Miehen tytär vaatii vaatii ja vaatii.. Nyt mulla sit palo pinna

Sääliksi käy eroperheiden lapsia.

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 15:01"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 15:00"]

Saa taas olla niiiiin onnellinen ydinperheestään! Luulen, että en kestäisi ainuttakaan lapsipuolta...

[/quote]

Luuletko, ettei biologiset lapset käyttäydy noin?

Ei se kuule sukulaissuhteesta ole kyse...

[/quote]

Kyllä, luulen että biologinen teini-ikäinen oma lapsi EI ole puhelimen tavoittamattomissa päiväkausia, sitä saattaa jopa nähdä vilaukselta, koska sillä on vain yksi koti :D

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 17:16"][quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 17:04"]

Ai, onko teinin oma huone isänsä kodissa ihan erityinen lahja, mistä pitää olla kiitollinen. Pitääpä panna omat teinit nöyriksi ja sanoa, että olkaapa kiitollisia, kun olen sentään kotiin laittanut teille omat huoneet ja ihan sängynkin. Erityskiitollisia olkaa verhoista. Se pitää riittää loppuiäksi.

[/quote]

Huone ja sänky itsessään eivät ole mitään rikoislahjoja, mutta eikös ap kertonut, että tyttö sai valita sinne tavarat ja sisustuksen? Mielestäni ihan etuoikeutettua, ainakin mulla ja kavereilla oli teininä lähinnä sellaiset huonekalut, mitä ei enää muualla asunnossa tarvittu, tai jotka oli ostettu joskus lapsuudessa, eikä mitään varsinaisesti omaan makuun uusilla tavaroilla sisustettua huonetta :)
[/quote] Ei ollut minullakaan, mutta ei myöskään muilla perheen jäsenillä. Jos muu perhe elää suhteellisen vauraasti ja tytärpuoli joutuu pärjäämään sillä mitä muilta jäi yli, on Se väärin. Jos taas koko perhe elää vaatimattomasti, on tietysti tyttärenkin varustus vaatimattomampi. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä että varakkaankaan on hankittava lapsille mitä tahansa he keksivät pyytää, vaan sitä että lasten on saatava kokea itsensä tasa-arvoisiksi muiden kanssa. Terveisin tytärpuoli ja äitipuoli.

Minusta ap toimit oikein. Sinuna kuitenkin vastaisin tuohon viimeiseen tekstariin ystävällisesti ja selittäisit asiasi mahdollisimman selkeästi. Voit lisätä perään, että kaipaatte tyttöä ja toivoisitte hänen taas tulevan käymään.

Teineille täytyy vetää rajat. Itse olin suhteellisen varakkaan ydinperheen tytär, mutta en edes teininä kehdannut kiukutella ylikalliiden tavaroiden perään. Se oli ihan selvääkin, että pyytää sai, mutta kärttämisestä meni vanhempien hermot. Kaikkea ei voinut saada ja ei oli ei.

Mun mielestä ap on on just tyypillinen paha äitipuoli. Vähän voisi miettii miten käyttäytyy kun kerran on aikuinen ihminen. Itsepä on ottanut miehen, jolla on lapsia.

Äitipuolena totean, että kyllä ne osaa kinuta omatkin lapset, eikä siinä auta kuin jaksaa kärsivällisesti selittää mihin on varaa ja mihin ei. Varmaan osa siitä tytöstä kaipaa sun hyväksyntää ja huomiota eikä osaa sitä muuten esittää. Ja vaikka olisikin iysrkäs nuori, niin eihän se siitä haukkumalla ja riehumalla miksikään muutu, vaan juttelemalla, kuuntelemalla ja kasvattamalla.

Olet todennäköisesti ex-vaimo aika pian

Ethän sä sinällään kohtuuton ole, hoidit homman vaan täysin ala-arvoisesti.

Vaikea tilanne, mutta vastuu mielestäni todellakin tytön omilla vanhemmilla ja erityisesti äidillä, joka vaikuttaa olevan syyllinen tytön provokaatioon. Miksi isä ei ole aiemmin puuttunut asiaan?

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 13:55"]

Olen nyt kohta kaksi vuotta kuunnellut mieheni teini-ikäisen tyttären kiukuttelua erinäisistä hankinnoista. Aina kun tyttö tulee luoksemme alkaa kiukuttelu ja tiuskiminen minulle esimerkiksi että hän tarvitsee uuden tietokoneen tai että hän haluaa uuden puhelimen tai haluaa vaatteita tai jotain muuta vastaavaa. Aikaisemmin mitään tällaista käytöstä ole ollut, kaikki alkoi kun rakennutin perintö rahoilla perintötontille suuren omakotitalon perheellemme. Olen koittanut selittää tytölle että ei meillä ole rahaa ostaa 700 euron tietokoneita ja 600 euron puhelimia ihan tuosta noinvain. Olen kärsivällisesti koittanut selittää että 500euroa on iso raha jolla maksaa aika pinon jo laskuja tai perheen muita kuluja mutta ei. Sama kiukuttelu kerta toisensa jälkeen, tyttö ei kiukuttele isälleen eikä pyydä siltä ostoksia vaan tekee sen aina minulle (äitinsä uskottelee että minä ole toooodella rikas). Nyt viimeisellä minulla meni hermo ja tokaisin vihaisena tytölle että "PYYDÄ ISÄLTÄSI, EN MINÄ OLE VELVOLLINEN HANKKIMAAN SINULLE YHTÄÄN MITÄÄN KUN EN OLE SINUN ÄITISI ENKÄ ISÄSI!!" Tyttö ei ole sen jälkeen tullut käymään eikä vastaa kummallekkaan meistä puhelimeen.. Olenko mielestänne kohtuuton?

