Lue keskustelun säännöt.
Katsoin uutta Tuntematonta sotilasta (2017) ja pisti silmään outoja asioita
23.08.2021 |
Puhuvat kaloreista ja kapitalisteista. Oliko noita sanoja tuolloin edes?
Sitten ylittivät joen/järven moottorilla varustetulla veneellä. Oliko perämoottoreita tuolloin vielä?
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Hei kundit... huusi ennen kuin luoti lävisti...
Kuinka nelkytlukulaista huutaa hei kundit..Not.
Asumaniemi oli Stadin kundi, joten se oli hänelle luontainen puhetapa. Kirjassa myös Hauhia puhui ”kunteista”. Hän taas oli maalaispoika, mutta samassa koulutuskeskuksessa oli ollut ”hesalaisia kavereita”.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miinanheittokohtauksen T-34 oli aika pienoismallin oloinen.
Vierailija kirjoitti:
Ei varmasti mitään perämoottoreita ollut, jollain tuohikanooteilla silloin soudettiin :D:D:D
Juuri näin! 😂
Toisaalta hauskaa on sekin, että ap kummastelee muutamaa veneen perämoottoria elokuvassa, jossa vilisee vähän päästä autoja, tankkeja ja pommikoneita...
Vierailija kirjoitti:
Hei kundit... huusi ennen kuin luoti lävisti...
Kuinka nelkytlukulaista huutaa hei kundit..Not.
Tämä taisi olla se ”ding ding” -hahmo.
Stadin slangi kehittyi yhteiseksi puhekieleksi autonomian ajalla, kun Helsingissä puhuttiin suomea, ruotsia ja venäjää ja ehkä joitain muitakin kieliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä42257 kirjoitti:
Perämoottoreita ei tietenkään ollut vielä 40-luvulla. Lentokoneita, hyökkäysvaunuja ja kaikenlaista tykkiä tietenkin oli mutta nehän ovatkin teknisiltä ominaisuuksiltaan paljon yksinkertaisempia kuin peräprutku.
En tiedä uskaltaakohan tätä mainita, kun aloittajalla voi mennä konseptit kokonaan sekaisin, mutta noihin aikoihin oli myös torpedoilla varustettuja sukellusveneitä. Ja elokuussa 1945 nähtiin ydinpommikin ihan koko karmaisevassa tuhovoimassaan. Mutta toki perämoottori on huomattavasti korkeampaa teknologiaa kuin nuo...😁
No ei ap mitään et voi millään tietää kaikkea, ihan kiva aloitus joka poikii näin paljon tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensimmäiset Evinrude-perämoottorit on tehty vuonna 1909. On niitä joku saattanut eksyä Suomeenkin.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäiset Evinrude-perämoottorit on tehty vuonna 1909. On niitä joku saattanut eksyä Suomeenkin.
Kalorikin on määritelty 1800-luvun puolen välin tienoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kalorithan on nimenomaan ”keksitty” toisen maailmansodan aikana. Ei toki laihdutukseen vain päinvastoin pitämään sotilaat ravittuina, mutta ei enempää kuin on pakko. Eli laskettiin pulan vuoksi ruokaa säännöstellessä että mikä määrä riittää.
t. Hissanope
Vierailija kirjoitti:
Kalorithan on nimenomaan ”keksitty” toisen maailmansodan aikana. Ei toki laihdutukseen vain päinvastoin pitämään sotilaat ravittuina, mutta ei enempää kuin on pakko. Eli laskettiin pulan vuoksi ruokaa säännöstellessä että mikä määrä riittää.
t. Hissanope
Kuten ylempi viesti sanoi, niin kilokalorin merkitys ravitsemustieteessä (eikä lämpöenergiassa) tajuttiin jo 1887. Mun käsittääkseni ne olivat laajasti käytössä jo ensimmäisessä maailmansodassa 27 vuotta myöhemmin, mm. brittiläiset joukot saivat 3200 kcal miestä kohti (tai enemmän esim. taisteluita varten ja kylmässä). Saa korjata, jos olen väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kalorithan on nimenomaan ”keksitty” toisen maailmansodan aikana. Ei toki laihdutukseen vain päinvastoin pitämään sotilaat ravittuina, mutta ei enempää kuin on pakko. Eli laskettiin pulan vuoksi ruokaa säännöstellessä että mikä määrä riittää.
t. HissanopeKuten ylempi viesti sanoi, niin kilokalorin merkitys ravitsemustieteessä (eikä lämpöenergiassa) tajuttiin jo 1887. Mun käsittääkseni ne olivat laajasti käytössä jo ensimmäisessä maailmansodassa 27 vuotta myöhemmin, mm. brittiläiset joukot saivat 3200 kcal miestä kohti (tai enemmän esim. taisteluita varten ja kylmässä). Saa korjata, jos olen väärässä.
Korjaankin itse - jälkimmäinen ei ollut kovin luotettavasta lähteestä, saattaa hyvin olla että kaloreiden laajempi käyttö armeijassa aloitettiin tosiaan vasta 40-luvulla.
Sen pistin merkille, että puhuttiin KooKoosta. Tämä seura on perustettu vasta 1965.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se olisi hienoa, jos tuo alkuperäinen saataisi väreihin. Onhan noita vanhoja filmejä retusoitu.
Vierailija kirjoitti:
Sen pistin merkille, että puhuttiin KooKoosta. Tämä seura on perustettu vasta 1965.
Niinpä, eikä KooKoon kapteenina ole koskaan ollut Kaarna-nimistä henkilöä. Todella epärealistista!
Vierailija kirjoitti:
Porvari sana juontaa juurensa Marxismista, moottori keksittiin 1800-luvun lopulla. Tuntematon sotilas kertoo 1940-luvun tapahtumista...
Sana on paljon vanhempi! Sitä käytettiin jo keskiajalla. Tosin sen sävy oli kyllä muuttunut 1940-lukuun mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Kalorithan on nimenomaan ”keksitty” toisen maailmansodan aikana. Ei toki laihdutukseen vain päinvastoin pitämään sotilaat ravittuina, mutta ei enempää kuin on pakko. Eli laskettiin pulan vuoksi ruokaa säännöstellessä että mikä määrä riittää.
t. Hissanope
Kaloreilla on vähän sama rooli kuin työpaikan työohjeilla: periaatteessa niiden tulisi riittää kun niin on esikunnassa laskettu riittävän, mutta käytännössä....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei kundit... huusi ennen kuin luoti lävisti...
Kuinka nelkytlukulaista huutaa hei kundit..Not.
Asumaniemi oli Stadin kundi, joten se oli hänelle luontainen puhetapa. Kirjassa myös Hauhia puhui ”kunteista”. Hän taas oli maalaispoika, mutta samassa koulutuskeskuksessa oli ollut ”hesalaisia kavereita”.
Muuan edesmennyt sukulaiseni oli 1930-luvun alkupuolella mukana helsinkiläisessä poikajoukossa, joka viittasi itseensä "X:n kundit", missä X= tavallisen kokoontumispaikan nimi.
Olihan sinne jäänyt paljon pikkumokia, jotka olisi pitänyt tuon kokoluokan elokuvassa poistaa jälkituotannossa. Pari mainitakseni:
Viljapellossa traktorin renkaiden painaumat ruiskutuksen jäljiltä. Äänislinna kohtauksessa näkyy tv-antenni. Metsätaistelukohtauksessa näkyy moottorisahalla kaadettujen puiden kantoja.
BBC ei tee tällaisia virheitä historiallisissa draamasarjoissaan.
Oli Helsingin murretta ja ihan käytössä tuolloinkin.