Samalla kun ajattelen olevani paras..
Vihaan itseäni. Pidän itseäni aina kaikessa parhaana ja osaan kaiken parhaiten, tiedän muita paremmin ja olen yleensä oikeassa, myöskin älykkäämpi. Silti samalla ajattelen etten ole tarpeeksi hyvä, ihmiset vihaavat minua, eivät pidä minusta, olen ihan paska ihminen, en ole kyllin hyvä itselleni enkä muille, koen olevani huono äiti, huono ystävä, huono vaimo, laiska, mietin aina mitä muut minusta ajattelevat, samalla väitän ettei sillä ole mitään väliä mitä muut ajattelevat kun itse tiedän.. miksi oloni on samaan aikaan riittämätön ja ylimielinen?
Kommentit (28)
Mulla samanlaisia ajatuksia, en vain ole kehdannut niitä myöntää edes itselleni. Nyt kun luin juttuasi, tunnistin itseni. Olen mielestäni maailman tyhmin, nokkelin, lempein, julmin, nätein ja rumin ihminen. Eihän tässä ole mitään järkeä.
Pidän itseäni myös erittäin loogisena ja analyyttisenä, vaikka johan tämä ristiriita kumoaa kuvitelmani. En mielestäni ole enää masentunut, mutta muistan hyvin, millaista se oli. Mitä ihmettä tämä on? Ei enää mitään nuoruudentuulia ainakaan, olenhan jo yli 40-vuotias.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 00:06"]
[/quote]
No kyllä ihan oikeasti voi olla muita parempi. Tämä on juuri sitä junttieinarien tasa-arvopuhetta, jossa pitää kuvitella, että meidät kaikki on luotu samanlaisiksi. Ei kukaan tule sanomaan vaikka Petteri Koposelle että et sä oikeasti ole hyvä koripallossa, kunhan vain kuvittelet. Mutta jos joku tohtii sanoa, että on oikeasti fiksumpi kuin naapurin Pirkko niin johan on markkinat ja poliisit paikalle. Ei Petteri Koponen ole narsisti jos hän sanoo olevansa hyvä, miksi kummassa sitten älykäs ihminen olisi narsisti kertoessaan tämän tosiasian?
Älykkyys ei ole ihmisarvon mittari, mutta siitähän tässä ei keskustellakaan vaan siitä, että toinen nyt vain on parempi niissä asioissa joita tämä yhteiskunta arvostaa. Sinunkaltaisesi ihmiset ovat juurikin syynä siihen, että ap:n tapaiset ihmiset joutuvat elämään tämän järjettömän ristiriidan kanssa. Itselläsi tuntuu olevan ongelmia itsetuntosi kanssa kun et kykene hyväksymään ajatusta itseäsi älykkäämmistä yksilöistä, jotka suoriutuvat paremmin kaikista kuviteltavista älyä vaativista tehtävistä kuin sinä. Valitettavasti niin se vain menee. Olen aika varma, että Lionel Messi on minua parempi jalkapallossa ihan jokaisella pelipaikalla ja varmaan on parempi minua kaikessa toiminnassa joka vaatii vaikka tasapainoa, nopeutta, lihaskoordinaatiota, jne. Olet varmasti samaa mieltä. Miksi kummassa et siis kykene hyväksymään vastaavaa hypoteesia älyn kohdalla?
[/quote]
Et kyllä itse loista älykkyydellä, koska et näköjään osaa edes lukea.
Kirjoitin paremmuudesta ja siitä voiko ihminen olla PARAS. Siis eihän tässä puhuta siitä, että ap tai joku muu tietää olevansa parempi kierrättäjä kuin kaverinsa tai jopa parempi matikassa, vaan siitä, että hän elää kuvitelmassa olevansa PARAS ja vieläpä useassa asiassa! Siis halojaa, maailman paras, vai onko ap:n käsitys maailmasta vain hänen oman pikkukylänsä kokoinen?
Paremmuusjärjestykseen asettaminen sinällään voi olla jopa mahtonta monessa asiassa, mutta jos joku ihminen kuvittelee aidosti olevansa PARAS jossain, on hänellä päässä vikaa. Ellei sitten ole olympiavoittaja, koska urheilu on harvoja asioita joissa taitoja voidaan oikeasti mitata. Tosin olympialaisissakin ratkaisee vain yksi suoritus.
