Lue keskustelun säännöt.
Työ ei ole mielekästä, eikä ole varaa opiskella
12.09.2014 |
Olen 27v. Pohjakoulutuksena lukio.
Olen kyl töissä, mutta se ei anna mulle mitään. Palkka ihan kohtuullinen, 2000e/kk jää näppiin yleensä.
Opiskelu kiinnostaa, mutta kun se tuki on niin pieni! Asun puolison omistamassa asunnossa, joten en saisi edes asumislisää. Pitäisi kituuttaa jollain 250e/kk!
Mietin että mitähän sitten tapahtuu kun työpaikkani siirretään ulkomaille tms. Luojan kiitos ei ole lapsia tässä konkurssissa. Ei ole rikkaita vanhempia eikä avomieskään rikas ole, vain tämä asunto.
Kommentit (23)
No kyynel, miksi luulet että aina suositellaan hoitamaan opiskelut mahdollisimman nuorena. Varmasti sullekkin tarjottiin opinto-ohjausta lukioissa, mutta tais olla muut prioriteetit silloin (siideri ja kreisibailaus?). Nyt elät valintojes kanssa, osa-aikaista opiskelua vaikka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorena olisi ollut vielä pienempi opintotuki. Tai en olisi saanut sitä ollenkaan, kun vanhempien tulot katsottiin olevan muka isot.
Työn ohessa voisin yrittää pieraista jonkun tutkinnon kasaan.
riippuu tutkinnosta ,esim yliopisto tarjoaa paljon kursseja avoimessa yossa, ja AMK on myös avoimena. sieltä voi lukea ns niin pitkälle kun tutkintoon liittyviä kursseja tarjotaan, ja luultavasti hyväksiluetaan kun haet kouluun ja pääset sivuun.
eli siihen saakka voit sivussa opiskella omaa tahtiasi, niin minäkin teen tässä..
Työ on työtä, josta saa rahaa. Ei mikään nautinnonlähde, josta saadaan tyydytystä. Minäkin olen unelma-ammatissani, mutta samaa paskaa se tämäkin on. Onneksi vapaa-aika yms antaa sitten enemmän sitä sisältöä.
Jotenkin kymmenet tuhannet onnistuu joka vuosi opiskelemaan näilläkin tuilla, että ei sen pitäisi olla sen ihmeellisempi juttu. Jos tuntuu ylitsepääsemättömältä haasteelta, ei sulla varmaan ole motivaatio aidosti kohdallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka sinulle on sanonut, että työ ja muut aikuisuuden velvollisuudet on kivaa.
Kyllähän opiskelujen ohella voi olla töissä? Suurinosa opiskelijoista niin tekeekin. Sullahan on vielä hyvä tilanne, kun et asu yksin etkä joudu maksamaan vuokraa. Myös oppisopimus voisi olla vaihtoehto? Itse aloitin opiskelut suht myöhään kavereihin verrattuna (olin 23v). Mulla tosin otti muutaman hakukerran ennenkuin yliopiston ovet aukesivat ja välivuosina mulla itseasiassa oli aika samankaltainen tilanne kuin sulla: kivaa helppoa sisäduunia kivalla palkalla siihen nähden, ettei ollut muuta koulutusta kuin lukio. Kahdessa vuodessa sykin oikeusnotaarin tutkinnon kasaan ja nyt maisterivaiheessa työskentelenkin jo lähes kokopäiväisesti. Tuntuhan se aluksi pahalta "kituutella" tuilla kun oli tottunut säännölliseen kuukausipalkkaan. Toisaalta siihen tottui nopeasti ja opiskelu toi niin paljon uutta sisältöä elämään, että koin kyllä elämäni paljon muuten rikkaammaksi vaikka taloudellisesti olinkin köyhä. Eli ehdottomasti suosittelen kyllä opiskelua jos vaan on ala mikä kiinnostaa, luoja tietää milloin sinäkään tulet eläkkeelle pääsemään eli työelämää on paljon jäljellä. Ja töiden pariin voi aina palata mikäli opiskelu ei jostain syystä nappaisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nälkään ei tässä maassa helposti kuole, kyllä perus elinehdot saa täytettyä opiskelijanakin. Ja tosiaan onhan niitä vaihtoehtoja, esim oppisopimus,jossa saat sitä kuukausipalkkaa edelleen. Työttömyysetuudella on mahdollista opiskella, se on huomattavasti suurempi kuin opintotuki.
Mäkin opiskelin 7kk opintotuella, ja mulla on vielä lapsikin, ihan hyvin pärjättiin.
Mistä saat käteen noinkin hyvin? Mulla jää vain 1700e nettona ... Ihan koulutustakin on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuule kyllä löytyy työstä mielekkyys, kun vähän aikaa kituuttaa rahattomana.
Tervetuloa todelliseen maailmaan.
Ai niin, lapsettomana esim. osa-aikatyöt opintojen ohella onnistuu.
