Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mihin nykyään tarvitaan lukion päättötodistusta?

Vierailija
19.08.2021 |

Voiko johonkin hakea pelkällä lukion päättärillä vai kysytäänkö nykyään kaikkialla vain yo-kirjoitusten tuloksia? Nämä käytännöt ovat tainneet vaihdella vuosien varrella sen verran paljon, etten enää ole kärryillä tästä. Onko hyvällä lukion päästötodistuksen keskiarvolla mitään merkitystä minnekään? Yhteen väliin taidettiin AMK:sta niitä kysellä, mutta kyselläänkö enää?

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
19.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tietääkö joku? Kiinnostaisi

Vierailija
2/12 |
19.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Taitaa olla lähinnä ne yo-kirjoitukset mitkä merkitsee, ei tänä päivänä taida enää tarvita niitä päättönumeroita mihinkään

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
19.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi kyselet vauvapalstalta? Miksi et kysy TE-toimiston ammatinvalinnanohjaajalta? Hänen tehtävänsä on - yllätys, yllätys - ohjata ihmisiä hakemaan opiskelupaikkaa. Ja vieläpä sellaista paikkaa, mihin hakijalla on realistiset mahdollisuudet päästä sisään.

Vierailija
4/12 |
19.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Opiskelu ei kannata. Jos työelämä kiinnostaa niin töihin vaan heti. Samat tuet saa maisteri kuin peruskoulun jälkeinen työtön. ON lottoa saada korkeakoulutusta vastaavaa työtä Suomesta. Vain vasemmistolainen painaa duunia duunin vuoksi. Ei kukaan palkan takia työskentele. Saman rahan saa tekemättäkin.

Vierailija
5/12 |
19.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Miksi kyselet vauvapalstalta? Miksi et kysy TE-toimiston ammatinvalinnanohjaajalta? Hänen tehtävänsä on - yllätys, yllätys - ohjata ihmisiä hakemaan opiskelupaikkaa. Ja vieläpä sellaista paikkaa, mihin hakijalla on realistiset mahdollisuudet päästä sisään.

Miksi täällä ei saisi kysyä? Tuo TE-toimiston ammatinvalintaohjaaja on kyllä hyvä vinkki, mutta muuten tuo kommentti vaikuttaa kireältä. Aika monelle voi olla päivän "sosiaalinen annostus" tässä kun saa rupateltua toisille edes netin välityksellä (varsinkin nyt korona-aikana) ja monen mielestä voi olla helpompaa kysyä netissä toisilta neuvoa. Täältä monesti saa hyviä vastauksia aika ripeästikin.

Vierailija
6/12 |
19.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Amikseen tai ulkomaille opiskelemaan hakiessa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
19.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Päättötodistus antaa oikeuden hakea yliopistoon tai AMK. Numeroilla sen sijaan ei ole mitään väliä. YO-todistuksesta saa hakupisteitä, mutta pelkästään sillä ei voi hakea korkeammalle asteelle.

Vierailija
8/12 |
19.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun piti v. 2013 kertoa lukion päättötodistuksen keskiarvo, kun hain AMK:hon. Sen lisäksi piti kai kertoa tiettyjen aineiden yo-arvosanatkin. Voi olla, että hakulomaketta on muutettu sen jälkeen, en nimittäin käyttänyt silloin opintopolkua, vaan se sivu oli joku muu.

Vuoden 2013 jälkeen en ole tarvinnut lukion päättötodistusta enkä edes yo-todistusta mihinkään - edes työhaastatteluissa ketään ei ole kiinnostanut. Korkeakoulutukinnoista on kyllä kyselty.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
19.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos hakijalla on hyvä keskiarvo lukion todistuksessa (9 - 10) ja huonot arvosanat ylioppilaskirjoituksissa, niin sitten on jotakin pahasti vialla.

