Miksi teiniäitiys on periytyvää?

[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 18:44"]Helppoa: teiniäiti ei paheksu oman tyttärensä aikaisin alkaneita seksisuhteita, vaan toivottaa poikaystävän tervetulleeksi yökylään. Tästä seuraa sitten uusia teiniäitejä. Asenteet vaikuttavat.
[/quote]

Mihinkähän tuo perustuu :D itse en ole ajatellut päästää alle 17v lastani edes poikaystävälle yökylään ja silloinkin pitää tuntea hyvin ja sama koskee poikia eikä meille myöskään tulla yöksi. Oma äitini oli 34 kun sai minut ja olen ainoa lapsi :D

Itse tulin äidiksi 15v

Olen kyllä huomannut saman! Esim ystäväni perheessä mummi sai esikoisensa 18 vuotiaana, äiti sai 19 vuotiaana ja ystäväni sai juuri 20 vuotiaana lapsen. Toisaalta tunnen myös paljon naisia jotka ovat saaneet lapsensa nuorina ja heidän lapsensa taas ovat odottaneet pitkään ennen kuin ovat hankkineet lapsia. Itse tulen perheestä jossa vanhemmat ovat hyvin koulutettuja ja saivat minut (olen ensimmäinen) 24 ja 25 vuotiaina. Itse sain oman lapseni juuri ja juuri 18 vuotiaana, toisaalta... en pidä itseäni teiniäitinä mutta kun ap nyt määritteli sen 15-20v. 

Ja jos joku teistä luulee että yökyläilyiden estäminen estää nuoria harrastamasta seksiä niin muistelkaapa omaa nuoruuttanne, seksiä voi harrastaa myös päivällä kun vanhemmat ovat vielä töissä ja itse on päässyt jo koulusta, tai sitten voi vaikka väittää menevänsä kaverille yöksi vaikka todellisuus on ihan toinen.. 

Ehkäisyvalistus on se juttu! Vaikkakin toisaalta, itsellänikin oli ehkäisy kunnossa ja silti tulin paksuksi. Järkevänä ja lapsirakkaana tyttönä halusin ehdottomasti pitää lapsen, enkä ole päivääkään katunut! Jos oma tyttäreni jäisi joskus raskaaksi nuorena niin ehdottomasti annan hänen tehdä oman päätöksensä. Ja tuen kummassakin

Tunnen laumoittain teiniäitejä ja tasan yhdellä on minkäänlainen ura (no, en laske tutuksi sitä kansanedustajaa). Sekin sai lapsen vasta ylppäreiden jälkeisenä kesänä. Kaikilla muilla on jäänyt koulut vähiin. Suurin osa on amiksia. Ne pari fiksumpaa, joilla oli putki auki, jäivät "alle tasonsa" johonkin amk-sosionomin rivihommiin, vaikka piti tulla, vaikka mitä. Eli se siitä urasta. Tosin enpä itsekään enää uraa arvosta. Turha silti brassailla, että teiniäideillä olisi yleensä joku menestyksekäs elämä noilta statussymboleiltaan edessä.

Syy ei tietenkään ole pelkästään äitiys vaan yleinen elämänhallinnan puute. Jos tästä skannailee vaikka entisiä luokkakavereita, niin ekana lapsia teki kaikista laiskimmat ja surkeimmat tapaukset. Myös sellaiset pojat isäytyivät ensimmäisenä. juuri ne nuoret, joita ei koulu kiinnostanut tai mikään muukaan elämässä. Moni olisi ollut jo tarpeeksi fiksu ja vastuuntuntoinen teini-iässä vanhemmaksi, mutta ne fiksut ja vastuuntuntoiset ei juuri niitä lapsia siinä iässä tee. Ehkä se on sitä, kun standardit kaikelle tekemiselle on matalalla, niin vanhemmuuteenkaan ei panosteta.

[quote author="Vierailija" time="25.09.2014 klo 21:01"]

Tunnen laumoittain teiniäitejä ja tasan yhdellä on minkäänlainen ura (no, en laske tutuksi sitä kansanedustajaa). Sekin sai lapsen vasta ylppäreiden jälkeisenä kesänä. Kaikilla muilla on jäänyt koulut vähiin. Suurin osa on amiksia. Ne pari fiksumpaa, joilla oli putki auki, jäivät "alle tasonsa" johonkin amk-sosionomin rivihommiin, vaikka piti tulla, vaikka mitä. Eli se siitä urasta. Tosin enpä itsekään enää uraa arvosta. Turha silti brassailla, että teiniäideillä olisi yleensä joku menestyksekäs elämä noilta statussymboleiltaan edessä.

