Turhat lupaukset "ystävien" kanssa, yksipuolinen yhteydenotto yms.
Tästä asiasta on tehty täällä jo varmaan monta aloitusta, mutta mikäköhän ihmisiä nykyään vaivaa. Alan saada tarpeekseni ihmisistä, jotka sanovat, että olisi ihana nähdä, tai olisi kiva jos tulisitte kylään, tai mennään yhdessä johonkin näyttelyyn jne. Ja sitten mitään konkreettista ei tapahdu. Ikään kuin näillä lauseilla ei olisi mitään merkitystä, ovat ns. tyhjää täynnä. Olen ainakin itse niin "tunnollinen" ihminen, että jos jotain tällaista sanon niin sitä myös tarkoitan. Ja jos sanon, että olisi kiva käydä näyttelyssä yhdessä niin sitten alan etsiä kiinnostavia kulttuuritapahtumia ja ehdotan niitä. Mikäköhän tässä on, välillä tuntuu, että kohdalleni sattuu aika paljon tällaisia tyyppejä. Vai onko nykyaikana ihmiset tällaisia? Ehkä pitää kokeeksi olla ottamatta keneenkään yhteyttä ja katsoa miten hiljaiseksi elämä muodostuu....
Kommentit (25)
Mä sanon noihin kahvikutsuihin ja pyytelyihin että turhaan me tässä semmoisia rupatellaan kun kuitenkaan ei ikinä kahvitella, ja naureskelen päälle. Vastapuoli sitten yleensä naureskelee myös, että niinhän se on, hehheh!
Small talk ja pask4npuhuminen/valehtelu eivät ole samoja asioita. Turha siitä on amerikkalaisia syyttää, jos ei itse ymmärrä, mikä näiden kahden ero on. Small talk on kepeää keskustelua (säästä, telkkariohjelmista, koirista jne.), jota voi harrastaa vaikkapa odotushuoneessa ventovieraan kanssa.
Kavereilta kuultu "tehtäiskös sitä tai tätä" ei ole small talkia, vaan sillä pitäisi olla hieman vahvempi todellisuuspohja. Kenenkään ei tarvitse kaverilleen tai tuttavalleen ehdotella mitään tekemisiä, jos ei sitä tarkoita. Tämä on sitä pask4njauhantaa, ei small talkia eikä todellakaan millään tapaa kohteliasta.
Omalla kohdallani tuo tarkoittaa ”lähden mielelläni mukaan, jos kutsut.” En vain millään uskalla itse ehdottaa mitään konkreettista päivää tai tapahtumaa.
Nykyään olen oppinut sanomaan sen suoraan, ja lähimmät ystävät tietävät, että lähden kyllä mukaan jos joku vain kutsuu. Mitä lie sosiaalista ahdistusta.
Ihan vaan näkökulmaksi, ettei aina ole kyse tyhjästä small talkista.
Vierailija kirjoitti:
Omalla kohdallani tuo tarkoittaa ”lähden mielelläni mukaan, jos kutsut.” En vain millään uskalla itse ehdottaa mitään konkreettista päivää tai tapahtumaa.
Nykyään olen oppinut sanomaan sen suoraan, ja lähimmät ystävät tietävät, että lähden kyllä mukaan jos joku vain kutsuu. Mitä lie sosiaalista ahdistusta.Ihan vaan näkökulmaksi, ettei aina ole kyse tyhjästä small talkista.
Juurihan tässä on ketjun verran toitotettu, että on inhottavaa ja ripustautuvaa alkaa tuossa kohtaa järjestellä tapaamista tai aktiviteettia. :)
Miten ihmeessä tämä pitää tulkita "hyi oot inhottava ripustautuja etkä vaan tajua, että en halua nähdä sua enää koskaan!"?