Kyllä minä (ja jokainen normaali ihminen) tiedostan asioita joissa olen hyvä tai huono, parempi kuin joku muu tai huonompi kuin joku muut, mutta en hyvänen aika ole niin idiootti ja ylimielinen, että kuvittelisin näiden olevan absoluuttisia totuuksia, aina edes mitattavissa olevia asioita saatika että miettisin niitä useinkaan. Jos alkaisin useinkin miettiä missä olen parempi kuin muut tai elättelisin sairaita kuvitelmia siitä, että olen maailman paras kokkaaja, paras pyöräilijä tai paras äiti, ymmärtäisin melko nopeasti, että olen höynähtämässä ja mielenterveyteni on järkkymässä.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 01:34"]
En pidä itseäni muita parempana ihmisenä, vaan joissain asioissa parempana. Ja nolottaa edes ajatella, että oikeastaan olen jossain ihan hemmetin hyvä. Ääneen en sitä ikinä sanoisi. Mutta salaa silti ajattelen näin.
Mielestäni tässä ei ole trendikkään narsismin merkkejä. En halua alentaa ketään enkä tallata kenenkään itsetuntoa.
En oikein osaa kuvailla, miltä tämä olen hyvä/surkea-ristiriita tuntuu. En ole varma haittaako se ketään muuta, itseäni se häiritsee. Eniten pelkään, että omat ylivertaisuuden tunteeni tulisivat ilmi muille, koska en tahdo olla ylimielinen, ja lopulta tiedän kuitenkin olevani melko huono kaikessa, korkeintaan keskinkertainen. Kuten tästäkin tekstistä huomaa, olen mielestäni jossain asioissa hyvä, parempi kuin moni muu, mutta en uskalla/halua/kehtaa sitä ääneen sanoa tai en tahdo sitä itselleni kuitenkaan myöntää. Koska pohjimmiltaan tiedän, ettei kenenkään paremmuudella ole useinkaan mitään merkitystä. Ja tiedän myös, etten ole yhtään missään parempi kuin joku muu.
Oikeastaan, kun tämän nyt tähän kirjoitin, en tiedä enää itsekään, mikä on ongelmani. Pidänkö itseäni salaa hyvänä, parempana, huonona vai huonoimpana? Mitä en uskalla itselleni myöntää ja mitä en sanoa ääneen, ja mikä mahtaa olla totuus? Tässäpä taas työstettävää.
8
[/quote]
En tiedä minäkään mikä on ongelmasi. Jotain hajanaisuutta itsetunnon kanssa kuitenkin.
Terveeseen itsetuntoon kuuluu se, että tiedostaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Mutta jos väheksyy muita ja kuvittelee olevansa ylivertainen muihin nähden vs. välillä taistelee peittääkseen tunteen, että on täydellinen surkimus, ei kaikki muumit ole laaksossa. Ap kirjoitti siihen tyyliin omista tuntemuksistaan.
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 20:38"][quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 01:34"]
En pidä itseäni muita parempana ihmisenä, vaan joissain asioissa parempana. Ja nolottaa edes ajatella, että oikeastaan olen jossain ihan hemmetin hyvä. Ääneen en sitä ikinä sanoisi. Mutta salaa silti ajattelen näin.
Mielestäni tässä ei ole trendikkään narsismin merkkejä. En halua alentaa ketään enkä tallata kenenkään itsetuntoa.
En oikein osaa kuvailla, miltä tämä olen hyvä/surkea-ristiriita tuntuu. En ole varma haittaako se ketään muuta, itseäni se häiritsee. Eniten pelkään, että omat ylivertaisuuden tunteeni tulisivat ilmi muille, koska en tahdo olla ylimielinen, ja lopulta tiedän kuitenkin olevani melko huono kaikessa, korkeintaan keskinkertainen. Kuten tästäkin tekstistä huomaa, olen mielestäni jossain asioissa hyvä, parempi kuin moni muu, mutta en uskalla/halua/kehtaa sitä ääneen sanoa tai en tahdo sitä itselleni kuitenkaan myöntää. Koska pohjimmiltaan tiedän, ettei kenenkään paremmuudella ole useinkaan mitään merkitystä. Ja tiedän myös, etten ole yhtään missään parempi kuin joku muu.
Oikeastaan, kun tämän nyt tähän kirjoitin, en tiedä enää itsekään, mikä on ongelmani. Pidänkö itseäni salaa hyvänä, parempana, huonona vai huonoimpana? Mitä en uskalla itselleni myöntää ja mitä en sanoa ääneen, ja mikä mahtaa olla totuus? Tässäpä taas työstettävää.
8
[/quote]
En tiedä minäkään mikä on ongelmasi. Jotain hajanaisuutta itsetunnon kanssa kuitenkin.
Terveeseen itsetuntoon kuuluu se, että tiedostaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Mutta jos väheksyy muita ja kuvittelee olevansa ylivertainen muihin nähden vs. välillä taistelee peittääkseen tunteen, että on täydellinen surkimus, ei kaikki muumit ole laaksossa. Ap kirjoitti siihen tyyliin omista tuntemuksistaan.
