Kaverilla joku ongelma vai kuvittelenko?
Kaipaisin mielipiteitä tähän asiaan.... Kaveri on alkanut käyttäytyä kummallisesti, ainakin minusta tuntuu siltä. Hänellä on ala-aste ikäinen lapsi ja mies, joka ei siis ole lapsen isä.
Esim. Kutsuimme hänet perheineen lapsemme synttäreille, hän ei ilmoittanut mitään ja sitten juhlapäivänä hänen uusiomies tuli lapsen kanssa meille. Hänen mies kertoi, että kaverini ei päässyt tulemaan jonkun esteen vuoksi, joten lähetti lapsen hänen kanssaan meille.
Sama juttu kävi, kun meillä oli ystävien kesken illanviettoa, kaveri ei taaskaan ilmoittanut tulostaan ja tämä mies saapui jälleen yksin (ei siinä mitään, hän ja mieheni ovat kavereita).
Näitä esimerkkejä riittää. Viime viikolla soitin hänelle ja kyselin kuulumisia, ajattelin ehdottaa viikonlopulle shoppailua.... Kaveri tiuski tervehtimättä puhelimeen ja valitti kiireitään, puhelu loppui lyhyeen.
Viime aikoina hän on ainoastaan ottanut yhteyttä, kun on itse pyytänyt rahaa lainaksi tai jotain muuta apua ollut vailla. Alkaa tuntua että olen sylkykuppi.
Nyt tämä kaverini on kutsunut meidät (minut, mieheni ja lapsemme) juhlimaan heidän häitään. Tekisi mieli olla menemättä. Kuinka sinä toimisit?
Kommentit (9)
No jos se morsmaikku on ollut hiukan stressissä ennen häitänsä. En jättäis menemättä.
Minä en näe tuossa ongelmaa. Kun teidän miehet on ystäviä keskenään niin mitään ihmeellistä siinä ei ole jos mies tulee vain lapsen kanssa. Onhan se kurja jos ystävä ei päässyt mukaan -mitä sitten? Joka kerta pitäisi siis vaan tulla niinkö? Ymmärrän jos et vaikka vuoteen näe ihmistä että nyt on jotain vialla.
Olet varmaan soittanut huonoon hetkeen. Minusta hänen olisi pitänyt jättää kokonaan vastaamatta. En itse jaksa jaaritella puhelimessa, varsinkaan jos on ollut kiireinen päivä.
Minusta häihin kutsuminen tai illanviettoon pyytäminen muuten on ihan mukavakin asia häneltä. Millainen ystävä miettii ettei mene jos kaveri ei ole pariin iltamaan ehtinyt?
Mikset kysy suoraan? Miksi ihmeessä naisten pitää aina yrittää tulkita toistensa käytöstä, eikä vaan voi kysyä, että 'onko sattunut jotain, kun en ole enää soitellut/tullut kylään ja enhän ole tehnyt/sanonut jotain, mistä olisit loukkantunut?'. Kerro, että haluat olla hänen ystävä ja sinusta tuntuu nyt siltä, että jotain on pielessä ja on ikävää, kun ette ole yhteyksissä.
Tosin, eipä osa naisista tuohonkaan suoraan tahdo vastata. Minulla oli vähän vastaava tilanne ja sitten juteltiin asiat selviksi, eikä mitään pitänyt olla vialla (kiirettä, työstressiä jne.), mutta eipä vaan kaverista kuulunut mitään. Olin sitten pakotettu tulkitsemaan asian niin, ettei hän enää halua olla ystäväni ja lopetin minäkin yhteydenpidon.
[quote author="Vierailija" time="10.09.2014 klo 08:19"]
Minä en näe tuossa ongelmaa. Kun teidän miehet on ystäviä keskenään niin mitään ihmeellistä siinä ei ole jos mies tulee vain lapsen kanssa. Onhan se kurja jos ystävä ei päässyt mukaan -mitä sitten? Joka kerta pitäisi siis vaan tulla niinkö? Ymmärrän jos et vaikka vuoteen näe ihmistä että nyt on jotain vialla.
Olet varmaan soittanut huonoon hetkeen. Minusta hänen olisi pitänyt jättää kokonaan vastaamatta. En itse jaksa jaaritella puhelimessa, varsinkaan jos on ollut kiireinen päivä.
Minusta häihin kutsuminen tai illanviettoon pyytäminen muuten on ihan mukavakin asia häneltä. Millainen ystävä miettii ettei mene jos kaveri ei ole pariin iltamaan ehtinyt?
[/quote]
kyllä minusta on kohteliasta itse ilmoittaa omalle ystävälleen, jos ei pääse tulemaan, eikä vaan lähettää miestä lapsen kanssa. Samoin jos ei jaksa jaaritella puhelimessa, voi sen sanoa suoraan ja soittaa myöhemmin itse. Mitä ne sellaiset ystävät on, joille ei voi suoraan kertoa totuutta?
Jos se harjoittelee itseruskettavan käyttöä häitä varten eikä ilkiä näyttäytyä :D
Sinä et ap sitä voi miettimällä koskaan saada tietää mistä on kyse. Voit arvailla, mutta arvailusi voivat olla ihan vääriäkin. Parempi kysyä suoraan.
Eräs ystäväni käyttäytyi noin, kun hänellä oli narsistinen mies.
Kiitos, kivoja kommentteja. Voi asia tosiaan noinkin olla, että hänellä kiirettä jne.. Mutta tämä on nykyään enemmän jo tapa, kuin poikkeus.
Nuo olivat vain muutamia esimerkkejä tapauksista. Minä olen yrittänyt olla ymmärtäväinen (hääkiireet ja muut...) mutta alkaa jo v---taa. Kaveri ei ikinä pahoittele tyyliin "sori, etten päässyt" tai "anteeksi että olin töykeä puhelimessa"! Ei siis ikinä! Olen ollut liiankin ymmärtäväinen ja nyt alkaa mitta täyttyä.
Häneltä ei saa suoria vastauksia. Koska hän on aina oikeassa ja muut väärässä. Hän ei ole tehnyt mitään, josta voisi loukkaantua, päinvastoin muut toimivat väärin ja hän ei näe omassa käytöksessään mitään väärää. Ärsyttävää. Kerran yritin puhua hänelle, miltä hänen tekonsa näyttää minun silmissäni ja miten ikävälle se tuntuu, sain haukut niskaani.
Tämän takia mietin pois jäämistä ja etten ilmoittaisi mitään. No, tuskimpa ottaisi opikseen. Vai lähetänkö mieheni sinne yksin ;)
Ikävältähän tuo kuulostaa. Olisiko pokkaa kysyä häneltä: Mikä mättää? Toinen vaihtoehto on, että hankit uusia kavereita. Vanhaan voi pitää hieman hajurakoa vähän aikaa ja yrittää sitten uudestaan.