[/quote]

Kuten yllä olen kirjoittanut että olen aika kauan yrittänyt tyttärelle selittää ettei ihan kaikkeen ole varaa vaikka perintö rahoilla rakennutinkin talon jonne tytär sai sisustaa juuri sellaisen huoneen kun halusi. Ostan myös hänelle aika-ajoin vaatteita yms muuta tarpeellista, kellään muullakaan perheessämme ei ole hienouksia mitä tytär vaatii ja olemme mieheni kanssa asian kanssa samoilla linjoilla ettei 15 vuotias tarvitse uutta tietokonetta kun entinen on täysin toimiva ja vastaa hänen tarpeitaan sama koskee puhelinta. Mies maksaa kohtuu hyvät elatusmaksut lapsen äidille joten ei ole kyse siitäkään etteikö lapseen satsattaisi. 

Olemme mieheni kanssa keskustelleet aiheesta paljonkin ja hän on kanssani samaa mieltä että teinin kiukuttelu on ollut aivan turhaa. Eilen laitoimme tyttärelle viestin yhdessä johon kirjoitimme että on ikävää että hänestä tuntuu ettei olla hänelle hankittu mitään ja ettei tahdo enää käydä meillä kun ei saa esineitä mitä haluaa ja että olisi kiva että hän tulisi meille meidän takia eikä mahdollisten esineiden takia. Tytär vastasi ainoastaan että "no olisi edes joskus kiva saada jotain mitä haluaa". Huoh..

Voi ei... Meillä 10-vuotiaskin osaa jo ton, että "mä en koskaan saa..." Omasta mielestään ei tietenkään saa mitään verrattuna toisiin. Mun näkemys taas on, että saa poikkeuksellisen paljon. Mm. kolmas älykänny jo. On oma tabletti, käy ratsastamassa, on vaatteita kaappi täynnä, matkustaa pari kertaa vuodessa jne. Ja sitten itkee, että hän ei saa jotain. Niin, löytyy aina joku, jolla on parempi puhelin tai Conversen tossukat, kun itse kulkee merkittömissä tennareissa.

Ei siihen auta kuin keskustella realiteeteista ja vääntää rautalangasta, mitä tytöllä on ja mitä ei. Kaikkea ei voi saada. Hyvää tässä on, että tyttö vastasi ja keskusteluyhteys on auki eli kutsutte tytön teille. Olette normaaleja ja rentoja. Sitten aika nopeasti tää aihe puheeksi, mielellään isä aloittaa, niin "paine purkautuu".

Meillä miehen lapset jatkaa tätä "syyllistämiskerjäämistä", vaikka ovat työssäkäyviä aikuisia ja elävät omillaan. Milloin pitää "lainata" rahaa johonkin hilavitkuttimeen, ulkomaanmatkaan jne. Siis näitä lainoja ei ikinä makseta takaisin. Eikä kyse ole mistään pikkusummista, vaan aina pyydetään nelinumeroisia summia.

[quote author="Vierailija" time="26.08.2014 klo 09:10"]

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 13:55"]

Olen nyt kohta kaksi vuotta kuunnellut mieheni teini-ikäisen tyttären kiukuttelua erinäisistä hankinnoista. Aina kun tyttö tulee luoksemme alkaa kiukuttelu ja tiuskiminen minulle esimerkiksi että hän tarvitsee uuden tietokoneen tai että hän haluaa uuden puhelimen tai haluaa vaatteita tai jotain muuta vastaavaa. Aikaisemmin mitään tällaista käytöstä ole ollut, kaikki alkoi kun rakennutin perintö rahoilla perintötontille suuren omakotitalon perheellemme. Olen koittanut selittää tytölle että ei meillä ole rahaa ostaa 700 euron tietokoneita ja 600 euron puhelimia ihan tuosta noinvain. Olen kärsivällisesti koittanut selittää että 500euroa on iso raha jolla maksaa aika pinon jo laskuja tai perheen muita kuluja mutta ei. Sama kiukuttelu kerta toisensa jälkeen, tyttö ei kiukuttele isälleen eikä pyydä siltä ostoksia vaan tekee sen aina minulle (äitinsä uskottelee että minä ole toooodella rikas). Nyt viimeisellä minulla meni hermo ja tokaisin vihaisena tytölle että "PYYDÄ ISÄLTÄSI, EN MINÄ OLE VELVOLLINEN HANKKIMAAN SINULLE YHTÄÄN MITÄÄN KUN EN OLE SINUN ÄITISI ENKÄ ISÄSI!!" Tyttö ei ole sen jälkeen tullut käymään eikä vastaa kummallekkaan meistä puhelimeen.. Olenko mielestänne kohtuuton?

