Pelkään, että sairastunut syömishäiriöön
Oon pitäny ittelleni aiemmin sellasia sairaita laihdutus kuureja. Yleensä en ole päässyt viikkoa pidemmälle, kun "retkahdan". Nyt kuitenkin olen taas ajatellut sellaista ja taistelen niitä ajatuksia vastaan. Tuntuu, että olisi helpompi vain antaa periksi ja alkaa taas laihdutaa. Tiedän itsekin että se mun tapa laihduttaa ei oo tervettä, mutta sillä saa nopeita tuloksi. Se on silleen että saan syödä vaan 300kcal ja mun pitää kuluttaa ainakin 1500kcal. Mutta en oo vielä tosiaan alkanu laihduttaa. Mitä kaikkea voi tapahtua, jos sairastun syömishäiriöön?
Kommentit (25)
Jos sairastut syömishäiriöön voit menettää ihan kaiken sun elämässäs. Terveyden lisäks paljon muutakin, ystäviä ja kavereita, hyvät välit perheenjäseniin, paljon kivoja kokemuksia ja tapahtumia, päiviä - kuukausia - ja jopa vuosia joita et saa koskaan enää takaisin. Syömishäiriöön voi myös kuolla, ihan oikeasti.
Hanki apua, jooko.
Pahimmillaan laihdutat itsesi kokonaan olemattomiin Anoreksiassa on se kuoleman vaara.
Sydänlihaksen toiminnan voit myös vaurioittaa.
Voit saada aikaan hedelmättömyyden.
Hampaasi voit pilata.
Nuo minulle tulee ensimmäisenä mieleen.
Tärkeintä olisi, että hakeudut juttelemaan asiasta nyt samantien. Tuo pelkosi on aiheellinen ja tosi.
Psyykkinen sairaus se syömishäiriö on ja keho siitä kärsii, kuten myös mieli.
Apua on tarjolla.
Pidä hyvää huolta itsestäsi.
Se on hallinnan tunteen saamista edes jostakin. Oma keho on se, mitä voi kontrolloida ja hallita… pakonomainen laihduttaminen on sitä.
Siksi on tärkeää, että haet apua itsellesi.
Psykologi. Lääkäri. Jonkin kautta. Vaikka suoraan psykiatrille, joka osaa ohjata eteenpäin.
Olet arvokas. Hienoa, että ymmärrät tilanteesi.
Se on jo mahdollisuus eheytymisseen.
Sinä vaan olet nyt tikki ja eheytyminen on mahdollista.
❤️
Huh miks joku alapeukuttaa täällä kommentteja... Kaikki järkeviä vastauksia.
Anoreksia nervosa on hermostollinen sairaus. Tunnista alusta asti se pahana ja hengenvaarallisena sairautena - et ole sairautesi, mutta sairaus vaikuttaa sinuun.
Mitään myönnytyksiä anoreksialle ja syömishäiriölle ei kannata antaa. Mikään ei tule riittämään. On hyvä, että tunnistat epäsuhdan esimerkiksi kalorimäärissä ruoka vs. kulutus. Aikuisen ihmisen päivän saantisuositukset ovat 2000 pinnassa, riittävän monipuolisesti eri ruokia - tervettä EI ole esimerkiksi laskeskella mitä kevyimpiä ruokia syömällä tuo kalorimäärä täyttyisi. Mitään ruokaa tai rasvoja ei tarvitse pelätä - pelko on taas syömishäiriön sairauden ajattelua.
Syömishäiriö sättii mielen sisäisesti kaikesta. Olet kuitenkin sitä vahvempi ❤ älä anna periksi hirviölle joka ei toivo sinulle mitään hyvää.
No esimerkiksi voit kuolla.
Ennen kuolemaa laihdut kävelevän kuoleman näköiseksi ja lihaksesi kuihtuvat olemattomiin, mukaan lukien esimerkiksi sydänlihas. Et jaksa tehdä mitään.
On hienoa, että olet havahtunut tilanteeseesi jo nyt. Lopeta tuollainen toiminta NYT HETI.
Kokemuksesta sanon, ettei ole sen arvoista. En voisi olla onnellisempi siitä, että selvisin syömishäiriöstä takaisin normaaliin elämään. Elämä ei ollut millään mittarilla parempaa syömishäiriöisenä, laihuus kun ei tuo onnea.
Keskittymällä oikeasti tärkeisiin asioihin kuten omien kiinnostuksen kohteiden löytämiseen ja ihmissuhteiden vahvistamiseen sen sijaan voi löytää avaimet onnelliseen elämään. Keskusteluapu voisi olla tarpeen, jos ajatuksesi pyörii liikaa ruoan ja laihduttamisen ympärillä. Olet tärkeä, pidä itsestäsi huolta! <3
Vierailija kirjoitti:
Huh miks joku alapeukuttaa täällä kommentteja... Kaikki järkeviä vastauksia.
