Kuinka harvinaista/yleistä oikeasti on tehdä korkeakoulutettuna duunarinhommia?

Eiköhän useimmat ole opiskelualan tai läheltä liippaavissa töissä, kuitenkin.

Mä olen tradenomi, mutta ajan rekkaa. 

En saa töitä tradenomin koulutuksella, vaikka tutkinto on ihan tuore. Ikää on liikaa ja työnantajat eivät arvosta työkokemusta nykyiseltä alalta.

Nyt valot päähän. Korkeakoulutetutkin työllistyy kyllä suorittaviin töihin. Ei kaikki voi olla firmassa pomoja.

Suorittavaa työtä on suurin osa firmoissa tehtävästä työstä. Osa siitä soveltuu kouluttautumattomille, osa matalasti koulutetuille ja osa korkeasti koulutetuille.

Joskus se voi olla myös oma valinta. Jos huomasi, etteivät toimistotyöt ja 24/7 tavoitettavissa oleminen ja unettpmat yöt ole sen rahan arvoista (kun verotus pitää huolen, että käteen jää vain vähän enemmän)

Jos korkeakoulutettuihin luetaan tradenomit niin hyvin yleistä.

Itse olen MMM. Teen töitä maatilalla. Toki myös kouluasteen koulutus alalle on. Kaveri on jokin kansanperinnetieteen maisteri ja samoissa duuneissa kuin meikäläinenkin. Toinen kaveri on DI, joka sai burnoutin ja nyt toimittelee suntion virkaa.

Teen kaupassa töitä ja nautin siitä ettei työt vainoa kotiin asti. Teen toki myös muutakin työtä. Kaupassa tuöskentely on minulle mieluisinta, vaikka olen korkeasti koulutettu. Se on vastapainoa tylsälle konttorityölle tietokoneen äätessä...

No jos "duunarihommassa" saa kahdessa viikossa parhaimmillaan saman rahan kuin inssinä kuukaudessa, niin ei se nyt ihan huono diili ole. Itsellä tällainen tapaus. Tietenkin harmittaa hukatut vuodet koulussa, mutta näillä mennään.

Ps. Joo tiedän että inssinä saa uran loppupuolella enempi (aloituspalkka on vaan tosi surkea), mutta jaksaako sitä nuoleskella ja painaa pää punasena ensin sen 10-15v että sille tasolle pääsee jos helpomminkin onnistuu.

Siivoava maisteri kannustinloukussa, ensimmäisessä ammatissa kaikilla lisillä tienaa ja työllistyy paremmin ja vähemmällä vaivalla kuin toisessa aloittelijana. Hanskat myös tippuvat työajan loppuessa.

Ei ole harvinaista sairaalassa ja vanhainkodeissa, kollegoissa ja hoitajissa on paljon korkeakoulutettuja. 

Mieluummin tekisin suorittavaa työtä kuin olisin työtön.

Riippuu mihin vedät rajan "duunarihommien" suhteen? Kaikille ei riitä johtajapestejä tai erityisasiantuntijahommia ja minusta työ kuin työ on tärkeää ja huomattavasti kortistossa tuilla lojumista arvokkaampaa. Jatkotyöllistyminenkin on helpompaa kun voi sanoa, että työelämässä ollaan, mutta se oma unelmahomma on hakusessa.

Sosionomina olen tehnyt lähes pelkästään duunarihommia eli lastenhoitoa jne. Olin tosi hyvä koulussa ja opettajat kehuivat mutta kun mikään ei kelpaa...nyt olenkin vaihtamassa alaa.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen MMM. Teen töitä maatilalla. Toki myös kouluasteen koulutus alalle on. Kaveri on jokin kansanperinnetieteen maisteri ja samoissa duuneissa kuin meikäläinenkin. Toinen kaveri on DI, joka sai burnoutin ja nyt toimittelee suntion virkaa.

Mun mies on myös maatalaouspuolen maisteri eikä ole päivääkään tehnyt valkokaulustöitä.

Tohtoreitakin on tarjoilijoina ja taksikuskeina. Itse olin 20 vuotta aspassa maisterina.

IKäni vuoksi en saa enää koulutusta vastaavaa työtä. Suoraan sanottuna ei edes tee mieli enää tehdä ja miksi "työnhaku" on  minulla ollut vain sanahelinää uteliaille. 

Päätin ottaa reilun duunarihomman vastaan ja johon ihmistyyppinä sovin hyvin. Autan heikompia ja näen koko ajan heistä, että osaan toimia oikein. Palaute on nopeaa hyvässä ja pahassa. Palkka riittää kuluihini ja saan vähän säästöönkin.

Suuri osa restonomeista on tarjoilijoita ja kokkeja. Toki titteli voi olla vuoropäällikkö tai vuoromestari. Palkka euron parempi tai vaihtoehtoisesti täydet tunnit.

Mä tein siivoojan töitä noin vuoden valmistumisen jälkeen, kun en saanut oman alan töitä. Sittemmin pääsin töihin, mutta kun yt:t kolkutteli, harkitsin vakavasti uudelleen siivoojaksi ryhtymistä. Edelleen ajattelen, että jos saan fudut työstäni, vaihdan siivousalaan. En sen takia ettenkö pitäisi omasta työstäni, mutta jatkuva epävarmuus ja irtisanomisten pelko tuhoaa sielun. 

Vierailija kirjoitti:

Nyt valot päähän. Korkeakoulutetutkin työllistyy kyllä suorittaviin töihin. Ei kaikki voi olla firmassa pomoja.

Suorittavaa työtä on suurin osa firmoissa tehtävästä työstä. Osa siitä soveltuu kouluttautumattomille, osa matalasti koulutetuille ja osa korkeasti koulutetuille.

En kyllä ymmärrä, miksei pomon työ sitten muka olisi suorittavaa työtä sekin. Varsinkaan jonkun pikkupomon. Sehän on se kaikkein paskamaisin duuni, ei siihen kukaan halua. 

Vierailija kirjoitti:

Mieluummin tekisin suorittavaa työtä kuin olisin työtön.

Sama täällä, mutta enpä pääse niihin hommiin.

Kai se on, kun on liikaa ikää, koulutusta ja koulutusta vastaavaa työkokemusta.

Tulit oikealle palstalle.