Onko se (seksuaalinen) jännite / ihastuminen, mikä tekee
keskustelun NIIN kömpelöksi kahden ihmisen välillä. Jutusteluksi sitä ei voi sanoa, ei millään mielin rentoa.
Arhg, itseni tunnen ainakin niin tönköksi hänen seurassaan. Miten ihmiset voi olla viilipyttymäisen rentoja ihmisen seurassa, josta on kiinnostunut? En kestä!
Kommentit (7)
Mä ainakin oon ihastuneena just sellanen pönttö etten saa sanaa suustani ja tuntuu että kaikki mitä sanon on ihan tyhmää :D Kyllä se siitä helpottaa kun tutustuu enemmän :)
[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 18:15"]
Ei vaan sosiaalisten taitojen puuttuminen.
[/quote]
Muiden kanssa ei itselläni ole mitään ongelmaa jutustella niitänäitä tai heittää läppää. Mutta annas kun eräs tulee näköpiiriin/lähelle/kuunteluetäisyydelle, menee mulla pasmat aivan sekaisin. Ja ihan aikuinen, yli 3-kymppinen äiti-ihminen olen.
Voi johtua muunkinlaisista sosiaalisista paineista, ei siis välttämättä ihastumisesta. Itse olen aina vähän pökkelö sellaisissa tilanteissa, joissa minulta odotetaan jonkinlaista suoriutumista. Mulla on siis järjestön rimakauhu, jos joku seuraa vierestä jonkin asian tekemistä.
Töissä kahvitauolla se on kahvikuppineuroosia ja kahvikeskustelukammoa. En ole ihastunut koko osaston henkilökuntaan, en vaan osaa oikein jutella niille.
Voi miten tuttua :D Ja varsinkin jos seurassa on muita. Kahden on ehkä aavistuksen helpompaa.
Mä oon kanssa tollanen!
Luulen et meni kerran juttu puihin yhden ihanan kanssa, et molemmilla oli vaan ihan kauhee jännitys jutella. Fyysisesti sujui kommunikointi, mutta ei varmaan ikinä osattu jutella yli parin lauseen mittaisia keskusteluja...
Omalla kohdallasi - kyllä. Siis jos koet suurta seksuaalista jännitettä jotakuta vastaan ja simsalabim - menet puihin hänen kanssaan, niin voin kertoa vastauksen: on niillä varmasti syy-seuraussuhde. Yllätys yllätys.
Mutta jos joku on sinun kanssasi tönkkö - tuo kyseinen henkilö tai joku muu - ethän voi millään tietää miksi hän on. Jotkut ovat luonnostaan tönkköjä, aina ja kaikille. Joku tuntee olevansa eri aaltopituudella kanssasi. Joku taas aistii, että sinä olet häneen ihastunut ja on vaivautunut.
Jos ajattelen vaikka omia tuttaviani, työkavereitani jne. on selvää, että joidenkin kanssa on luontevampaa olla. Joidenkin kanssa jo ensimmäinen sana on haasteellinen. Se ei vain meinaa tulla ulos ja toinen on jo samantien että "siis mitä" ennen kuin ehtii aloittaa lauseen. Toisin sanoen, aina ei vain reagointitavat ja tavat ilmaista itseään osu yksiin jonkun kanssa.
Ei vaan sosiaalisten taitojen puuttuminen.