Lue keskustelun säännöt.
Harmittaa lapsen puolesta-vanha tarhakamu ei edes tervehdi enää
16.09.2014 |
Olimme yhdessä vaiheessa tiiviisti tekemisissä lapsen entisen tarhakaverin perheen kanssa,kunnes meillä aikuisilla meni sukset ristiin. Samalla heidän lapsensa,joka siis oli lapseni hyvä ystävä (5 ja 6 vuotiaat) lakkasi puistossa tervehtimästä ja suoraan sanoen vain katseli happamasti meitä..on siis usein lähipuistossa itsekseen. Mietinpä vaan että onko pojalle puhuttu jotain,aikuisten asioista,kun ystävyys lapilla lakkasi kuin seinään eikä enää moikkaa niinkuin kaverit vastaan tullessa :O Itse en suoraan sanoen pidä koko pojasta, puheli aika törkeitä ja jatkuvaa pientä kiusaa kun olivat meillä kylässä, tekikin lapselleni muutaman aika inhottavan jutun,joihin hänen äitinsä ei reagoinut..itse muutenkin tein stopin kaveruudelle ja yhteyden pidolle.. Mutta esim kaupassa vastaan tullessa itse tervehdin kohteliaasti hymyillen ja jatkan matkaa,tämä perhe ei tervehdi,eikä kukaan lapsista ja tyttäreni on ihmeissään tilanteesta. Miksi sotkea lapset aikuisten juttuihin? olisi kohteliasta opettaa lapselle että voisi edes tervehtiä tarhakaveria (ovat eri ryhmissä nykyisin,juuri vaihtaneet) ja sanoa vaikka että tarhan pihassa voivat leikkiä,vaikka ei enää kyläilläkkään. Sinäänsä olen tyytyväinen että kyseinen lapsi ei enää kuulu lapseni elämään,mutta oma lapseni 5v ei pysty ymmärtämään miksi kaveri ei moikkaa enää,eikä sen äiti. noh,jokainen kasvattaa tyylillään. huheijaa.
Kommentit (14)
No se asian on ennemmin niin päin että mulla olisi syytä olla loukkaantunut ja olinkin alkuun mutta en jaksa välittää ko porukasta enää,lapsen puolesta vain. Ja onko normaalia että 6 vuotiaalle on ehkä puhuttu jotain,kun ensin olivat niin hyviä ystäviä lapseni kanssa ja se oli molemmin puolista ystävyyttä. Nyt ei edes moikkaa..Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normaalia tuo minusta on.
Ja kun lapsi kasvaa teiniksi, niin entiset parhaat kaveritkin voivat jäädä kuvioista pois. He ovat toisilleen kuin ilmaa.
Meillä lapsen serkkujen äitikään ei enää pidä yhteyttä eikä olla nähty lapsen serkkuja suunnilleen kymmeneen vuoteen.
Lapset ei useinkaan moikkaa "tuttavia" tai ystäviäänkään, ellei siihen ole erikseen opetettu.
Ennen kun vaan riemusta hihkuen juoksi tervehtimään jos vaikka lähi puistossa tai kaupassa nähtiin ja meinattu päästä kotiin lähtemään..muutos tapahtui välittömästi kun me aikuiset ei juurikaan enää oltu yhteyksissä..tiedä sitten liekkö sattumaa vai mistä :) no mutta tosiaan kukin tyylillään ja toivon että tapahtuma on luonnollinen eikä niin että tälle lapselle on puhuttu ettei enää voi moikata tms typerää. Ap
No jos teillä aikuisilla on mennyt "sukset ristiin", niin miksi lapsillakin ei voisi mennä? Jos aikuiset on noin tyhmiä, niin jälkikasvukin on sitä samaa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 19:04"]
No se asian on ennemmin niin päin että mulla olisi syytä olla loukkaantunut ja olinkin alkuun mutta en jaksa välittää ko porukasta enää,lapsen puolesta vain. Ja onko normaalia että 6 vuotiaalle on ehkä puhuttu jotain,kun ensin olivat niin hyviä ystäviä lapseni kanssa ja se oli molemmin puolista ystävyyttä. Nyt ei edes moikkaa..Ap
[/quote]
Niin, siis olivat niin hyviä ystäviä ja eivät olleet, ja sua ei harmita, että eivät ole hyviä ystäviä, ja teki törkeyksiä sun lapselle ja olikin molemmin puolista ystävyyttä.
