Haluan tuntea itseni kauniiksi. Haluan olla kaunis. Se olisi ihanaa.

Tiedän, että en ole susiruma, olen vain tavallinen. Tässä instagramin ja facebookin maailmassa tulee koko ajan vastaantoinen toistaan kauniimpia naisia. Enkä puhu mistään misseistä, vaan ihan tavallisia tyttöjä, jotka ovat jotenkin niin kauniita. Tulen tästä vain surulliseksi.

Jotenkin niin masentaa. Minäkin haluan olla kaunis. Joskus tunnen itseni kauniiksi, kunnes näen itseni peilistä. Tavallaan huijjaan itseäni.

Mietin, että jos vähän laihduttaisin, niin olisinko sitten kauniimpi? Liika kiloja on noin 10.

Sitten jos laittaisin ripsenpidennykset. Ilman meikkiä näytän ihan mieheltä.

Nyt kun oikein mietin niin en koskaan ole pitänyt itseäni kauniina. Toki jossain kuvissa kun on oikea meikki, valaistus ja asento, niin olen ihan ok. Mutta en mikään kaunis.

Monesti mietin, että miksi poikaystäväni on kanssani; hän saisi paljon kauniimman ja nuoremman. Monesti katson häntä ja mietin, että voi kuinka komea hän on. Jos hän tulisi kadulla vastaan, ajattelisin heti, että onpa ihanan näköinen mies! En ole hänen kalibeeriaan yhtään. Tavallinen, ilman meikkiä melko kauhistus ja en edes mikään urheilullinen tai hoikka. 

Varmaan voisin psyykata itseäni ja huijjata itseni uskomaan, että olen kaunis. En usko, että tulee sitä päivää, että katsoisin peilistä itseäni ja ajattelisin että olenpa kaunis. 

Tännehän tuli kirjoitettua tämmöinen itsesääliviesti, niin kuin päiväkirjaan.

Terveisin sunnuntaimasennuksen kourissa oleva 25-vuotias neiti.