Filosofia lienee turhin oppiaine yliopistolla

Totean tähän, etten pidä Tintti sarjakuvista, ja että happi on hyväksi elintoiminnoille.

-.-

[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 16:10"]

Yhtä tyhjän kanssa kuin teologia, ellei jopa pahempi. Kaikki suuret filosofiset kysymykset ovat nykytietämyksen valossa absurdeja. Välttäkää filosofiaa, ajan voi käyttää paljon hyödyllisemminkin.

[/quote] Ehdottomasti on turhin. Ja ehdottomasti on mielenkiintoisin. Terevisin "Laajana sivuaineena sen maisteritutkinnn yhteydessä  suorittanut"

Oikeustiede on varsinainen palikkatiede. Filosofia sentään haastaa ajatteluun. 

:D hah hah. Koita uudestaan.

Suomi tarvitsee lisää P. Himasia, jotta Suomi saadaan takaisin nousu-uralle!

Nyt on ap:lla ehkä mennyt toi filosofian ymmärtäminen pikkusen sivusuun. Siinä mielessä tosin ymmärränkin ton ap:n kommentin. Kaikilla ei hahmotuskyky riitä tälläisiin oppiaineisiin...

Ehkä ignoranttien mielestä.

Aikamoista käsiterunoutta filosofia käytännössä on. Perusongelma on, etteivät filosofian tutkijat tunne erityistieteitä riittävän hyvin, eivätkä täten pysty ottamaan kantaa relevantteihin tieteellisiin kysymyksiin muuta kuin pinnallisella tasolla.

On filosofointia ottaa kantaa filosofian kysymysten absurdiuteen ja turhuuteen.

Tunnetko oppiaineen nimeltä naistutkimus? Jos olisit ollut yhdelläkään sen aineen luennolla, väittäisit sinäkin sitä turhimmaksi ainakin siinä muodossa, jota sitä on opetettu silloin kun minä sen satuin kuuntelemaan.

On tärkeää miettiä onko ihmisellä vapaata tahtoa, onko havaitsematonta Jumalaa olemassa ja mikä on elämän ja kuoleman perimmäinen tarkoitus.

Itse arvostan ojankaivajaa ja siivoojaa enemmän kuin filosofian tutkijaa. Edellä mainitut tekevät jotain hyödyllistä.

Epäilisin että aloittajan kohdalla asia saattaisi todellakin olla näin.

[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:01"]Itse arvostan ojankaivajaa ja siivoojaa enemmän kuin filosofian tutkijaa. Edellä mainitut tekevät jotain hyödyllistä.
[/quote] :D Oon kyllä itsekin siivonnut työkseni, joten ei mitään sitäkään alaa vastaan. Sä varmaan kehotat lapsiasikin pinnaamaan koulusta että ne voisivat senkin ajan käyttää johonkin hyödylliseen, esim. halonhakkuuseen. Tällä Suomi nousuun!

[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 16:43"]

Aikamoista käsiterunoutta filosofia käytännössä on. Perusongelma on, etteivät filosofian tutkijat tunne erityistieteitä riittävän hyvin, eivätkä täten pysty ottamaan kantaa relevantteihin tieteellisiin kysymyksiin muuta kuin pinnallisella tasolla.

[/quote]

Tiedätkö, mikä on tieteenfilosofia. Filosofia on siinä mielessä kaikkien tieteiden äiti, että se antaa perustyökalut tutkimuksen teolle, olipa se laadullista tai määrällistä tutkimusta. Sen avulla voidaan luoda ne perusolettamuksen, joihin ihan kaikki tieteellinen tutkimus nojautuu. Tieteellistä tutkimusta määrittävät ns. paradigmat eli valtavat ja harvoin vaihtuvat teoriarakennelmat, joiden varaan kaikki tieteellinen tutkimus ja eri tieteenalojen teoriat loppujen lopuksi nojautuvat. Ne paradigmat ovat filosofien tuotoksia. Filosofia on laadukkaan tieteellisen tutkimuksen edellytys.

korjaus: perusolettamukset

14

[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:09"]

[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 16:43"]

Aikamoista käsiterunoutta filosofia käytännössä on. Perusongelma on, etteivät filosofian tutkijat tunne erityistieteitä riittävän hyvin, eivätkä täten pysty ottamaan kantaa relevantteihin tieteellisiin kysymyksiin muuta kuin pinnallisella tasolla.

[/quote]

Tiedätkö, mikä on tieteenfilosofia. Filosofia on siinä mielessä kaikkien tieteiden äiti, että se antaa perustyökalut tutkimuksen teolle, olipa se laadullista tai määrällistä tutkimusta. Sen avulla voidaan luoda ne perusolettamuksen, joihin ihan kaikki tieteellinen tutkimus nojautuu. Tieteellistä tutkimusta määrittävät ns. paradigmat eli valtavat ja harvoin vaihtuvat teoriarakennelmat, joiden varaan kaikki tieteellinen tutkimus ja eri tieteenalojen teoriat loppujen lopuksi nojautuvat. Ne paradigmat ovat filosofien tuotoksia. Filosofia on laadukkaan tieteellisen tutkimuksen edellytys.