[/quote]
En ole ylivertainen enkä taistele peittääkseni asiaa, olen itseasiassa aika avoin paremmuudestani asioista, en myöskään väheksy muita vaikka he eivät olisi yhtähyviä jossain asioissa.
Itseasiassa tiedostan tosi hyvin mitkä ovat vahvuuteni ja mitkä heikkouteni, ehkä omaankin terveen itsetunnon? Kuitenkin itseinho, häpeä, syyllisyys vaivaavat, koen olevani arvoton vaikka tiedän olevani yhtä arvokas kuin muutkin.
Tahdon nyt vielä korostaa että arvostan kaikkia ihmisiä, toisin kuin monet täällä palstalla, köyhiä, rikkaita, rumia, lapsia, vanhuksia, lapsettomia, perheellisiä, näen illkeissäkin ihmisissä ihmisen ja tunnen empatiaa herkästi jopa niitä kohtaan jotka ovat minua väärin kohdelleet.. AP
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 20:28"]
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 00:06"]
[/quote]
No kyllä ihan oikeasti voi olla muita parempi. Tämä on juuri sitä junttieinarien tasa-arvopuhetta, jossa pitää kuvitella, että meidät kaikki on luotu samanlaisiksi. Ei kukaan tule sanomaan vaikka Petteri Koposelle että et sä oikeasti ole hyvä koripallossa, kunhan vain kuvittelet. Mutta jos joku tohtii sanoa, että on oikeasti fiksumpi kuin naapurin Pirkko niin johan on markkinat ja poliisit paikalle. Ei Petteri Koponen ole narsisti jos hän sanoo olevansa hyvä, miksi kummassa sitten älykäs ihminen olisi narsisti kertoessaan tämän tosiasian?
Älykkyys ei ole ihmisarvon mittari, mutta siitähän tässä ei keskustellakaan vaan siitä, että toinen nyt vain on parempi niissä asioissa joita tämä yhteiskunta arvostaa. Sinunkaltaisesi ihmiset ovat juurikin syynä siihen, että ap:n tapaiset ihmiset joutuvat elämään tämän järjettömän ristiriidan kanssa. Itselläsi tuntuu olevan ongelmia itsetuntosi kanssa kun et kykene hyväksymään ajatusta itseäsi älykkäämmistä yksilöistä, jotka suoriutuvat paremmin kaikista kuviteltavista älyä vaativista tehtävistä kuin sinä. Valitettavasti niin se vain menee. Olen aika varma, että Lionel Messi on minua parempi jalkapallossa ihan jokaisella pelipaikalla ja varmaan on parempi minua kaikessa toiminnassa joka vaatii vaikka tasapainoa, nopeutta, lihaskoordinaatiota, jne. Olet varmasti samaa mieltä. Miksi kummassa et siis kykene hyväksymään vastaavaa hypoteesia älyn kohdalla?
[/quote]
Et kyllä itse loista älykkyydellä, koska et näköjään osaa edes lukea.
Kirjoitin paremmuudesta ja siitä voiko ihminen olla PARAS. Siis eihän tässä puhuta siitä, että ap tai joku muu tietää olevansa parempi kierrättäjä kuin kaverinsa tai jopa parempi matikassa, vaan siitä, että hän elää kuvitelmassa olevansa PARAS ja vieläpä useassa asiassa! Siis halojaa, maailman paras, vai onko ap:n käsitys maailmasta vain hänen oman pikkukylänsä kokoinen?
Paremmuusjärjestykseen asettaminen sinällään voi olla jopa mahtonta monessa asiassa, mutta jos joku ihminen kuvittelee aidosti olevansa PARAS jossain, on hänellä päässä vikaa. Ellei sitten ole olympiavoittaja, koska urheilu on harvoja asioita joissa taitoja voidaan oikeasti mitata. Tosin olympialaisissakin ratkaisee vain yksi suoritus.
Kyllä minä (ja jokainen normaali ihminen) tiedostan asioita joissa olen hyvä tai huono, parempi kuin joku muu tai huonompi kuin joku muut, mutta en hyvänen aika ole niin idiootti ja ylimielinen, että kuvittelisin näiden olevan absoluuttisia totuuksia, aina edes mitattavissa olevia asioita saatika että miettisin niitä useinkaan. Jos alkaisin useinkin miettiä missä olen parempi kuin muut tai elättelisin sairaita kuvitelmia siitä, että olen maailman paras kokkaaja, paras pyöräilijä tai paras äiti, ymmärtäisin melko nopeasti, että olen höynähtämässä ja mielenterveyteni on järkkymässä.
