Mies 29v miettii; pääsin pelin läpi

Tänä aamuna pelasin läpi pelin 'Silent Hill 3' vuodelta 2003. Sen uudempia pelejä en oikein jaksa pelata, koska niissä on liian hienot grafiikat ja nostalgia olematonta. Tuo peli tuli pian sen jälkeen, kun pääsin vapaaksi psykiatrisesta pakkohoidosta pitkän taistelun jälkeen, jonka seurauksena jokunen lääkäri alennettiin virasta jatkuvien valitusten takia. Tuon pelin päähahmohan on sellainen tyttö, joka muistuttaa iältään ja ulkomuodoltaan paljon yhtä oikeaa tyttöä, johon tutustuin samanikäisenä ja samassa elämäntilanteessa sairaalassa ollessa. Muistan selittäneeni hänelle osastolla olemisen ikävyydestä hänen rassatessa tietokonetta ja menin pimeään huoneeseen hänen viereensä istumaan, kun hän katsoi elokuvaa. Meidän oli puhe vielä jutella samana tai seuraavan päivän iltana, mutta ilmeisesti hän onnistui karkaamaan ikkunasta tai muualta yön aikana ja en ikinä nähnyt häntä enää tai sen koommin kuullut hänestä. Tuon jälkeen ikkunoihin taidettiin asentaa kaltereita tai muita turvamekanismeja. 

Toinen hurja juttu mikä ajoittui melkein samalle ajalle tuon pelin läpäisemisen kanssa, on se, että YouTubeen on tullut vino pino melko huonosti tunnetun "White Fang" (1993-1994) tv-sarjan jaksoja, joita olen odottanut sinne pari vuotta. Tilasin tuon sarjan DVD:t kylläkin itselleni joskus viime joulun aikoihin, mutta ainoastaan toinen levy suostui toimimaan. Silloin sairaalassa ollessani tuo tv-sarja oli minulle tärkeä jaksamisen lähde; osin sitä pääsin katselemaan 'suorana' tv:stä (Suomen ensimmäiset lähetykset) ja suurimmaksi osaksi VHS:ltä. Tuolloin ostin myös eläinkaupasta pari paitaa, joista toisen siskolleni lahjaksi ja ne olivat molemmat koira-aiheisia. Tuntui, että minun ja eläinkaupan tytön, joka oli varmaan monta vuotta vanhempi, välillä oli jotakin myönteistä kemiaa, kun selitin jotakin hassua rahoistani ja hän naureskeli sille jutulle. Jollakin tapaa elin silloin sellaisessa erikoisessa kukkaismaailmassa, koska minäni oli enemmän tai vähemmän vapaudenriiston ja lääkityksen murtama, mutta sitten en myöskään osannut oikein taistella vastaan vaan menin sellaiseen jollakin tavalla tyhmänonnelliseen regressiiviseen tilaan, vaikka samalla halusin pois. Tuntuu, että koko aikuistuminen ja muu taantui siinä muutamalla vuodella. Toinen niistä paidoista on vieläkin olemassa ja pidin sitä viimeksi viime viikonloppuna, mutta kuva on kyllä haalistunut jo pelkiksi rosoisiksi läikiksi siellä täällä. Hamsterienkin hoito oli silloin haastavaa, koska pääsin hoitamaan niitä vain viikonloppuisin.