Jos omat vanhempais olisivat niin huonokuntoisia että tarvitsevat apua kotona

nosto

Ei ole tällaista tilannetta päällä, mutta pitkän välimatkan vuoksi en pystyisi ainakaan arkisin auttamaan.

En pystyisi käymään ollenkaan, asun ulkomailla. Palkkaisin heille ulkopuolista apua, tai auttaisin palveluasuntoon pääsyssä.

isä asuu 30 kilometrin päässä, oletan että viikottain pystyn auttamaan, mutta tarvisisivat myös kotiapua

äiti asuu 5 km päässä, hän olisi täysin kotiavun varassa. syitä en tässä ala erittelemään

Asun alle 10km päässä vanhemmistani, ja käyn auttamassa joka viikonloppu sekä arkisin niin paljon kun vain ehdin. Eli käytännössä n. Joka toinen päivä. 

Pystyisin tarvttaessa olemaan vaikka 24/7 apuna. Välimatkaa on 50 metriä, omat lapseni aikuisia. Teen etätöitä kotoa käsin, voisin tehdä töitä myös vanhempieni luona. Siskoni asuu myös naapurissa, joten voisimme vuorotella. Vanhempani ovat yli 80-vuotiaita, mutta erittäin hyvässä kunnossa (isäni on vielä työelämässäkin). Mulla on nykyisen ammattini lisäksi myös sairaanhoitajan koulutus, joten monista asiosita selvittäisiin ilman kotisairaanhoitoakin.

vanhemmat asuu 15 kg päässä, mutta kun mulla ei ole autoa ja vaikka asutaan samalla paikkakunnalla, sinne korpeen ei busseja kulje. Ehkä jos vanhemmat sponsoroisivat auton, pystyisin auttamaan heitä monena päivänä viikossa.

Asumme parin kilometrin päässä vanhemmiltani, anoppilaan on viitisen kilometriä eli heillekin pääsisimme päivittäin mikäli tarve vaatisi. Toivottavasti tällaiset pohdinnat eivät tule oikeasti ajankohtaisiksi vielä vuosiin, minun vanhempani ovat alle 50-vuotiaita ja miehen vanhemmat noin 55-vuotiaita, hyväkuntoisia ovat kaikki onneksi.

Ehkä kerran kaksi kuukaudessa pystyisin auttamaan.

Asun toisella puolella Suomea, mutta olen ajatellut, että 10-15 vuoden päästä muutan heitä lähemmäksi ja autan heitä jos apua tarvitsevat. Olen itse lähihoitaja ja olen suunnnitellut lukevani vielä sairaanhoitajaksi, eli minulla on jo ammattinikin puolesta tietoa ja taitoa mitä voin hyödyntää heidän kanssaan. Minulla on kaksi siskoa, mutta tiedän jo nyt, että toisesta ei tule olemaan koskaan apua heille.
Isäni on 63 ja äiti 56.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 11:06"]

  pärjätäkseen, kuinka usein pystyisit käymään heitä auttamassa? Paljonko välimatkaa vanhempiesi luo, minkäikäiset lapset itselläsi on, oletko töissä vai kotona?
Ja toki saavat vastata myös sellaiset joilla oikeasti se tilanne että vanhemmat ovat avun tarpeessa että kuinka paljon ja usein pääsette auttamaan? Käykö vanhempiesi luona läheisten lisäksi myös muuta esim. kunnallista apua

[/quote]

Mun oma mummi kuoli pari vuotta sitten, asui kotona 93-vuotiaaksi tosi kivasti pärjäillen. Isäni ja puolisonsa kävivät viikottain tekemässä ruokaostokset mummille ja siivooja siellä kävi, sekä ruoan sai kotipalvelusta, mutta muuten oli ok, siis kohtalaisen liikuntakykyinen ja täysin älyissään. ja sairaalassa ehti olla vain pari kuukautta ennen kuolemaansa.

Omat vanhemmat asuvat n. 30km päässä meistä, ja isä alkaa oikeasti jo vanheta, joten voi tulla ajankohtaiseksi jossain kohtaa aktiivisempi avustaminen. 

Appivanhemmat asuvat 5km:n päässä ja heitä olen valmis auttamaan niin paljon kuin tarve vaatii, ovat olleet niin korvaamattoman ihania ja paljon avuksi meille kaikki nmä vuodet kun meillä on ollut pieniä lapsia.

Jos vanhempani olisivat vielä hengissä, niin välimatka (400 km) olisi niin pitkä, että en pystyisi kovin usein käymään heitä auttamassa. Eli kotipalvelu ym. apu olisi tarpeen. Mutta eipä ole tuota ongelmaa enää.

