Lue keskustelun säännöt.
huoh, annoin sitten taas periksi.. =(
28.08.2006 |
Siis mitä tehdä 3- vuotiaan uhmiksen kanssa? Just noustiin ruokapöydästä, jossa huusi kaksi tuntia, kun ei suostunut maistamaan lusikallistakaan ruokaansa..Mielestäni ruokaa pitää aina maistaa, sen enempää ei tarvitse syödä, jos ei maistu. MUTTA mitä jos ei suostu tuota maistiaistakaan ottamaan?? Ja kyseessä ihan tavallinen kotiruoka, jota ennenkin syönyt. Nyt tehtiin niin että saa saman lautasen nenän eteen iltapalaksi. En halua palkita lasta muullakaan ruoalla, kun sai tässä periksi.. Aika neuvoton olen, mitä teette vastaavassa tilanteessa???
Ja olisin myös suostunut auttamaan tuon lusikallisen, kun ei itse ottanut, muttei sekään käynyt..mitenköhän käy iltapalalla..
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta olisin ehkä kestänyt tunnin syömiyritystä
Eikä sitten mitään välipaloja tai pullakahveja.
Sitten jos vähän ajan päästä valitetaan nälkää, sanotaan, että seuraava ateria on iltapala ja siihen on vielä aikaa niin ja niin kauan. Eikä anneta periksi. Yleensä on tepsinyt. Toinen keino (jota käytän harvoin, koska muuten menettää tehonsa) on se, että kieltäydyn antamasta uhmikselle ruokaa, koska " tämä on sellaista herkkua, että sitä ei sulle annetakaan" ja johan kummasti alkaa tehdä mieli juuri sitä ruokalajia :-) Jos ei lapsi halua syödä, turha se on taistella tuntikaupalla. Pois pöydästä ja sillä siisti.
Meillä ainakin, jos ei syödä niin ei syödä. Sitten saa pöydästä häipyä.
joka ei ole iltatähti...eli se esikoisteoriasta. tosin voihan se olla yleisempää esikoisilla, tiedä häntä. meillä esikoinen aina hyvä syömään, nyt on oppinut kuopukselta, että pöydässä voi myös temppuilla ;). mutta siis kahta tuntia en odota, lautanen lähtee pois viimeistään tunnin kuluttua aloittamisesta. lapset syövät niin hitaasti normaalisti, että 45 minuuttia voi mennä hyvinkin ennen kuin ateria on valmiiksi syöty.
uhmiksen kanssa ei ole helppoa ja meillä niitä on kaksin kappalein eli lietsovat kyllä hyvin toisiaan. mun mielestä teit ihan ok eli sama lautanen eteen seuraavallakin aterialla. 3-vuotias kyllä ymmärtää jo tosi hyvin asioita, syitä ja seurauksia. en ole mikään nälässäpitäjä itse mutta olen huomannut, etteivät ne lapset jaksa kauan sinnitellä ilman sitä ruokaa eli kyllä se uhmiksenkin mieli vielä muuttuu.