Miten sujuu matkustaminen junassa 5 kuukautisen kanssa?

Eli me mentiin junalla mökille kun Poikanen oli 2kk vanha. Matka meni hyvin. Poikanen oli liinassa ja sylissä suurimman osan matkasta. Matkaa helpotti huomattavasti se,että mun isä oli vienyt rattaat ja turvaistuimen autolla mökille jo aiemmin. Eli itse olisin kokenut kamalaksi jos ois pitänyt yksin matkustaa pienen vauvan ja kamalan tavaravuoren kanssa...

Hei. Olen reissannut yksin useasti (nyt 9kk) poikamme kanssa. Ensimmäisen kerran menimme pojan ollessa noin puolitoista kk. Meillä on ollut 5 tunnin junamatkoja yhdellä junanvaihdolla. Yleensä olen pyytänyt lipun vaunuun, jossa on invapaikka (tosin itse invapaikalle ei myydä lippua). Ja aina on tilaa löytynyt, vaikka olisi useat vaunut ja pyörätuolit. Ravintolavaunu on meidän kohdalla ollut yleensä seuraava vaunu, joten siellä olen käynyt lämmittämässä maidot ja ruoat. Olen ottanut aina oman lautasen ja lusikan mukaan. Olen syöttänyt pojan yleensä istumarattaissa tai jos kaukalo on ollut mukana niin siinä. Purkkiruoat ovat matkalla kätevämpiä, jos lapsesi jo syö soseita. Ic ja pendolinojunissa on pullonlämmittimet ja hoidopöytä. Junaan menossa ja poistumisessa henkilökunta auttaa. Junanvaihdossa on joutunut joskus menemään alikulun kautta, mutta asemilla on hissit sitä varten. Junamatkoilla olen oppinut pakkaamaan mahdollisimman vähän tavaraa mukaan, enintään 2 kassia joista toinen menee vaunujen korissa ja toinen selässä sekä ehkä käsilaukku. Turvakaukalokaan ei oikeasti ole niin raskas raahattava kuin luulisi. Ensimmäinen reissu on yhtä sähläämistä, mutta hommaan tulee rutiini ja aina perille on päästy vaikka välillä on meinannut hermot mennä...(varsinkin jos juna useita tunteja myöhässä...) Lapselle vaan leluja mukaan ja yleensä meidänkin poika nukahtaa junana keinutuksessa. Suurin haaste taitaa olla tuo lapsen viihdytys matkan aikana, lapsen iästä riippumatta :)

Meidän poju 4kk + 1vk ja reissu meni hyvin - tosin isi oli mukana, mikä helpotti paljon tavararöykkiön kanssa. Menomatkalla poika oli hereillä koko neljän tunnin matkan. Pidimme vuorotelleen sylissä ja kävin kerran imettämässä junan inva-vessassa. Viimeiset puoli tuntia oli väsykähinää ja herra nukahti heti, kun päästiin junasta ulos ja laitettiin vaunuihin.



Paluumatkalla olimme perheen kesken ainoat matkustajat vaunussamme alkumatkalla ja uskaltauduin imettämään osastolla. Söi innolla ja nukahti pariksi tunniksi. Toinen imetys invavessassa ja pian oltiinkin kotona.



Menomatkalla vaunut oli pyörätuolipaikalla ja tulomatkalla saimme varattua vastakkaiset paikat siten, että vaunukoppa meni vastapäiseen penkkiin. Tosi kätevä ratkaisu, jossa isi ja äitikin sai ottaa tirsaa. Tosin, jos olisin ollut yksin vauvan ja vaunujen kanssa, ei vaunukopan irrottaminen olisi ollut ollenkaan kätevää ja siinä tapauksessa tuo pyörätuolipaikka kätevä.



Kolmas hyvä konsti IC junissa on perhevaunu, johon myös vaunukoppa mahtuu. Tosin näkemäni perhevaunut olivat kaikki parin rappusen yläpäässä, joten taas yhden vanhemman matkalla hankalaa. Meidän matkoilla mennen tullen perhevaunut olivat jo varatut, joten emme päässeet testaamaan - pitää seuraavalla kerralla varata liput aiemmin ;o)



Tsemppiä matkaan!

Minä ja mieheni matkustimme neljän kuukauden ikäisen poikamme kanssa noin 3-4 tuntia, johon sisältyi yksi vaihto. Muuten matka meni tosi hyvin kun saimme semmoisen perhehytin mutta vaihto kyllä oli melko ärsyttävä kun oli niin paljo tavaraa ja vauva turvakaukalossa.. Kaikki piti tosi nopeaa saada vaihettua junasta toiseen ja siinä hässäkässä vauva turvakaukaloineen meinasi juuttua junan liukuovien väliin.. No selvisimme kuitenkin siitä. Että kyllä se junassa matkustaminen menee ihan hyvin, jos ei ole niitä vaihtoja. Tai jos ei ole paljo tavaraa nii menee kai ne vaihotki.

Ajattelin kyll ihan siellä paikallani imettää. Jos jota kuta häiritsee, niin olkoon katsomatta. Kyse on kuitenkin pienestä vauvasta, ei taaperosta, joka myös juoksentelee pisin käytäviä.



Menomatka sujuu ilman vaihtoja. Takaisin tullessa emme taida ilman vaihtoa selvitä...



I