Syy ei tietenkään ole pelkästään äitiys vaan yleinen elämänhallinnan puute. Jos tästä skannailee vaikka entisiä luokkakavereita, niin ekana lapsia teki kaikista laiskimmat ja surkeimmat tapaukset. Myös sellaiset pojat isäytyivät ensimmäisenä. juuri ne nuoret, joita ei koulu kiinnostanut tai mikään muukaan elämässä. Moni olisi ollut jo tarpeeksi fiksu ja vastuuntuntoinen teini-iässä vanhemmaksi, mutta ne fiksut ja vastuuntuntoiset ei juuri niitä lapsia siinä iässä tee. Ehkä se on sitä, kun standardit kaikelle tekemiselle on matalalla, niin vanhemmuuteenkaan ei panosteta.

[/quote]

Nyt täytyy kyllä olla erimieltä! Ainakin omassa tuttavapiirissäni juuri ne tyhmimmät ja laiskimmat ovat niitä jotka eivät osaa olla lasten seurassa mitenkään päin eivätkä todellakaan halua missään nimessä lapsia (ainakaan tämän hetkisen mielipiteensä mukaan). Heitä juuri ei kiinnosta toisista huolehtiminen, toisen viulujen maksaminen jne.. He tekevät nykyään sitä paskaduunia ja kuvittelevat olevansa hyvätuloisia kun tulot on tietty vähä isommat kun kaikilla niillä fiksuilla ja tunnollisilla kavereilla jotka vielä opiskelevat. Tottakai he tällä aikaa elävät vähähn leveämmin. Sitten taas mm minä ja tämä ystäväni josta vastaikää tuli äiti olimme... no ei nyt mitään priimus oppilaita mutta ihan hyvää keskiluokkaa.. Lukio on mulla nyt suoritettu ja sosionomiksi olisi tarkoitus amk:ssa jatkaa. Tämä ei kylläkään johdu siitä että sain lapsen ja tyydyn "rivihommiin" kuten sen ilmaisit vaan olen aidosti kiinnostunut sosiaali ja terveysalan töistä ja jo kauan ennen kun jäin raskaaksi tiesin haluavani joko sosionomiksi tai terveydenhoitajaksi.. Pakko myös sanoa itseäni yhtään kehumatta mutta tiedän että vaikka olisin saanut lapsen 16 vuotiaana, olisin ollut siihen henkisesti valmis ja hoitanut äidin vastuut ihan yhtä hyvin kuin kuka tahansa äiti. Tietysti koulu olisi hankaloittunut huomattavasti. Ihan nuoresta asti olin haaveillut lapsesta ja ehkä salaa toivonut että vahinko käy, mutta en tietenkään tarkoituksella hankkiutunut raskaaksi sillä koulut oli kesken ja olisin halunnut ne ensin suorittaa pois alta. 

-17

White trashiys periytyy, yleensä nämä nuorena saaneet ovat kouluttamattomia ja koulutus periytyy.

Itse uskon syyn olevan pikemminkin siinä, että teiniäitien lapset ovat nähneet, että äitikin pärjäsi aikoinaan vaikka teki lapsen nuorena eivätkä ehkä päädy kesketykseen vahingon sattuessa yhtää helposti, kun vanhojen äitien tyttäret.

Helppoa: teiniäiti ei paheksu oman tyttärensä aikaisin alkaneita seksisuhteita, vaan toivottaa poikaystävän tervetulleeksi yökylään. Tästä seuraa sitten uusia teiniäitejä. Asenteet vaikuttavat.

Perheen kulttuuri siirtyy myös tiedostamatta lapsille. Siksi usein sanotaan, että köyhyys, syrjäytyminen, teiniäitiys, huonokuntoiset hampaat jne. "periytyvät". Kotona saatu malli tarttuu mukaan.