- hakija ei kyennyt valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin oikein (laiskuus, motivaation puute)

- hakija ei kyennyt vastamaan kysymyksiin oikein (ei ymmärtänyt tehtävänasettelua, ei osannut laatia kunnollista vastausta, ei hallinnut aihekokonaisuuksia)

- hakija ei kyennyt henkisesti selviytymään kirjoituksista (keskittymiskyvyttömyys).

On jopa mahdollista, että hakija on luntannut monta vuotta putkeen ja saanut sillä tavalla hyviä arvosanoja lukion kursseista. Useimmat kurssit järjestetään nimittäin niin, että kurssin päättökoe (ja mahdolliset välikokeet) määräävät arvosanan. 

Ylioppilaskirjoituksissa ei enää pärjää lunttaamalla. Tehtävät on suunniteltu niin, että ne testaavat laajojen aihekokonaisuuksien hallintaa. Toisin sanoen: onko oppilas todella lukenut jokaisen kurssin aineistot huolellisesti läpi, ymmärtänyt ne ja kykeneekö hän edelleen muistamaan ja soveltamaan niitä. 

 

Ylioppilaskirjoitusten matematiikan kokeessa on ollut hauskoja kompakysymyksiä. Siis kysymyksiä, joiden ratkaiseminen ei vaadi mitään laskutoimitusta. Vastaukseksi riittää sanallinen selostus, jonka pituus on 1 - 2 lausetta. On huvittavaa nähdä, miten moni "muka-älykäs" oppilas (varsinkin pojat) lähtevät ratkomaan tuollaisia kompakysymyksiä pitkillä laskutoimituksilla. Heiltä puuttuu selkeä ajattelu ja tehokkuus. He eivät pohdi kysymyksen ydinasiaa (miten tämä kysymys ratkeaa nopeasti) vaan lähtevät vääntämään turhia laskutoimituksia. Ihan vaan siksi, että he seuraavat valmiita laskukaavoja. Oma ajattelu ei toimi.  

Vierailija
10/12 |
19.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos hakijalla on hyvä keskiarvo lukion todistuksessa (9 - 10) ja huonot arvosanat ylioppilaskirjoituksissa, niin sitten on jotakin pahasti vialla.

- hakija ei kyennyt valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin oikein (laiskuus, motivaation puute)

- hakija ei kyennyt vastamaan kysymyksiin oikein (ei ymmärtänyt tehtävänasettelua, ei osannut laatia kunnollista vastausta, ei hallinnut aihekokonaisuuksia)

- hakija ei kyennyt henkisesti selviytymään kirjoituksista (keskittymiskyvyttömyys).

On jopa mahdollista, että hakija on luntannut monta vuotta putkeen ja saanut sillä tavalla hyviä arvosanoja lukion kursseista. Useimmat kurssit järjestetään nimittäin niin, että kurssin päättökoe (ja mahdolliset välikokeet) määräävät arvosanan. 

Ylioppilaskirjoituksissa ei enää pärjää lunttaamalla. Tehtävät on suunniteltu niin, että ne testaavat laajojen aihekokonaisuuksien hallintaa. Toisin sanoen: onko oppilas todella lukenut jokaisen kurssin aineistot huolellisesti läpi, ymmärtänyt ne ja kykeneekö hän edelleen muistamaan ja soveltamaan niitä. 

 

Ylioppilaskirjoitusten matematiikan kokeessa on ollut hauskoja kompakysymyksiä. Siis kysymyksiä, joiden ratkaiseminen ei vaadi mitään laskutoimitusta. Vastaukseksi riittää sanallinen selostus, jonka pituus on 1 - 2 lausetta. On huvittavaa nähdä, miten moni "muka-älykäs" oppilas (varsinkin pojat) lähtevät ratkomaan tuollaisia kompakysymyksiä pitkillä laskutoimituksilla. Heiltä puuttuu selkeä ajattelu ja tehokkuus. He eivät pohdi kysymyksen ydinasiaa (miten tämä kysymys ratkeaa nopeasti) vaan lähtevät vääntämään turhia laskutoimituksia. Ihan vaan siksi, että he seuraavat valmiita laskukaavoja. Oma ajattelu ei toimi.  