Sairastunut itse voi kritisoida oikeita toimintamalleja ja ohjeita... koska ei kukaan muu voi vaikuttaa, ja sairaudesta itsestä saa valheellista turvaa pahan olon hallintaan. Yksi todiste siitä, kuinka vaarallinen ja ajattelumaailmaa myrkyttävästä sairaudesta on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Jos sairastut syömishäiriöön voit menettää ihan kaiken sun elämässäs. Terveyden lisäks paljon muutakin, ystäviä ja kavereita, hyvät välit perheenjäseniin, paljon kivoja kokemuksia ja tapahtumia, päiviä - kuukausia - ja jopa vuosia joita et saa koskaan enää takaisin. Syömishäiriöön voi myös kuolla, ihan oikeasti.
Hanki apua, jooko.[/
Tällainen uhkakuva ei varmaankaan ole kovin hyvä vastaus Aplle. Ei tarvitse pelotella ahdistunutta, ikäänkuin hän voisi itse päättää ettei sairastu.
Ap, tärkeintä on puhua asiasta jollekin, vaikka se tuntuisi tosi vaikealle. Apua voi hakea mm kouluterveydenhoitajalta.
Sinä voit selvitä tästä. Ei ole mitään syytä vaipua epätoivoon. Apua kannattaa hakea mahdollisimman pian.
Elämässä on niinkin ikäviä asioita kuin sairaudet, mutta sen ei todellakaan tarvitse olla mikään ” lopullinen tuomio”. Syömishäiriöstä voi parantua!
Ylipaino on kansanterveyden suurin ongelma, lyhentää elinikää merkittävästi. Syömishäiriö on mielenterveys ongelma, jos ihminen ei pysty kontrolloimaan terveellistä syömistä, terveessä määrin. Kukaan ei sinua väkisin syötä, oma kätesi sen ruuan suuhusi laittaa. Kyllä jokainen tietää mikä on sopiva määrä ruokaa. Jotkut vain tykkäävät ruuasta omaa terveyttään enemmän.
Ylensyönti on alkoholismiin verrattava addiktio josta on vain haittaa ihmisen terveydelle.
Voin kertoa, että kukaan ei ole vielä laihtunut pysyvästi eikä saavuttanut pysyvää ihannepainoaan millään laihdutuskuurilla. Ainoa, mikä sen tuo, on sellainen elämä, jota voit jatkaa vuosia. Itselleni se on vuosien jälkeen oivallettuna asiana ja sitä ennen entisenä anorektikkona ”sopivat annoskoot”. Käytä sitä itsekuria siihen. Eli saan syödä mitä haluan, mutta vatsa ei saa tulla koskaan ihan täyteen, annoskoon on oltava pieni, ja yksi erittäin voimallisesti painoa rajoittava ohje: älä syö mitään kello 18 jälkeen.
Mutta ei ole kiva mennä nukkumaan nälissään, tosin mieluummin sekin, kuin olla läski porsas, mutta sen takia kannattaa huolehtia syömisestä aikaisemmin päivällä kunnolla.
Tämä tapa elää ja syödä sopii minulle parhaiten, mikään sellainen, jossa rajoitetaan yömistä kuurin lailla ei ole koskaan sopinut minulle. Sen sijaan minulle on luontaista ajatella, että ei saa ylensyödä. Silti toimin niin tässä vuosia välissä. Minulle kertyi ylipainoa, vaikka koitin kaikki dietit. Nyt olen ”tullut kotiin” ja ymmärtämyt, että se riittää, että syö vähemmän, eikä sen tarvitse olla mikään kitukuuri ja överit, vaan maltillinen epämässäily riittää.
Ajattele ruokailua millaista se on, kun olet 49-vuotias? Haluatko syödä silloinkin näin? Jos et, miksi olisi hyvä syödä niin nytkään, koska se ei tule kestämään.
Anoreksiaan sairastuu yleensä normaalipainoiset nuoret. Jos on pitkään ollut ylipainoinen, ei ole mitään huolta anoreksiasta. Syömishäiriö voi tietenkin olla minkäpainoisella tahansa.
No ihan ulkonäöllisesti.. Itsellä lähti rankan dieetin seurauksena hiukset.. Tai harveni puoleen. Eivät enää ikinä kasva takaisin. (tämä vain siis pieni häiriö).