Koska elämäntavat ja yhteiskuntaluokka ylipäätään periytyvät. Lapset oppivat vanhempien esimerkistä huomaamattaan, millaista on "hyvä elämä" tai millaisia ovat hyväksytyt ratkaisut. Poikkeuksia on aina, mutta kyllä korkeakoulutetut ovat pääsääntöisesti korkeakoulutettujen lapsia, yrittäjien lapsista tulee suuremmalla todennäköisyydellä yrittäjiä jne. Samoin periytyy nuorena lasten laittaminen.

On vaikea paheksua ja tuomita asioita, joita on itsekin tehnyt. Sen vuoksi teiniäidit suhtautuvat suopeammin omien lastensakin teiniäitiyteen. 

Ei pidä yleistää. Oma teiniäitini piti tiukan kurin siitä, että kävin kouluja ja kasvatti minut arvostamaan sellaisia asioita, ettei lapset tulleet ajankohtaiseksi kuin vasta yli kolmikymppisenä.

Minä tein lapseni nuorena, koska teiniäidin tyttärenä kasvoin onnellisessa perheessä ja tiesin sen olevan toteutettavissa. Meillä on kyllä isät mukana kuvioissa ja hyvät urat molemmilla. Lapseni on saanut sen minkä omasta lapsuudestani halusin toistaa: rakastavan ja perrhekeskeisen perheen, virkeät ja hyvävoimaiden mummot ja papat, ja kaikki mahdollisuudet toteuttaa itseään.

8, eihän tuollaiset sanonnat ikinä tarkoitakaan 100%:sta absoluuttista totuutta, joka vääjäämättä tapahtuu jokaisen kohdalla, vaan sen verran silmiinpistävää ilmiötä, että jonkinlainen korrelaatio tai kausaatio on pantu merkille.

Onko? Mun äiti oli hädin 19v kun sai mut, mä olin 31v kun sain esikoiseni..

Isomummini oli 30v kun sai esikoisensa, mummini 34v, äitini 32v ja minä 37v. Vanhemmuuden esimerkki periytyy näköjään meillä.

Ei omena kauas puusta putoa.

Meillä on peritynyt malli, että "duunarista on vaikeata ponnistaa akateemiseksi" sekä jossittelu ja huono itseluottamus. Vanhemmat ovat selittäneet ikänsä kaiken miten heistä piti tulla insinööri ja lääkäri, mutta eivät haaveet toteutuneet rahan puuteen takia. "Näin sitä vaan joutuu tyytymään perushommiin ihan vaan tavallisina sähköasentajina... Kyllä se olisi onnistunut JOS..."

Meistä lapsista kaikki ovat käyneet peruskoulun ja lukion hillittömillä keskiarvoilla, mutta itseluottamus on loppunut siinä kohtaa, kun se loppui vanhemmillakin aikoinaan. "Ei meistä kuitenkaan ole siihen, turha yrittää, joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa. Suutari pysyköön lestissään." Kukaan ei uskaltanut hakeutua yliopistomaailmaan, vaan pudotti haavetasonsa pykälää alemmaksi.

Nyt sitten yritämme omien lapsiemme kanssa taistella, että huono itseluottamus ei periytyisi hyvän älyn kyljessä. On kuulkaa vaikeata murtaa kolmen, neljän, viiden sukupolven ajattelumalleja ja huonommuuden tunnetta, vaikka nämä kuinka tiedostaisi.

Ylipäätään perheissä monet asiat perityvät, sanonta seura tekee kaltaisekseen pitää hyvi kutinsa tässäkin.

Puhutaan sitten perheestä tai kaveripiiristä, niin jos tiettyihin asioihin suhtaudutaan ns. kepeästi niin se mallin omaksuu itsekin. Esim. alkoholinkäyttö: jos kossupullo korkataan joka perjantai ja kännissä ollaan sunnuntaihin saakka, niin ihan samalla se käytösmalli opitaan mitä vaikka se että joka perjantai syödään pitsaa, tai että lauantai on saunapäivä tmv. erona noissa on se että ensimmäinen on jälkimmäisiä vahinhollisempi opittu tapa

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä yleistää. Oma teiniäitini piti tiukan kurin siitä, että kävin kouluja ja kasvatti minut arvostamaan sellaisia asioita, ettei lapset tulleet ajankohtaiseksi kuin vasta yli kolmikymppisenä.

Hän ei olekaan varmaan sellaisesta kulttuurista, jossa teiniäitiyttä pidetään hyvänä asiana ja siksi se ei teilläkään periytynyt, kun siihen ei kannustettu.