[/quote]
Voisitko ystävällisesti mennä muualle loukkaantumaan? Toki on selvää, että tällaiseen ketjuun pitkät purkaukset aloittajan typeryydestä aina ilmestyvät, mutta silti. Tässä olisi nyt useampi ihminen paikalla, jotka tunnistavat tuon ristiriidan itsessään, ja keskustelusta voisi tulla ihan hedelmällistäkin, jos paheksujat eivät sitä ryöstä. Minäkin tunnistan tämän ristiriidan itsessäni, ja se aiheuttaa valtavasti ongelmia. Jos nyt saisimme rauhassa keskustella siitä mistä oli tarkoitus, eli tämän ristiriidan syntytekijöistä, niin arvostaisin sinua enemmän kuin tiedätkään. Kiitos.
Arvon 27 (ap?): "purkaukset aloittajan typeryydestä" vs. junttieinarien tasa-arvopuheet..? Daa, tämän enempää ei minua kiinnostakaan enää aiheesta paasata, olen sanonut selkeästi sanottavani ja myönnän, että ihmiset, jotka ovat mielestään parempia asiantuntijoita kuin useiden alojen pitkällekoulutetut ammattilaiset eivät juuri innosta ajatustenvaihdon kumppaneina :D Hauskaa iltaa, vaikkapa ihan listaten paperille tai facebookiin mitkä kaikki ammatit taas olivatkaan niitä, jotka Minä Osaan Paremmin kuin ne "ammattilaiset".
[quote author="Vierailija" time="05.09.2014 klo 20:58"]
Arvon 27 (ap?): "purkaukset aloittajan typeryydestä" vs. junttieinarien tasa-arvopuheet..? Daa, tämän enempää ei minua kiinnostakaan enää aiheesta paasata, olen sanonut selkeästi sanottavani ja myönnän, että ihmiset, jotka ovat mielestään parempia asiantuntijoita kuin useiden alojen pitkällekoulutetut ammattilaiset eivät juuri innosta ajatustenvaihdon kumppaneina :D Hauskaa iltaa, vaikkapa ihan listaten paperille tai facebookiin mitkä kaikki ammatit taas olivatkaan niitä, jotka Minä Osaan Paremmin kuin ne "ammattilaiset".
[/quote]
Kyllähän tämän aiheen avaaminen aiheuttaa närkästystä, mutta minkäs teet. En ollut aloittaja, mutta tiedän mistä hän puhuu. Tässä maassa on hyvin helppoa joutua tuohon ristiriitaan, koska älykkäiltä puuttuu omiensa yhteisö, jossa heitä opetettaisiin haastamaan itseään ja tukemaan toisiinsa. Yliopistossa se on jo myöhäistä, ristiriitainen persoonallisuus on jo päässyt kehittymään valmiiksi. Moni ei edes kehtaa nostaa ongelmaansa esiin, koska kateellisia kiukkupusseja tulee pilvin pimein nimittämään idiootiksi ja hulluksi. Naispuolinen älypää on vielä monella tapaa ongelmallisempi. Lukekaa Naislahjakkuus!
Lisäksi tässä maassa mielellään vaaditaan, että joku saisi tehdä jotain, mutta kun sitten yrität tehdä jotain, niin mikäs luulet olevasi. Jos on yrittäjien kohtelu kylmää, niin älymystöä täällä vasta halveksitaankin. Siihen mittaan jopa, että eipä se paljon sitten aikaan saakaan. Oulussa vaikuttavan brittitutkijan sanoin: suomalaisilla on eurooppalaisittain korkein ÄO ja vähiten nobeleja.
Jos älykäs ja perfektionistinen lapsi ei saa tukea kasvaessaan eikä oikein löydä paikkaansa aikuisena, niin on oikeastaan aika vaikeaa nähdä, miksi silloin ei kävisi juuri kuin aloittajalle tai itselleni. Kun narsismi ei ole suurempaa kuin realismi, sitä ymmärtää hävetä ylimielisyyttään. Mutta kun ylimielisyys on itsehoitoa huonoudentunteisiin, alkaa aaltoliike. Sopivasti resonoidessaan se yltyy siihen mittaan, että ihminen hajoaa.
Mulla tuo ajattelu liittyy perfektionismiini. Ajattelen myös että minun täytyy ollakin paras, vaikka samalla poden huonoa itsetuntoa. En kelpaa kuin olemalla paras ja täydellinen, surullista. Toki monessa asiassa olenkin hyvä, mutta vaadin itseltäni valtavasti. Ehkä muut eivät sitä tee ja siksi vaikuttavat "tyhmemmiltä", en tiedä.