jonka palvelut ovat pääosin maksuttomia.
Suomalaiset ovat kirjastonkäyttäjinä ahkeruudeltaan kansainvälistä tilastohuippua. Vankka lähes 100 %:n lukutaito turvaa menestystä eri oppiaineissa ja koulutuksen eri vaiheissa.

PISA-tutkimus Mihin Suomen menestys perustuu?

 
http://www.minedu.fi/pisa/taustaa.html?lang=fi

Persussääntöhän on, että jos joku asia on pielessä, niin syyllinen on EU taikka Kokoomus. Joskus myös ne molemmat. Tämän säännön kun muistaa, niin ei tarvitse kumpaakaan aivosoluaan rasittaa turhilla pohdinnoilla.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 16:27"]

Persussääntöhän on, että jos joku asia on pielessä, niin syyllinen on EU taikka Kokoomus. Joskus myös ne molemmat. Tämän säännön kun muistaa, niin ei tarvitse kumpaakaan aivosoluaan rasittaa turhilla pohdinnoilla.

[/quote] Kokoomuksen syyllisyydestä olen samaa mieltä; onhan siellä mm. 6:en matikkanero ja tököhammas triathlonisti säätäneet Suomen asiat päin mäntyä. EU:sta on sentään jotain hyötyäkin ollut ja olisi enemmänkin ilman suomalaisten poliitikkojen ja virkamiesten irvokasta mielenlaatua lakipykälien sorvaamisessa.

Kyky tehdä tavoitteellisesti työtä puuttuu. Antavat liian helposti periksi, jos joku tehtävä ei ratkea ensiyrittämällä. Ei jakseta tai osata nähdä vaivaa tavoitteiden saavuttamiseksi. Lapsilta ei saa vaatia mitään. Yhteiskunta on kyllä koulutusmyönteinen (onkohan? säästöt), mutta kodit eivät välttämättä ole. Koulusta puhutaan halveksivaan sävyyn, koulu on vain välttämätön paha. Lasten koulunkäynti ei kiinnosta vanhempia. Periytyvä huono-osaisuus.

Kyllä, huono-osaisuus periytyy helpostikin, koska arvot annetaan kotoa. Ja monista ketjuista täälläkin saa lukea moitteita niin päiväkodeista kuin koulujenkin toiminnasta.

Nostaisin kyllä esiin keskittymisvaikeudetkin. Lapset ovat tottuneet saamaan asioita hyvin nopealla tahdilla - ja myös liian helposti. Pitkäjänteisyys ei jostain syystä ole nykyään kovinkaan arvostettu ominaisuus, eikä sitä lapsille opeteta kaikissa kodeissa.  Lapset katsovat televisiota useamman tunnin päivittäin ja nykyiset lastenohjelmat noudattavat myös tätä hektisyyttä, ihan visuaalisestikin.

Tietokonepelejä en moiti, koska pärjätäkseen niissä, on keskityttävä. Tosin niitäkin on kovin monentasoisia.

Nykyaika tarjoaa lapsille valtavasti erilaisia impulsseja. Vanhempien kannattaisi kontrolloida näiden määrää.

Liian pieni geenipohja, suomalaisille käy kuten Suomen romaneille ja ortodokseille. Liian sisäsiittoista. Ulkomaalaisia kehiin!