Lue keskustelun säännöt.
Mistä ahdistus kumpuaa? Mistä se tulee?
26.08.2014 |
Minulle on ennenkin käynyt näin, ja tänään taas... kiertelin kirpputorilla kun alkoi aivan käsittämättömästi ahdistaa ja itkettää. On toki ollut kuormittavia/stressaavia asioita mielenpäällä, mutta ne eivät varsinaisesti ole koskeneet juuri minua itseäni (kaikki, osa on). Tuntui jotenkin hirveän ahdistavalta kiertää kirppis läpi (lapsi oli mukana). Tuli yhtäkkiä kamala ikävä kotona olevia pienempiä lapsiani, ja sellainen suuri turvattomuuden tunne valtasi minut. Tätä on tapahtunut ennenkin mutta lievempänä, kaupassa tai kirpputorilla.
Mistä tämä johtuu? :(
Kommentit (40)
Seuraa sitä ahdistusta, niin saat sen aiheuttajan selville. Itsellekin tuttua nuo ja aikaisemmin tapani oli työntää asia pois mielestä ja epämääräinen ahdistus jatkui. Nyt pysähdyn kuuntelemaan sitä. Jostain ajatuksesta se lähtee. Joku vaikeaksi koettu asia, mitä ei ole käsitellyt. Ahdistus itse asiassa kovenee kun tajuaa, mikä sen aiheutti, eli kun se tulee tietoisuuteen kunnolla, mutta pitkällä tähtäimellä helpottaa kun asiaa saa mielessään käsiteltyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 23:34"]
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 23:31"]
No ne tunteet vaikuttavat aivokemiaan. Mulla auttoi mm. lajit joissa yhdistyy keho ja mieli, kuten pilates ( ja musiikki taustalla). Terapia. Rosen ym. Luonnossa liikkuminen.
[/quote]
Mulla ei auta mikään noista. Mua auttaa oikeasti sellainen liikunta että olen ihan piipussa sen jälkeen, HIIT, juoksu jne. Ainakin oma ahdistukseni on ihan fyysinen juttu, voin jutella terapeutin kanssa vaikka sata tuntia, osaan puhua tunteistani, käsitellä niitä jne mutta ainoa asia mikä mua on koskaan auttanut on liikunta. Tietenkään kaikilla ei ole varmasti sama mutta itsellä on yli 40 vuoden kokemus ja näin se minun kohdallani menee.
[/quote]
Olen huomannut samaa. Ja pelkään vanhuutta eli sitä ettei terveys anna enää myöten liikkua tuolla tyylillä. Silloin on varmaan pakko siirtyä lääkkeisiin.
Minäkin haluaisin tietää, mutta aina ajatellessani asiaa minuun iskee armoton itkupuuska, joka ei hellitä ennen kuin luovun aiheen käsittelystä kokonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin tuon ahdistuksen aikana minut valtaa kauhea yksinäisyyden ja tyhjyyden tunne, kuin olisin ypöyksin koko maailmassa. Olo on vain niin ahdistava ja huono. Tuntuu, etten tuolle kirpparille pysty enää menemään, ahdistus tulee siellä aina uudestaan :(
ap
[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 23:52"]Jotenkin tuon ahdistuksen aikana minut valtaa kauhea yksinäisyyden ja tyhjyyden tunne, kuin olisin ypöyksin koko maailmassa. Olo on vain niin ahdistava ja huono. Tuntuu, etten tuolle kirpparille pysty enää menemään, ahdistus tulee siellä aina uudestaan :(
ap
[/quote]
Kuule, mulla ollut samaa monia kertoja. Ja syyt löytyy menneisyydestä. Kaikki tulee eteen, ne vanhat tuskat.
Jouduitko joskus olemaan täysin yksin?
Käsittele asioitasi jonkun kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joku tiedostamaton trauma. Onko sut pienenä jätetty yksin? Tai siis vanhemmat jättäneet liian pienenä vaikkapa hoitoon liian moneksi yöksi? Tälläisia selittämättömiä ahdistuksia niistä voi tulla.
Itseasiassa monissakin paikoissa tulee sellainen ahdistava olo. Moneen liittyy jokin muistokin. Haikeus, surumielisyys... en muista lapsuudesta kovin paljoa, en ainakaan mitään erityisen traumatisoivaa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistusta aiheuttaa useimmiten jokin käsittelemätön tunne joka puskee läpi ahdistuksena. Sun olisi hyvä käydä se ahdistus ja tunne läpi kunnolla.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 00:02"]Itseasiassa monissakin paikoissa tulee sellainen ahdistava olo. Moneen liittyy jokin muistokin. Haikeus, surumielisyys... en muista lapsuudesta kovin paljoa, en ainakaan mitään erityisen traumatisoivaa.
ap
[/quote]
Ei niitä heti muistakaan mutta jos meet vaikka terapiaan, muistoja tulee jossain vaiheessa.
Itselläkin järkkyjä juttuja lapsuudesta ja se huono olo kumpuaa sieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullakin on samaa, mutta ahdistuksen sijasta vallalla on enemmän yleinen levottomuus, yksinäisyys ja tyhjyys. Haluaisin elää täyttä elämää, mutta olen toistuvasti surullinen ja haikea... joskus olen ollut syvästi masentunut, mutta tällä hetkellä mielen vointi on hyvä. On vain ontto ja tarkoitukseton olo. Toisinaan ajattelen, että kaipaan omaa anam caraani - mutta pitäisihän ihmisen voida hyvin myös itsensä kanssa?
Äitisikö jätti sut yksin kun olit pieni?
Ehkä jäit kauhun tunteeseen silloin.
Hae apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10 ja 11, millaisia kokemuksia teillä on lapsuudesta, haluatteko kertoa? Ehkä sitten voisin varovasti muistella, onko itselläni jotain samanlaista..
ap
Yksinhän me kaikki loppujen lopuksi olemme.
Ahdistus johtuu siita, etta oikea ja vasen aivopuolisko eivat ole yhteisymmarryksessa. Siksi emdr, musisointi, tai ces auttaa ahdistukseen.
Myos silakat auttavat, mutta pitaa kolmen paivan ajan syoda pelkastaan niita (tai sardiineja ja makrilleja).
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 00:09"]10 ja 11, millaisia kokemuksia teillä on lapsuudesta, haluatteko kertoa? Ehkä sitten voisin varovasti muistella, onko itselläni jotain samanlaista..
ap
[/quote]
Äiti oli ilkeä ja väkivaltainen. Jätti varmaankin yksin vaikka en paljoa muista.
Ankara kuri ja oli sadisti.
Nro 10.
Kuolemme yksin. Kohtaamme lopullisen loppumme yksin.
[quote author="Vierailija" time="27.08.2014 klo 00:12"]Kuolemme yksin. Kohtaamme lopullisen loppumme yksin.
[/quote]
Puhutaan traumoista nyt.
Up