Listasta puuttuu vielä mm. sosiaalisten tilanteiden pelko/jännitys, joka on myös aika kenkku juttu pilaamaan koko yo-kirjoitukset. Ihan tavallistakin oppilasta jännittää se kirjoitustilanne niin miettikää niitä, joilla on vielä tuo ongelma päällä siinä tilanteessa. Aika moni vielä tarpoo ne kurssit kunnialla läpi, mutta tuossa se jännitys voi maksimoitua ihan hulluihin mittakaavoihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
19.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos hakee hätäkeskuspäivystäjäksi.

Vierailija
12/12 |
19.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos hakijalla on hyvä keskiarvo lukion todistuksessa (9 - 10) ja huonot arvosanat ylioppilaskirjoituksissa, niin sitten on jotakin pahasti vialla.

- hakija ei kyennyt valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin oikein (laiskuus, motivaation puute)

- hakija ei kyennyt vastamaan kysymyksiin oikein (ei ymmärtänyt tehtävänasettelua, ei osannut laatia kunnollista vastausta, ei hallinnut aihekokonaisuuksia)

- hakija ei kyennyt henkisesti selviytymään kirjoituksista (keskittymiskyvyttömyys).

On jopa mahdollista, että hakija on luntannut monta vuotta putkeen ja saanut sillä tavalla hyviä arvosanoja lukion kursseista. Useimmat kurssit järjestetään nimittäin niin, että kurssin päättökoe (ja mahdolliset välikokeet) määräävät arvosanan. 

Ylioppilaskirjoituksissa ei enää pärjää lunttaamalla. Tehtävät on suunniteltu niin, että ne testaavat laajojen aihekokonaisuuksien hallintaa. Toisin sanoen: onko oppilas todella lukenut jokaisen kurssin aineistot huolellisesti läpi, ymmärtänyt ne ja kykeneekö hän edelleen muistamaan ja soveltamaan niitä. 

 

Ylioppilaskirjoitusten matematiikan kokeessa on ollut hauskoja kompakysymyksiä. Siis kysymyksiä, joiden ratkaiseminen ei vaadi mitään laskutoimitusta. Vastaukseksi riittää sanallinen selostus, jonka pituus on 1 - 2 lausetta. On huvittavaa nähdä, miten moni "muka-älykäs" oppilas (varsinkin pojat) lähtevät ratkomaan tuollaisia kompakysymyksiä pitkillä laskutoimituksilla. Heiltä puuttuu selkeä ajattelu ja tehokkuus. He eivät pohdi kysymyksen ydinasiaa (miten tämä kysymys ratkeaa nopeasti) vaan lähtevät vääntämään turhia laskutoimituksia. Ihan vaan siksi, että he seuraavat valmiita laskukaavoja. Oma ajattelu ei toimi.  

Ehkä hieman kylmä ja ymmärtämätön kommentti. Tässä saat kaikki yo-kirjoituksissa huonosti menestyneet näyttämään patalaiskoilta, lunttaajilta tai muuten idiooteilta. Täytyy muistaa, että valtaosa yokirjoituksiin menevistä on tooosi nuoria... Sen ikäiset voivat muutenkin olla vielä vähän arkoja ja vaikka ei olisi muuten arka, niin kyllähän ne kirjoitukset varmasti voivat jännittää. Aika monella menee ihan vaan pelkästään jännityksen vuoksi ne pieleen ja mielestäni se täytyy erotella siitä opiskelijan älykkyydestä - Eihän nyt älykkyys kerro mitään siitä, etteikö sama fiksu opiskelija voisi mennä ihan jumiin tuossa tilanteessa ja suoriutua sen vuoksi huonosti. Onhan se kurjaa, kun sitten menee koko se kova työ hukkaan. Toki arvosanoja voi aina korottaa, mutta ilmeisesti harva lähtee välttämättä enää yrittämään uudestaan mikäli nyt vaan jotenkin pääsee sieltä läpi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan viisi kahdeksan