Onko kukaan muu lopen kyllästynyt bloggaajien burnouteihin?

Ja jokainen juoksee terapiassa

Kyllä!! Nimiä mainitsematta, 30-40 v bloggaajat!

Blogit suoltaa aiheita jotka ovat trendikkäitä. Aina ne ovat olleet sopuleita keskenään. Joskus on kaikilla sama elämää suurempi laukku, sitten tehdään Dubain matka, uuden vuoden mekko, ultrakuva vauvasta, kengät joita on aina halunnut, heinänkorsi nurkassa. Tuo uupuminen on trendikästä juuri nyt, vaikka uupumista on ollut tosi paljon viimeiset 10 vuotta ainakin.

Omalta osaltani olen uupunut niiden lukemiseen. Ammattikunta joka tuli ja meni.

En ole, koska en lue sisältöä, joka ei minua kiinnosta. Niin helppoa on välttää kyllästyminen. 

Voisin kuvitella, että moni uupuu, jos töitä tehdään 7 päivää viikossa. Itse työskentelen viestintätehtävissä, ja uupuminen alallani on hyvin yleistä, vaikka töitä tehdään virallisesti vain arkena (toki usein myös ylitöitä). Lisäksi bloggaajat laittavat yksityisyytensä ja minuutensa peliin. Ei myöskään ole sitä esimiestä, jonka puoleen kääntyä. En ihmettele yhtään.

Minusta on hyvä, että tuodaan esiin myös alan kääntöpuoli. Ettei synny turhaan mielikuvaa, että ala olisi vain kevyttä itsensä kuvailua ja päivän kuulumisista raportointia. Moni kun yhä edelleen pitää bloggaamista puuhasteluna eikä oikeana työnä. Todellisuudessa vaatii paljon enemmän hommaa kuin usea ns. oikea työ. 

Eikö bloggaaminen ole jo vanhanaikaista?

Kannattaa lopettaa näiden loppuunpalaneiden boggaajien hengentuotteiden lueskelu. Siitä päätöksestä hyötyy sekä bloginpitäjä, kun tällä jää aikaa oikeiden töiden tekemiseen. Kuin myös bloginpitäjää klikkauksillaan elättävä lukija, joka hänkin ehtii vihdoinkin elämään omaa elämäänsä, ihan itse.

Harva enää pelkästään bloggaa. Somevaikuttajia nämä nyt ovat kai olevinaan. Anna V*nhanen on kyllä aina aggressiivinen bloggaaja , valittaja ja ilkeä kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Ja jokainen juoksee terapiassa

Tämä tekisi ihan hyvää lähes jokaiselle vähintäänkin silloin tällöin jos ei jatkuvasti.

Siis anteeksi nyt vain, mutta miten voit palaa loppuun bloggarina? Vai onko näillä joku oikeakin työ sen ohella?

Olen varmasti vanhanaikainen, mutta en ymmärrä miten omasta elämästään kirjoittaminen (vaikka tekisi sitä päivittäin) voi olla niin kuormittavaa. Ymmärrän vaikkapa terveydenhuollon, kasvatuksen tai vaikka liike-elämän palveluksessa olevien uupumuksen, sillä niissä töissä on myös fyysistä kuormitusta, ulkoapäin tulevia vaatimuksia ja vastuuta ihmishengistä.

Mutta että bloggari? Miten nämä ihmiset selviäisivät tavallisessa työssä?

Menisivät bloggarit kokeilemaan vaikkapa sairaanhoitajan töitä, niin loppuunpalaminen saa ihan uuden merkityksen. Veikkaan, että monestakaan ei olisi siihen hommaan. Turhaa valitusta ja kitinää. Aina blogin voi lopettaa ja mennä oikeisiin töihin.

Ei ole kokemusta blogin pitämisestä tai somevaikuttamisesta, mutta luulen että kyseessä on varsinaisen työmäärän sijaan henkinen jaksaminen. Aika julma on nettimaailma ja itseäni ainakin stressaisi joka julkaisun kohdalla, mikä murskatuomio sieltä tulee. Siksi en tuota tee, toinen syy on ettei elämäni ole järin jännittävää toisten silmissä.

Osa ilmeisesti tekee jonkinlaista sivubisnestä esim. nettisivujen tekemisen tai mainonnan parissa.

Jos on muutenkin herkkä paineelle ja kuormittumaan, ei sometyötä pääse oikein pakoon. Aina voi mielessä kummitella, että tästä saisi hyvän julkaisun tai mistä saisi idean seuraavaan. Monelle tekisi hyvää työ, jossa voi vuoron päätteeksi laittaa oven kiinni ja päästää vapaa-ajan minän valloilleen.

