En kehtaa ehdottaa exälle yhteenpaluuta.

Epäilen saavani lähinnä negatiivisia kommentteja, mutta pakko päästä purkamaan ajatuksia. Päätimme yhdessä erota exäni kanssa puolisen vuotta sitten. Minä ehdotin ensin eroa ääneen, mutta yhteinen päätös se kuitenkin oli. Olemme molemmat kotoisin Lappeenrannasta, mutta olimme muuttaneet molemmat Helsinkiin opiskelujen perässä, jossa sitten tapasimme. (Kaupungit muutettu, vaikka välimatka onkin lähellä totuutta) Olemme molemmat alalla, jossa työllisyys ei ole kamalan hyvä. Mies sai Lappeenrannasta sitten töitä puoli vuotta sen jälkeen kun aloimme seurustella. Päätimme yhdessä, että hän muuttaa töiden perässä ja yritän tulla perässä. Elimme kaksi vuotta kaukosuhteessa ja vähitellen aloimme kasvaa erilleen, kun yhteydenpito vain väheni. Kuin tilauksesta sain kaksi viikkoa eron jälkeen töitä Lappeenrannasta. Muutin sitten sinne ja olemme nähneet muutaman kerran exäni kanssa. Jotenkin olemme molemmat huonoja puhumaan ja pienetkin asiat jäi puhumatta ja selvittämättä. Molemmille tuli ahdistava olo suhteessa. Kun erosimme, puhuimme kaikki asiat juurta jaksaen läpi, emmekä ole olleet ikinä niin läheisiä kuin eron jälkeen. Nyt muutaman kerran kun olemme nähneet eromme jälkeen, meillä on ollut erittäin hauskaa toistemme seurassa. Jotkut voi kuvitella, että se johtuu siitä, että olemme nykyisin vain "kavereita", mutta itse olen sitä mieltä, että paineet purkautu välillämme, kun saimme vihdoin puhuttua kaikki mieltä painaneet asiat.

Haluaisin kovasti ehdottaa exälleni sitä, että yrittäisimme vielä, sillä eihän meillä periaatteessa ole mitään hävittävääkään. En kuitenkaan kehtaa sanoa mitään siihen suuntaan, sillä itse olin eron suhteen se aktiivisempi osapuoli. Kokemuksia, mielipiteitä ynnä muuta otan kiitollisena vastaan.