Mitä teet, kun saat tietää, että sinusta on puhuttu pahaa

Alan karttaa niitä ihmisiä, eli en halua olla tekemisissä.

Hmm koskaan en ole kuullut, mutta luultavasti kohauttaisin olkia ja antaisin asian olla. Se paskanjauhanta ja pahan puhuminen kertoo enemmän heistä, kuin minusta.

Karavaani kulkee ja rakkikoirat räksyttää. Aikuisissa ne ex-koulukiusaajat koittavat päteä. Onneksi tämän ikäistä ei haittaa jos joku vinkuu selän takana. Jos on asiaa, saa tulla juttusille.

Töissä ei oikein voi vältellä, tosin voi suhtautua neutraalisti. Olen hoitoalalla ja joku on aina syypäänä. Edessä nyökätään, takana haukutaan. Oma lääkkeeni on silloin tehdä enemmän töitä ja olla vähemmän heidän seurassaan.

En mitään, olen tottunut siihen.

Ei sellaiselle mitään voi, antaa ihmisten puhua. Kertoo niistä ihmisistä itsestään kyllä enemmän.

Olen aika vahva ihminen ja hallitsen työni. Tämäkin ärsyttää joitakin ja sitten etsitään virheitä ja raportoidaan johdolle. Olen yrittänyt miettiä, mikä tällaisen ilmiön saa aikaan. Johto on kuitenkin tyytyväinen suorituksiini.

[quote author="Vierailija" time="11.09.2014 klo 20:17"]

Karavaani kulkee ja rakkikoirat räksyttää. Aikuisissa ne ex-koulukiusaajat koittavat päteä. Onneksi tämän ikäistä ei haittaa jos joku vinkuu selän takana. Jos on asiaa, saa tulla juttusille.

[/quote]

Tuossa kulminoitui asian ydin.

Kateus laittaa puhumaan takana, olipa kyse töistä tai yksityiselämästä.

onneksi puhuvat. kuolleista kukaan ei puhuu eikä niitä muistetaan.

Riippuu fiiliksestä. Jos olen tulessa, niin menen kysymään suoraan että mitäs helvettiä - ja nautin joka kerta, kun näen näiden paskanpuhujien ilmeet. Kyllä sen jälkeen tulee selityksiä vaikka muille jakaa.

Jos taas ei jaksa/vituttaa/tympeä olo, niin en jaksa vaivautua.

"Ystäväni" haukkui usein jokaikistä kaveriaan selän takana. Ja suuttuessaan haukkui netissä "päin näköä". Jaksoin 10 vuotta ja katkaisin välit. Enää ei tarvitse pelätä että milloin taas kuulee olevansa epäkelpo kaverina ja törkeitä sanoja.

Ajattelen, että ovat idiootteja. :D Todella naurettavaa käytöstä.

Heikkoja ihmisiä, jotka yrittävät vahvistua yhdessä.

Vaivun itsesääliin. Mitäs muutakaan.

Toivoisinpa, että olisin osannut myrskytä tivaamaan selitystä. Ystävät puhuivat paskaa toisilleen kateellisuuksissaan, annoin olla ja otin etäisyyttä. Samalla jäi ymmärtämättä, miten he minut näkivät ja olisin voinut valistaa heitä ja olisin kasvanut ainakin itse ihmisenä vaikka he eivät olisikaan. On lopultakin aika ikävää hiihdäntää aikuisena, kun lapsuusystävät on kadoksissa.

Kun perustin yrityksen, pikkupaikkakunnalla alettiin puhua perättömiä. Jälleen olisi ollut aiheellista toimia kun kuulin jutuista ja kuka niitä levittää. Olisi ollut kunnianloukkaushaasteen paikka. Olin niin nuori ja hölmö, että kuvittelin ihmisten osaavan arvioida itse. Aika kalliiksi tuli se luottamus, en ole koskaan päässyt piireihin mitenkään, ja liikevaihto on kurja.

Jätän sen sian.

Riippuu mitä on puhuttu. Jos puheet perustuvat totuuksille, en välitä ollenkaan. Jos puheet ovat jotain valheellista, vältän pahanpuhujien seuraa.

Olen itseasiassa tässä lähipäivinä kohdannut tälläisen tilanteen yllätys, yllätys sosiaali- ja terveyspuolen aikuiskoulutuksessa. Olen itse semmoinen kiltti tarkkailija, en tee itsestäni numeroa tai muutenkaan osaa isoon ääneen osaamistani kailottaa. Ihan nätti ja fiksu likka. Kuulin tänään, että luokan tupakkakööri jauhaa minusta haukatessaan raitista ilmaa. Olen kyllä huomannut jo aiemmin että tämän porukan johtaja hahmo silmäilee minua. Joskus ennen minusta olisi tuntunut todella pahalta enkä olisi tiennyt miten olla, mutta nyt ilokseni huomasin ettei minua edes haitannut. Aion olla ihan kuin ennenkin. En välttele heitä tai muuta olemistani. Olen kuin olen, en minä ole tehnyt mitään muuta kuin ollut minä.

Olen todella ystävällinen ja mukava, menestyn elämässä ha oikein näen, kuinka suut vaahdoten yritetään kätkeä kateutta. Tai jos on aivan pakko otan asian puheen yks kaks ystävällisesti kun monta ihmistä paikalla, vaivaantuneisuus ja pakokauhu on lyömätöntä;)