[/quote]

Toki tiedän tieteen filosofian ja kannatan (loogista) empirismiä ja erityisesti Popperin falsifikaatiokriteeriä demarkaatio-ongelmissa. Mutta käytännön tilastollisessa mallintamisessa, jota työkseni harjoitan, ei tieteen filosofiallakaan ole juuri annettavaa. 

Filosofian tutkijat eivät käytännössä tiedä esim. mitä  deduktio, induktio ja abduktio konkreettisesti tarkoittavat kun puhutaan kvantitatiivisesta tutkimuksesta. 

Minäkin olen lukenut Fooled by Randomnessin.

[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:18"]

[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:09"]

[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 16:43"]

Aikamoista käsiterunoutta filosofia käytännössä on. Perusongelma on, etteivät filosofian tutkijat tunne erityistieteitä riittävän hyvin, eivätkä täten pysty ottamaan kantaa relevantteihin tieteellisiin kysymyksiin muuta kuin pinnallisella tasolla.

[/quote]

Tiedätkö, mikä on tieteenfilosofia. Filosofia on siinä mielessä kaikkien tieteiden äiti, että se antaa perustyökalut tutkimuksen teolle, olipa se laadullista tai määrällistä tutkimusta. Sen avulla voidaan luoda ne perusolettamuksen, joihin ihan kaikki tieteellinen tutkimus nojautuu. Tieteellistä tutkimusta määrittävät ns. paradigmat eli valtavat ja harvoin vaihtuvat teoriarakennelmat, joiden varaan kaikki tieteellinen tutkimus ja eri tieteenalojen teoriat loppujen lopuksi nojautuvat. Ne paradigmat ovat filosofien tuotoksia. Filosofia on laadukkaan tieteellisen tutkimuksen edellytys.

[/quote]

Toki tiedän tieteen filosofian ja kannatan (loogista) empirismiä ja erityisesti Popperin falsifikaatiokriteeriä demarkaatio-ongelmissa. Mutta käytännön tilastollisessa mallintamisessa, jota työkseni harjoitan, ei tieteen filosofiallakaan ole juuri annettavaa. 

Filosofian tutkijat eivät käytännössä tiedä esim. mitä  deduktio, induktio ja abduktio konkreettisesti tarkoittavat kun puhutaan kvantitatiivisesta tutkimuksesta. 

[/quote]

Ajatteletko siis, että humanistiset ja yhteiskuntatieteet eivät pysty tuottamaan tieteellistä tietoa? Ajatteletko, että psykologiassakin tutkimus voi tapahtua vain tutkimalla vain begavioralistisin menetelmin eli havainnoimalla ulkopuolelta tutkimusobjektin käyttäytymistä?

Kannattaisi ehkä lukea tämä artikkeli:

http://www.tieteessatapahtuu.fi/002/michelsen.htm

[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:30"]

[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:18"]

[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 17:09"]

[quote author="Vierailija" time="07.09.2014 klo 16:43"]

Aikamoista käsiterunoutta filosofia käytännössä on. Perusongelma on, etteivät filosofian tutkijat tunne erityistieteitä riittävän hyvin, eivätkä täten pysty ottamaan kantaa relevantteihin tieteellisiin kysymyksiin muuta kuin pinnallisella tasolla.

[/quote]

Tiedätkö, mikä on tieteenfilosofia. Filosofia on siinä mielessä kaikkien tieteiden äiti, että se antaa perustyökalut tutkimuksen teolle, olipa se laadullista tai määrällistä tutkimusta. Sen avulla voidaan luoda ne perusolettamuksen, joihin ihan kaikki tieteellinen tutkimus nojautuu. Tieteellistä tutkimusta määrittävät ns. paradigmat eli valtavat ja harvoin vaihtuvat teoriarakennelmat, joiden varaan kaikki tieteellinen tutkimus ja eri tieteenalojen teoriat loppujen lopuksi nojautuvat. Ne paradigmat ovat filosofien tuotoksia. Filosofia on laadukkaan tieteellisen tutkimuksen edellytys.

[/quote]

Toki tiedän tieteen filosofian ja kannatan (loogista) empirismiä ja erityisesti Popperin falsifikaatiokriteeriä demarkaatio-ongelmissa. Mutta käytännön tilastollisessa mallintamisessa, jota työkseni harjoitan, ei tieteen filosofiallakaan ole juuri annettavaa. 

Filosofian tutkijat eivät käytännössä tiedä esim. mitä  deduktio, induktio ja abduktio konkreettisesti tarkoittavat kun puhutaan kvantitatiivisesta tutkimuksesta. 

[/quote]

Ajatteletko siis, että humanistiset ja yhteiskuntatieteet eivät pysty tuottamaan tieteellistä tietoa? Ajatteletko, että psykologiassakin tutkimus voi tapahtua vain tutkimalla vain begavioralistisin menetelmin eli havainnoimalla ulkopuolelta tutkimusobjektin käyttäytymistä?

Kannattaisi ehkä lukea tämä artikkeli:

http://www.tieteessatapahtuu.fi/002/michelsen.htm

[/quote]

En vastusta mitään erityistiedettä a priori, mutta totean vain, että todellinen tiede on empiiristä, aivan kuten Einstein jo aikoinaan totesi. Teoriat tulee testata empiirisesti ja todentaa selittävätkö ja ennustavatko ne tutkittavaa ilmiötä. Jos ei, niin teoria joutuu roskakoriin.