Vierailija kirjoitti:

Eikö bloggaaminen ole jo vanhanaikaista?

Väitetään, että "influensseri"-markkinointiin käytettävä raha moninkertaistuu edelleen joka vuosi, joten kyllä sillä vielä pystyy hyvin itsensä elättämään. Vanhanaikaisten blogienkin on ennustettu tekevän comebackin. Tosin en tiedä milloin ja miten.

Ymmärrätkö sitten paremmin pitkän blogitauon ilman selityksiä?

Mä luulen että kyse on henkisestä uupumuksesta. Mitä enemmän jaat itsestäsi muille, sitä enemmän sinulta sitä itsestäsi kertomista odotetaan.

Ja jokaisella lukijalla/seuraajalla on omanlaisensa odotukset siitä, millaista sisältöä pitäisi tarjota. Toisaalta peräänkuulutetaan aitoutta ja helposti lähestättyvyyttä ja arvostellaan ns. "kiiltokuvaelämää". Toisaalta ei kuitenkaan haluta aitoutta, jos se on negatiivista, sotkuista tai ahdistavaa. Ja kaikkien näiden odotusten ja vaatimusten ristitulessa bloggarin pitäisi luovia pitääkseen seuraajansa.

Aloituksestakin huomaa, että jopa kertominen siitä, miten kivaa on pitää yksi ainoa vapaapäivä somesta, on ap:n mielestä jotenkin väärin. Etkö sinä itse ap halua koskaan olla edes yhtä päivää avaamatta ja päivittämättä somea? Tai olla edes yhtä päivää olla tekemättä sitä työtä, josta leipäsi tienaat?

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrätkö sitten paremmin pitkän blogitauon ilman selityksiä?

Mä luulen että kyse on henkisestä uupumuksesta. Mitä enemmän jaat itsestäsi muille, sitä enemmän sinulta sitä itsestäsi kertomista odotetaan.

Ja jokaisella lukijalla/seuraajalla on omanlaisensa odotukset siitä, millaista sisältöä pitäisi tarjota. Toisaalta peräänkuulutetaan aitoutta ja helposti lähestättyvyyttä ja arvostellaan ns. "kiiltokuvaelämää". Toisaalta ei kuitenkaan haluta aitoutta, jos se on negatiivista, sotkuista tai ahdistavaa. Ja kaikkien näiden odotusten ja vaatimusten ristitulessa bloggarin pitäisi luovia pitääkseen seuraajansa.

Aloituksestakin huomaa, että jopa kertominen siitä, miten kivaa on pitää yksi ainoa vapaapäivä somesta, on ap:n mielestä jotenkin väärin. Etkö sinä itse ap halua koskaan olla edes yhtä päivää avaamatta ja päivittämättä somea? Tai olla edes yhtä päivää olla tekemättä sitä työtä, josta leipäsi tienaat?

Ap linjoilla taas. Kuten sanoin aloituksessa (yrittäjänä) ymmärrän oikein hyvin työn kuormittavuuden jne.

Mutta mua ei kiinnosta postaus toisensa jälkeen lukea siitä uupumuksesta tai siitä miten kuormittavaa blogin sisältö on. Varsinkin kun tätä tulvii yhtäkkiä joka blogissa.

Toivoisin, että tällainen bloggaaja etsii ratkaisuja kuormittavaan tilanteeseensa, eikä kaada uupumusta toistuvasti lukijoiden niskaan. Kun monen blogin sisältö on yhtäkkiä uupumus tilanne on... kiinnostava. Tai sitten ei.

Ja joo, siis kysytkö multa että enkö halua koskaan olla yhtään päivää avaamatta ja päivityämättä somea...Halojatahalloo, totta kai olen! Mun puolesta bloggaajatkin voivat olla, ja pitää lomansa. 😂

Vierailija kirjoitti:

Minusta on hyvä, että tuodaan esiin myös alan kääntöpuoli. Ettei synny turhaan mielikuvaa, että ala olisi vain kevyttä itsensä kuvailua ja päivän kuulumisista raportointia. Moni kun yhä edelleen pitää bloggaamista puuhasteluna eikä oikeana työnä. Todellisuudessa vaatii paljon enemmän hommaa kuin usea ns. oikea työ. 

Oikeesti?! Oikeesti?! Sä et edes tiedä mitä on oikea työ, jos tuollainen bloggausposeeraaminen on sun mielestä oikeaa työtä jossa palaa loppuun!