Lue keskustelun säännöt.
Mistä saitte voimaa lähteä onnettomasta suhteesta lopullisesti?
19.08.2021 |
Tuntuu, että olen niin voipunut ja uupunut tästä pohjattomasta surusta ja pettymyksestä, että en jaksa tehdä radikaaleja muutoksia. Pitäisi erota, koska mies ei enää välitä yhtään, ja olen tajunnut, että ei ole koskaan välittänytkään läheskään siinä määrin kuin minä. Mutta nämä tunteet; suru, pettymyt, viha, estävät kaiken toimintani.
Kommentit (14)
En ollutkaan ollenkaan voimissani. Päätin vain lähteä ja romahdin sen jälkeen totaalisesti.
Eli sanoisin, että ei siihen itse lähtemiseen voimia tarvita, vaan siihen miten sen jälkeen jaksaa. Toivottavasti sulla on edes yksi ihminen joka tukee siinä vaiheessa. On todella kova juttu jättää ihminen, jota rakastaa ja jossain vaiheessa tajusi rakkauden olleen aina yksipuolista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kauan sitten ratkaisin samantapaisen tilanteen pelkällä järjellä, koska tunteet oli niin ristiriitaiset ja sekavat. Taitoin kahtia paperiarkin. Toiselle puolelle kirjoitin suhteen elämääni tuomat hyvät asiat mahdollisimman konkreettisesti, tyyliin "on mukava käydä hänen kanssaan hillasuolla".
Toiselle puolelle arkkia kirjasin suhteen tuomat huonot asiat, tyyliin "menen lukkoon ja pahoitan mieleni, kun hän huutaa ja kiroilee".
Sitten vaan laskee yhteen, kummalle puolelle tulee enemmän pisteitä.
Minä erosin, vaikka huonojen lista oli vain 5 kohtaa pitempi kuin hyvien lista.
Repäisy vie voimia mutta sen jälkeen sinulla on edes mahdollisuus saada niitä pikkuhiljaa takaisin. Jos jäät suhteeseen, vie se sinua vain syvemmälle. Ihmisestä löytyy tarpeen tullen enemmän voimia kuin itse arvaakaan. Monesti on voinut miettiä että miten tästä selviää, mutta taaksepäin katsoessa huomaa, että jotenkin niistä kaikista on vain rämpinyt ja selvinnyt. Tiedän omasta kokemuksesta. Kovasti voimia!
Saisitko kanavoitua nuo ikävät tunteet hyödyksesi, siis toiminnaksi? Ainakin itse esim kun olen vihainen, saan siitä voimaa tehdä asioita, se vie eteenpäin. Tunteilla on valtava voima kun ne saisi ns hyötykäyttöön, lisäksi toiminnan kautta on saada purettua sitä huonoa oloa.
En ymmärrä mistä sain voimaa. Oli kyllä raastavaa kun olin mennyt suhteeseen loppuelämäkseni. Oli vaan niin paha olla kaksin yksin.
Roikuin kauan. Lopullisen lähtöpisteen sain, kun menin sänkyyn toisen miehen kanssa. Kuulostaa typerältä, mutta ajattelin, että no niin, minäkin nyt osaltani pilasin tämän suhteen. ( mies ei ollut fyysisesti pettänyt).
Henkinen painostus oli niin valtavaa. Sain vielä tehdä kaiken " likaisen työn"; muuttaa, kertoa sukulaisille yms. Tämän hän on tehnyt myöhemminkin seuraavien naisten kohdalla. Jättää mutta ei jätä.
Selvisin. Itkin. Surin. Sain hyvän elämän. Ja nyt myöhemmin muistan tuostakin suhteesta vain hyviä hetkiä. Lämmöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakkohan se oli ennen kuin masentui kokonaan. Heti päätöksen jälkeen kuitenkin jo helpotti henkisesti ja jostain sain voimaa järjestää asioita. Remontoin täysin uuden asunnon ja sitten se lopullinen muutto.
Voimaton en ollut. Oli vain niin kamala ajatus rikkoa perhe, kertoa lapsille ja ihmisille ym. Sitten oli pakko, kun ihastuin toiseen mieheen. Päätin, että nyt asia etenee. Paras päätös ikinä. Pienet vaikeudet oli lasten kanssa, mutta onneksi tuosta jo vuosia aikaa ja kaikki hyvin.
Mitään tunteita ei exään ollut enää eron hetkellä. En ollut surullinenkaan. Kaikki suru oli surtu jo niiden naurettaviin viimeisten avioliittovuosien aikana. Nykyisin on tullut joku inho häntä kohtaan. Missään tekemisissä ei olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hakeudu vaikka perheneuvolaan tai kirkon perheasiain neuvottelukeskukseen niin pääset keskustelemaan perheneuvojan kanssa ja saat tukea päätökseesi. Eron jälkeen kannattaa hakeutua eroryhmään että saat vertaistukea.
Vierailija kirjoitti:
Kauan sitten ratkaisin samantapaisen tilanteen pelkällä järjellä, koska tunteet oli niin ristiriitaiset ja sekavat. Taitoin kahtia paperiarkin. Toiselle puolelle kirjoitin suhteen elämääni tuomat hyvät asiat mahdollisimman konkreettisesti, tyyliin "on mukava käydä hänen kanssaan hillasuolla".
Toiselle puolelle arkkia kirjasin suhteen tuomat huonot asiat, tyyliin "menen lukkoon ja pahoitan mieleni, kun hän huutaa ja kiroilee".
Sitten vaan laskee yhteen, kummalle puolelle tulee enemmän pisteitä.
Minä erosin, vaikka huonojen lista oli vain 5 kohtaa pitempi kuin hyvien lista.
Sain tästä vinkin itselleni, kiitos kovasti. Itsekin mietin päivittäin erotako vai jäädä - voimia sinulle ap!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksanut enää hetkeäkään. Oli pakko ottaa etäisyyttä. Tunteita oli vielä ihan liikaakin. Olisin ottanut takaisin koska vaan, mutta päästin menemään. Eikä villi ja vapaa enää ottanut yhteyttä päästyään livahtamaan.
On selvää, että suhteen päättyminen aiheuttaa tunteita, joiden läpi käyminen uuvuttaa. Oletko ollut juttelemassa jonkun kanssa tilanteestasi? Esim. perheasiain neuvottelukeskuksesta voit saada tukea ja kuulemista. Se saattaa antaa voimaa tehdä päätöksiä. Jossain tapauksissa raskaat elämänvaiheet verottavat voimia niin, että lääkityskin saattaa olla avuksi. On tärkeä, että saisit tuulettaa ajatuksiasi ja tuen avulla siirtyä pettymyksen ja luopumuksen tunteista uudelleenrakentumisen vaiheeseen. Millaista elämää haluat elää, miten voit siirtää itseäsi kohden sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiat loksahtelivat sillä tavalla yks yhteen, että oli helppo todeta, että tämä oli tässä. Suhde oli junnannut vuosia jo paikoillaan, enkä enää edes halunnut edetä. Huomasin myös ettei häntä kiinnostanut minun toiveeni vaan hänen pitäisi päästä päättämään kaikesta esim. asumisesta. Sain uuden työpaikan ja muutin muualle.
Nykyään erotaan ihan liian helposti. T.m41
Nih, mistä?
Samaa olen pohtinut. Tosin en ole surullinen tai masentunut, en edes pettynyt, ehkä lähinnä lamaantunut. Uutta suhdetta en siis edes haaveile.