Voitko itkeä miehesi nähden?

Voin. Hän ottaa syliin ja lohduttaa.

Tietysti voin. 

Voin mutta en mielelläni sitä tee. Haluan pitää omat tuntetet itselläni. Kaikistä ärsyttävintä on jos kerron jotain asiaa, ja alan itkeä, ja mies sen jälkeen keskittyy vain siihen itkemiseen ja se helkkarin tärkeä asia jää jalkoihin. Meillä mies on se joka tekee sillä tavalla että jos meillä on jokin asia mikä pitää käsitellä, niin mies tuon asian käsittelyn sijasta pyrkii löytämään jonkin toisen asian jota pitäisi alkaa käsittelemään alkuperäisen sijasta. Yleensä tämä tapahtuu siten että hän jotenkin on loukkaantuvinaan käsittelyssä olevasta asiasta, ja sitten pitäisi keskustella siitä hänen loukkaantumisestaan eikä itse asiasta.

Voi jösses näitä av-mammojen parisuhteita. 🤦

Tottakai, miksi ihmeessä hän siitä suuttuisi?