Vierailija kirjoitti:
Anoreksiaan sairastuu yleensä normaalipainoiset nuoret. Jos on pitkään ollut ylipainoinen, ei ole mitään huolta anoreksiasta. Syömishäiriö voi tietenkin olla minkäpainoisella tahansa.
... Mitä hi**a sä selität, ettei ylipainoinen voi sairastua anoreksiaan.. Täyttä tuubaa.
Vierailija kirjoitti:
Anoreksiaan sairastuu yleensä normaalipainoiset nuoret. Jos on pitkään ollut ylipainoinen, ei ole mitään huolta anoreksiasta. Syömishäiriö voi tietenkin olla minkäpainoisella tahansa.
No oon täälähetkellä 168cm ja 52kg
-ap
Vierailija kirjoitti:
Ylipaino on kansanterveyden suurin ongelma, lyhentää elinikää merkittävästi. Syömishäiriö on mielenterveys ongelma, jos ihminen ei pysty kontrolloimaan terveellistä syömistä, terveessä määrin. Kukaan ei sinua väkisin syötä, oma kätesi sen ruuan suuhusi laittaa. Kyllä jokainen tietää mikä on sopiva määrä ruokaa. Jotkut vain tykkäävät ruuasta omaa terveyttään enemmän.
Ylensyönti on alkoholismiin verrattava addiktio josta on vain haittaa ihmisen terveydelle.
Kaikki eivät välttämättä tajua ylipainonsa johtuvan syömisen määrästä. Miksi muuten kaikenlaisiin dieetteihin tartuttaisiin niin hanakasti? Ilmeisesti tv:n laihdutusohjelmien vetäjätkään eivät tätä tajua, koska niissäkin jauhetaan siitä, mitä syöt, ei siitä, kuinka paljon.
En itsekään tajunnut, että olen saanut painoa siksi, että syön liian paljon. Satunnainen ison määrän syöminen kun ei heti lihota, niin sitä ei tajua, että seuraavilla kerroilla se määrä alkaakin olla liikaa. Toki herkkuja on helppoa popsia liikaa, mutta yhtäkaikki kyse on vain siitä, että ihminen syö liian paljon, ei siitä, millaista syötävää suuhunsa pistää.
Mutta kyllä ihmselle silti normaalit ateriat kuuluvat. Sellainen kuulostaa tosiaan joltain kuurilta, että syödään 300kcal päivässä, sehän on käytännössä sama, kuin pätkäpaasto. Ei sellaisessa ole mitään järkeä, vain siinä on, mikä ei ole kuuri .
Kuinka moni entinen anorektikko tässä ketjussa oli selkeästi lihava ts. ylipainoinen aloittaessaan? Veikkaanpa, ettei juuri kukaan. Jos ihmistä ei nuorenakaan ensin haittaa vuosikausia paisua, miksi hänelle tulisi anoreksia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoreksiaan sairastuu yleensä normaalipainoiset nuoret. Jos on pitkään ollut ylipainoinen, ei ole mitään huolta anoreksiasta. Syömishäiriö voi tietenkin olla minkäpainoisella tahansa.
No oon täälähetkellä 168cm ja 52kg
-ap
Niin. Mitä laihduttamista? Unohda ne mitat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoreksiaan sairastuu yleensä normaalipainoiset nuoret. Jos on pitkään ollut ylipainoinen, ei ole mitään huolta anoreksiasta. Syömishäiriö voi tietenkin olla minkäpainoisella tahansa.
No oon täälähetkellä 168cm ja 52kg
-ap
Eli olet hoikka. Tiedätkö, ei käytännössä kukaan aikuinen ole enää noissa mitoissa. Varsinkaan synnyttäneenä. Suurin osa saa 15-20kg painoa nuoruuden ihannepainoonsa, tai enemmänkin.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni entinen anorektikko tässä ketjussa oli selkeästi lihava ts. ylipainoinen aloittaessaan? Veikkaanpa, ettei juuri kukaan. Jos ihmistä ei nuorenakaan ensin haittaa vuosikausia paisua, miksi hänelle tulisi anoreksia?
No veikkasit väärin. (se hiuksensa menettänyt).
Se lähtee helposti keulimaan käsistä. Ja tiedän muitakin. Mutta ihan rauhassa, elä omissa harhoissasi.
Täällä palstalla ihmiset ei anna oikeita neuvoja. Näistä ajatuksista kannattaa keskustella kouluterveydenhoitajan kanssa. Sieltä pääsee sitten tarvittaessa muille ammattilaisille.
Laihuutta ei kannata liikaa ihannoida ja elämässä on kaikkea muutakin kuin ulkonäkö, se olisi tärkeä ymmärtää.