No ilmeisesti se työ on ihan kohtuullisen mielekästä kuitenkin, kun katsot paremmaksi pysyä siellä palkan takia, ennen kuin opiskella jokusen vuoden "köyhästi"... Käytännössä tunnut sanovan, että olisi kiva opiskella jotain, jos siitä saisi (lähes) yhtä paljon rahaa kuin töistäkin, mutta kun ei saa, niin valitan vaan enkä oikeasti aio tehdä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootko saanu sun palkasta mitään säästöön, jos ei asumiskulujakaan ole? Niillä säästöillä voisi sitten kustantaa sitä opiskelua. En jaksa nyt jakaa myötätuntoani, kaikilla opiskelijoilla on sama tilanne. Oikeastaan sulla jäisi opintotuesta enemmän käteen kuin muilla, koska ne jotka joutuvat makasamaan vuokraa, saavat asumislisää max. 80 % vuokrasta ja loppu menee siitä opintorahasta. Jonka sinä siis saisit ihan puhtaasti elämistä varten.
Sama tilanne. En heti suoraan lukiosta päässyt opiskelemaan silloin kun lukumotivaatiota vielä oli, vaan pari vuotta vierähti töissä minkä ansiosta totuin elintasoon joka muihin oman ikäisiin nähden oli lähes luksusta, niin ei sitä sen jälkeen enää kiinnostanut palata kituuttamaan köyhänä... Etenkin, kun opiskelu ei lähtökohtaisesti enää nyky-Suomessa kannata ja ns. parempiin töihin pääseminen on tuuripeliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko jatkat duunissasi sen +30v. vielä ja väännät sen hymyn suille. TAI haet jatko-opiskelemaan ja kituutat sen 250€/kk sen 3-5v. riippuu kuinka korkealle tähtäät. Sitten se hymy tulee lopuiksi n.30 työvuodeksi ehkä itsestään. Olen vasta 18v. ja koulun ohella siivoamassa ja mieluusti elän sen 5-6v. pa:na kunnes yliopisto on käyty, kuin että lapioisin paskaa vittuuntuneena 40v.
Itse opiskelen, toistaiseksi omaehtoisen opiskelun tuella, joka on saman suuruinen kuin työttömyystuki. Tammikuusta eteen päin pitää pärjätä opintotuella. Saan toki puolikkaan halvan vuokran osalle asumistukea, ehkä, voi jäädä parista eurosta kiinni. Toisaalta ajankin sitten 65km suuntaansa opiskelun vuoksi, lisäksi meillä on muksu ja tarhamaksut miltei 200€/kk.
Olen päättänyt, että aina on varaa satsata tulevaisuuteen ja me kyllä pärjäämme, kun on pakko.
[quote author="Vierailija" time="12.09.2014 klo 13:49"]
Sulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko jatkat duunissasi sen +30v. vielä ja väännät sen hymyn suille. TAI haet jatko-opiskelemaan ja kituutat sen 250€/kk sen 3-5v. riippuu kuinka korkealle tähtäät. Sitten se hymy tulee lopuiksi n.30 työvuodeksi ehkä itsestään. Olen vasta 18v. ja koulun ohella siivoamassa ja mieluusti elän sen 5-6v. pa:na kunnes yliopisto on käyty, kuin että lapioisin paskaa vittuuntuneena 40v.
[/quote]Vittu mikä tyhmä naiivi pentu olet. Kyl huomaa että 18-vuotiaan elämänkokemus puhuu. Nauran sulle :D et sä mihinkään yliopistoon tule pääsemään, tai jos pääsetkin, niin oman alan töihin on turha haikailla. Siivooja olet ja siivoojana pysyt.
Häh? Sulla on äijäkin samassa taloudessa, vuokraakaan ei tarvitse maksaa.
"Vittu mikä tyhmä naiivi pentu olet. Kyl huomaa että 18-vuotiaan elämänkokemus puhuu. Nauran sulle :D et sä mihinkään yliopistoon tule pääsemään, tai jos pääsetkin, niin oman alan töihin on turha haikailla. Siivooja olet ja siivoojana pysyt." - Ja olipa ni-in kauniin kannustavasti sanottu, että en olisi osannut itse moista. On totta, ettei yliopistoon pääseminen ja sieltä valmistuminen ei takaa, mitään. Mutta uskallan väittää, että jos 18- vuotiaana tekee "paska duunia" ja omaa kiinnostusta opiskella niin todennäköisyys pärjätä on paljon parempi, kuin edellisen t ölväisyn esittänyt kykenee ymmärtämään. - Miksi tämä 18- vuotias ei voisi päästä yliopistoon ja valmistumaan sieltä ja edeelleen pääsemään töihin tekemään jotakin muuta kuin "lapioimaan paskaa." - Tämä ei ollut ymmärtääkseni kannanotto siihen, että tuo työ olisi jotenkin ala-arvoista, vaan enempi vertauskuva; kun on opiskeleet niin voi mahdollisesti valita, myös muista vaihtoehdoista.
Ja se että mun miesystävä omistaa asunnon, takaa sen että asuminen on ilmaista mulle? :P
Yhyy.