[/quote]

Kuten yllä olen kirjoittanut että olen aika kauan yrittänyt tyttärelle selittää ettei ihan kaikkeen ole varaa vaikka perintö rahoilla rakennutinkin talon jonne tytär sai sisustaa juuri sellaisen huoneen kun halusi. Ostan myös hänelle aika-ajoin vaatteita yms muuta tarpeellista, kellään muullakaan perheessämme ei ole hienouksia mitä tytär vaatii ja olemme mieheni kanssa asian kanssa samoilla linjoilla ettei 15 vuotias tarvitse uutta tietokonetta kun entinen on täysin toimiva ja vastaa hänen tarpeitaan sama koskee puhelinta. Mies maksaa kohtuu hyvät elatusmaksut lapsen äidille joten ei ole kyse siitäkään etteikö lapseen satsattaisi. 

Olemme mieheni kanssa keskustelleet aiheesta paljonkin ja hän on kanssani samaa mieltä että teinin kiukuttelu on ollut aivan turhaa. Eilen laitoimme tyttärelle viestin yhdessä johon kirjoitimme että on ikävää että hänestä tuntuu ettei olla hänelle hankittu mitään ja ettei tahdo enää käydä meillä kun ei saa esineitä mitä haluaa ja että olisi kiva että hän tulisi meille meidän takia eikä mahdollisten esineiden takia. Tytär vastasi ainoastaan että "no olisi edes joskus kiva saada jotain mitä haluaa". Huoh..

[/quote]

Ei hemmetti, kaks älykäpiötä viestittelee tekstareilla tällaisista asioista. Koittakaa kasvaa itse ensin aikuisiksi, jospa sitten onnistuisi se lastenkasvatuskin

Aika paapottu tyttö on, jos ei kestä sitä, että aikuinen räjähtää hänelle. Ja aiheesta! Ja ihan naurettavaa tuo hänen käytöksensä, että nyt häntä on "loukattu".

Mut puhumalla luulis selviävän, ellei neidin kotona nyt olla sitä mieltä, että yhteyttä ei tarvi tällaisiin ikäviin ihmisiin pitää. Aika karhunpalveluksen saa kyllä neitokainen sieltä toisesta kodista, jos yhteydenpidon saa poikkaista tällaisella syyllä.

Olen tytölle kyllä laittanut viestin ja pahoitellut hermostumistani ja todennut samalla että hänen olisi ehkä hyvä hieman miettiä että paljonka rahaa esimerkiksi 500 euroa oikeasti on ja että miksi esimerkiksi äitinsä tai isänsä ei hänelle hanki kaikkea mitä hän haluaa, ei ole kyse ilkeydestä tai siitä etteikö haluttaisi ostaa vaan siitä että aina ei voi vaan saada kaikkea mitä haluaa. tähän sän vastasi minulle että "mutta te ette ole koskaan hankkineet minulle mitään". Katsoin parhaakseni olla tuohon vastaamatta mitään, olen hänelle hankkinut oman huoneen ja sisustanut sen hänen valitsemilla huonekaluilla, ostanut vaatteita ja hygienia tarvikkeita mitä hän on pyytänyt ja teen ruokaa mitä hän haluaa yms.

Kuulostaa oikein tutulta, vaikka en ehkä ole niin rikas kuin ap. Vaimon tyttö kysyi ,että paljonko mun moottoripyörä maksaa. Mä sanoin, että vähän alle 10000€:a. Hän sanoi, että kannattaa myydä se ja ostaa hänelle iPad.

Hyvinkin tuttua.. Hankin miehelleni ja minulle uuden sängyn uuteen kotiimme, samalla hankin tv-tason ja sohvan olohuoneeseen, miehen tyttärelle puolestaan käytetyn leveän sängyn ystäväni luota. Kun sitten päätinkin hankkia vielä eteiseen uuden lipaston ja ruokatilaan uuden ruokaryhmän. Sittemmin hankin vielä poikani huoneeseen hänen tarpeitaan vastaavan lipaston jonne saa lelunsa mahtumaan kysyi miehenki tytär "saanko minä nyt sen verran rahaa käteen minkä laitoit poikasi lipastoon". 

[quote author="Vierailija" time="25.08.2014 klo 14:08"]

kusipäinen teiniprinsessa

t. mies 

[/quote]

Siis tuo äitipuoli.

Ihan oikein teit ap. Asetit vain rajat pikkuprinsessalle!!! Etkä sanonut edes pahasti, sanoit vain niin kuin asia on. Miksi pitäisi neidille lirkutella? Pyytäköön vanhemmiltaan, jos jotakin haluaa...

p-a-s-k-a 

p-r-o-v-o