[quote author="Vierailija" time="30.09.2014 klo 12:40"]vanhemmat asuu 15 kg päässä
[/quote]

Mikäs se tuo välimatka on?

Matkaa on kilsa, ja silloin kun äiti oli siinä kunnossa että vielä isäpuolen kanssa pärjäsi kotona, mulla oli juuri päivähoidon aloittanut 2,5 -vuotias ja reissutyö. Muutaman kerran käytiin mummovahtina, että isäpuoli pääsi hoitamaan asioitaan, mutta äidin liikkumien meni nopeasti siihen kuntoon, että sängystä nostamiseen tarvittiin 2 -> hoitokoti.

Appiukolle on matkaa 750km, eli sinne meitä ei avuksi edes odoteta.

Hyvä kysymys, joka on mietityttänyt minua. Asun yli 200 kilometrin päässä, joten en pääse auttamaan. Sisarukseni asuvat vanhempieni kanssa samassa kaupungissa, joten käytännössä he tulisivat auttamaan. Poden siitä huonoa omaatuntoa, vaikkei asia ole vielä ajankohtainen.

Yksi kaveri "muutatti" vanhemmat lähemmäs itseään, mutta sekään ei ollut helppo ratkaisu, kun vanhempien ystävät ja naapurit ym. jäi sinne vanhalle paikkakunnalle satojen kilometrien päähän...

MInä asun äidistäni 100 km päässä. Voisin käydä kerran viikossa. Nyt kun äidilläni on oikeasti hätä, olen käynyt pari kertaa viikossa, mutta se on käytännössä töiden päälle niin raskasta, että siihen pystyy vain muutaman kuukauden, ei jatkuvasti. Sisareni on ollut äidin luona enemmän, sillä hänellä ei ole omaa perhettä, josta myös täytyisi huolehtia.

Äitini käy (normaalisti, silloin kun itse ei ole sairaana kuten nyt) auttamassa omaa äitiään viikoittain. Matkaa on 60 kilometriä.  Tällä äitini äidillä käy lisäksi kotisairaanhoitaja päivittäin ja ruokapalvelu tuomassa viikona pääruoat kerran viikossa, (äiti käy sit kaupasta hakemassa välipalat, aamiaiset jne).

Vanhempani asuvat 200 kilometrin päässä. He ovat liki 70-vuotiaita, omat lapseni ovat alle kouluikäisiä. Vanhempani toimivat vielä ihan hyvin itsenäisesti, joten eivät tarvitse apua. Emme käy siellä kuin kerran pari vuodessa. Jos vanhempieni tilanne muuttuisi, hommaisin heille kotiapua tai laitospaikan. En lisäisi käyntejä siellä. Emme ole kovin läheisissä väleissä vanhempieni alkoholinkäytön takia.

Asun ulkomailla, joten enpä juuri pääsisi. :-( Kerran tai pari vuodessa voisin mennä pareiksi viikoksi auttamaan. Voisin silloin auttaa, jos olisi joku isompi kotityö odottamassa, ikkunanpesu tai pihan haravointi tai vastaava.

En kävisi kovin usein, muttei olisi suurta tarvettakaan. Minulla on kolme sisarusta, jotka asuvat vanhempieni paikkakunnalla, itse asun kauempana ja elämäntapani on autoton. Olen auttanut anoppiani lähes päivittäin neljän vuoden ajan, mikä oli sitovampaa kuin vanhempieni hoitaminen tulee olemaan kenellekään sisaruksistani. Elämän edessä olen tehnyt jo velvollisuuteni. Uskon, että äitini pystyy hoitamaan isäni, ja kun äitini on huonossa kunnossa, tulen käymään siellä kenties kerran kuussa. Olen valmis maksamaan sisaruksilleni tai ammattilaisille hoivasta, jota he antavat äidilleni.

[quote author="Vierailija" time="29.09.2014 klo 11:06"]

  pärjätäkseen, kuinka usein pystyisit käymään heitä auttamassa? Paljonko välimatkaa vanhempiesi luo, minkäikäiset lapset itselläsi on, oletko töissä vai kotona?
Ja toki saavat vastata myös sellaiset joilla oikeasti se tilanne että vanhemmat ovat avun tarpeessa että kuinka paljon ja usein pääsette auttamaan? Käykö vanhempiesi luona läheisten lisäksi myös muuta esim. kunnallista apua

[/quote]

Muuttaisin sellaiseen taloon, jossa vanhempani voisivat asua vieressä ja auttaisin heitä. Ei ihan saman katon alle, mutta vaikka paritalotyyppinen tai joku rajattu alue samasta huushollista.