Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kun oma ulkonäkö oksettaa
15.09.2014 |
En pysty enää katsomaan itseäni peilistä, koska olen niin ruma. Oloni rumentuu koko ajan ja ikävä kyllä se vaikuttaa ihmissuhteisiini. En halua enää tavata ystäviäni, sillä vihaan kasvojani, hiuksiani ja vartaloni vain puistattaa minua.
-
Luulin, että tämä vaihe menisi ohi teini-iän jälkeen, mutta ikävä kyllä suunta on vain mennyt alaspäin. Noh olen edelleen melko nuori (21v), mutta en voi enää vain odotella, että näkemykseni itsestäni yhtäkkiä vain muuttuisi.
-
En keksi itsestäni yhtään hyvää puolta, mikä on todella masentavaa. Miten omaa ulkonäköä voi näin paljon vihata? Tällä hetkellä mietin plastiikkakirurgiaa, mutta se vaatisi todella paljon rahaa ja toisaalta se pelottaa jonkin verran.
-
Tiedän, että tämä on suurimmaksi osakseen vain päänsisäistä, sillä minua kehutaan usein, eikä kadullakaan lähetä pakoon minut nähdessä. Mutta mitä tehdä, kun itse vihaa itseään näin paljon? Tämä on niin pinnallista ja turhaa, mutta tämä syö minut sisältäpäin.
-
Olen yrittänyt tyylinmuutosta, mutta ei sekään ole parantanut oloani. Olen huono meikkaamaan ja laittamaan hiuksia. En edes tiedä omaa tyyliäni. Voiko näin vanhalla olla vieläkin identiteettikriisi?
Masentaa tämä tilanne. Lohdutan itseäni ja pahaaoloani ruualla, joka taas lisää kierrettä. Nyt olen läski ja ruma. Oksettaa oma olemassaolo.
:(
Kommentit (4)
Sä voit kirjata ylös hyviä puoliasi. Listaa 10. Sitten voit miettiä muutaman keinon, joilla saat niitä esiin. Tehdä tavoitteen vaikka vuoden päähän, että silloin olet tehnyt muutaman muutoksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä jää vellomaan siihen tunteeseen, asiat ei muutu itsestään, niin kuin itsekin sanoit. Hae apua, tai puhu ystävien kanssa. Kunhan avaudut jollekin. Asioiden käsittely vuorovaikutuksessa jonkun toisen kanssa ratkaisee yllättävän monta asiaa.
Ja usko pois, et ole yhtään "vanha" kärsimään identiteettikriisistä :) t. 25-v ja vasta alkaa helpottaa.
Ongelma ei ole ulkonäössäsi, joten sun ei kannata keskittyä ulkonäön muuttamiseen. Keskity henkiseen hyvää oloon, jotta hyväksyisit itsesi sellaisena kuin olet ja viihtyisit nahoissasi. Olet vielä niin nuori, ettei ole kovin harvinaista olla epävarma ulkonäöstä, usko mua. Itsekin muistan kokeneeni epävarmuutta pienistä rinnoistani, mutta kyllä olen vuosien mittaan ne hyväksynyt, nyt 36-vuotiaana kahden lapsen äitinä rintojen koko on melko vähäisessä roolissa elämässäni!
Katsot itseäsi liian kriittisesti, jos kysyisit joltain ulkopuoliselta mielipidettä, niin aivan varmasti sinustakin löytyisi kauniita piirteitä. Mielestäni hymy ja ryhti tekevät jo paljon. Liikunta ja tervellinen ruokavalio, riittävä lepo ovat tärkeitä. Itsensä hyväksyminen helpottuu kun koet itsesi hyväksi jossain, tai innostut jostain harrastuksesta, kehityt, opiskelet, saat töitä, vietät ystävien ja läheisten kanssa aikaa...
Alue: Aihe vapaa
Sano minun sanoneeni tuo on vain päänsisäistä. En tosin tiedä mitä asialle voisi tehdä.. Ehk terapiaa??