Vaikutat aika epävakaalta sosisaalisesti ja se varmasti heijastuu lapseesikin.
se on se mitä tekstistä haluaa poimia nro 8 :) Mutta hyvät päivän jatkot sinullekkin <3!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"itse muutenkin tein stopin kaveruudelle ja yhteyden pidolle.. Mutta esim kaupassa vastaan tullessa itse tervehdin kohteliaasti hymyillen ja jatkan matkaa,tämä perhe ei tervehdi,eikä kukaan lapsista ja tyttäreni on ihmeissään tilanteesta. Miksi sotkea lapset aikuisten juttuihin? olisi kohteliasta opettaa lapselle että voisi edes tervehtiä tarhakaveria (ovat eri ryhmissä nykyisin,juuri vaihtaneet) ja sanoa vaikka että tarhan pihassa voivat leikkiä,vaikka ei enää kyläilläkkään. Sinäänsä olen tyytyväinen että kyseinen lapsi ei enää kuulu lapseni elämään"
Sitä saa mitä tilaa.
Sinähän kerrot, että olet oikein tyytyväinen, ettei lapsesi ole kaverin kanssa. Miksi lapsen pitäisi sitten tervehtiä, kun vanhempien toimesta lasten ystävyyssuhde rikottiin. Kaksinaamaisuutta.
Eli sinä pistit stopin lasten kaveruudelle, mutta ihan vaan vittuillaksesi tervehdit lasta kaupassa? Jos olisin tuo lapsi, näyttäisin sulle keskaria.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"No jos teillä aikuisilla on mennyt "sukset ristiin", niin miksi lapsillakin ei voisi mennä? Jos aikuiset on noin tyhmiä, niin jälkikasvukin on sitä samaa..."
Aivan. Lapsi ottaa esimerkin omilta vanhemmiltaan ja käyttäytyy sen mukaisesti. Niin hyvässä kuin pahassa.
Ja nyt ihmetellään, miksi lapset eivät tervehdi, kun lapsien vanhemmat riitautuivat eivätkä tervehdi.
"Mitä isot edellä, sitä pienet perässä."
Tyhmää sotkea lapsia aikuisten riitoihin. Olisitko voinut tehdä niin, ettet olisi aiheuttanut varsinaista riitaa, vaan jättänyt yhteydenpidon tuohon perheeseen sille tasolle, että sovitte vain lasten tapaamisista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis minä tein stopin meidän aikuisten kaveruudelle,ihan hiljaisuudessa ilman mitään riitoja. Poistin kyseisen äidin fb:Stä enkä enää pyytänyt kylään, ei siis draamaa. Sitä ennen kyllä oli draamaa kun tämä perhe valehteli meille yhdestä asiasta,mutta se sovittiin ja sen jälkeen pikkuhiljaa tuntui etten halua olla tekemisissä ja hiljaksiin lopetin yhteyden pidon,yritimme olla ystäviä tuon "riidan" jälkeen mutta tuntui etten pysty luottaa. ei se estä lapsia olemasta ystäviä,enhän mä ole ystävystynyt välttämättä kaikkien lapseni kavereiden vanhempien kanssa muutenkaan. Itse en välittänyt kyseisestä lapsesta,mutta lapseni välitti ja olen surullinen lapseni puolesta kun en tiedä miten hänelle sanoisin miksi kyseinen kaveri on muuttunut,eikä välitä enää lapselleni moikata,kuten ennen. En voi lapselle alkaa selittää mitään meidän aikuisten väleistä,että miksi tätä lasta emme kutsu enää kylää..ja minä aina tervehdin,ei ole kyse siitä. toinen perhe käyttäytyy huonosti. olis helpompaa jos edelleen moikattaisiin kun usein törmäämme täällä kylillä ja muuten ei olla tekemisissä,lapsikin olisi tyytyväinen kun edes kaveri moikkaisi.Ap
Minun mielestäni olet lapsellesi selityksen velkaa. Parempi että hän tietää riidastanne ja syyn entisen kaverin käytökseen kuin miettii että on itse jotenkin huono tai syyllinen tilanteeseen.
Jos koko perhe on teille loukkaantunut, on kait aika luonnollista etteivät tervehdi.