Lue keskustelun säännöt.
Miten sanoa kohteliaasti - lapsen kaverilla viettämä aika
18.08.2014 |
Lapsi on nyt koulun aloittaessaan saanut uuden kaverin, mutta kuulemma vain katsovat tv:tä tai pelaavat tabletilla. Kaveri minullekin sanonut että tykkää tehdä vain noita. Meillä ei viihdy kun en anna katsoa tv:tä tai pelailla puhelimella tmv. Meillä ei ekaluokkalainen pelaile kuin kerran pari viikossa puhelimella ja max puoli tuntia. Tv: stä saa katsoa pikku kakkosta ja viikonloppuisin leffoja. Siksi keksiikin paljon muuta tekemistä ja mielikuvitusta löytyy. Tämä kaveri ei jaksa keskittyä mihinkään. Oma lapsikin turhautuu kun ehdottaa mitä vaan niin ei käy. Uloskaan ei lähde millään. Tyttöni tietenkin haluaa olla kaverilla kun saa tehdä sitä mitä ei kotoa eli esim pelata tabletilla. Aika äkkiä kuitenkin kyllästyy. Vanhempia ei näytö kiinnostavan lasten tekemisten valvonta kun 7-v saa itse hakea omin lupineen karkkiakin kaapista.
Miten täs voisi sanoa lapsen äidille, että ohjaisi muuhun tekemiseen?
Kommentit (49)
Ihan asiallinen huoli ap:lla on. On se eriasia pelata KOKO ajan ja mässyttää karkkia. Sitten ihmetellään kun ihmiset ovat myöhemmin siinä kunnossa kuin ovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mä ainakin rajoitan meidän 4-vuotiaan tv-aikaa ja peliaikaa (piirtää puhelimella). Ei ne tule koskaan opettamaan lapselle kanssakäymistä ja keskittymistä ja luovuutta. Jotkut pelit ehkä jotain mut tv ei ainakaan.
Tottakai niitä voi välillä katsella mutta ruutuaikahan lisää levottomuutta ja heikentää unen laatua yms.
Kyllä mä olin kans yllättyny että suurin osa on täällä sitä mieltä että ruutuaikaa rajattomasti ja karkkia aina ku haluaa... Näitä vanhempia olen kyllä kohdannut työelämässäkin.
Ettekö viitsi viettää aikaa lastenne kanssa? Tv ja pelit on se helppo ratkaisu mutta perheen dynamiikan kannalta huono vaihtoehto.
Tää maailma menee kohta ihan karmeaks ja yks syy siihen on empatiakyvyn puute. Sitä ei tv ja pelit voi opettaa.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 22:54"]
Tää on vaan mun mielipide, mutta mun mielestä kaikenmaailman vempaimet (televisio, pleikkari, tabletti jne) hallitsee liikaa lasten elämää. Ennen lapset leikki koko päivän ulkona tai sisällä keksien mitä erilaisempia ja hauskoja leikkejä ja sitten kun oli nukkumaanmenoaika niin tuli paha mieli kun mukava leikki piti jättää kesken :) seuraavana päivänä oli taas uudet leikit ja lelut käytössä. Nykyään ei lapsilla ole edes mielikuvitusta. Joskus lapsille riitti pelkkä keppi ulkoa ja siitä riitti iloa :)
[/quote]
Käypä pelaamassa pari tuntia Minecraftia ja kerro mitä mieltä olet.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 23:14"]
Kyllä mä ainakin rajoitan meidän 4-vuotiaan tv-aikaa ja peliaikaa (piirtää puhelimella). Ei ne tule koskaan opettamaan lapselle kanssakäymistä ja keskittymistä ja luovuutta. Jotkut pelit ehkä jotain mut tv ei ainakaan.
Tottakai niitä voi välillä katsella mutta ruutuaikahan lisää levottomuutta ja heikentää unen laatua yms.
Kyllä mä olin kans yllättyny että suurin osa on täällä sitä mieltä että ruutuaikaa rajattomasti ja karkkia aina ku haluaa... Näitä vanhempia olen kyllä kohdannut työelämässäkin.
Ettekö viitsi viettää aikaa lastenne kanssa? Tv ja pelit on se helppo ratkaisu mutta perheen dynamiikan kannalta huono vaihtoehto.
Tää maailma menee kohta ihan karmeaks ja yks syy siihen on empatiakyvyn puute. Sitä ei tv ja pelit voi opettaa.
[/quote]
Oletko ikinä ajatellut, että koska me vanhemmat olemme runsaasti lastemme kanssa, ei meillä ole tarvetta rajoittaa tietokoneiden tai pelikoneiden käyttöä, koska lapsilla on niin paljon kaikenlaista puuhaa, että koneet eivät tule ekana mieleen.
Sen sijaan niissä perheissä, joissa peliaika on rajattu, lapset odottavat sitä puolituntistaan ja pitävät tarkasti huolen, että varmasti saavat pelata.
Meillä on vapaa pelioikeus, mutta enemmän meillä lasten kaverit pleikkarilla pelaa kuin omat. Niillä muilla on kotona pelirajoitus, joten kylässä ne ei tee muuta kuin pelaa. Koska meillä omat lapset saa pelata aina, kun tahtovat (ei ruoka-aikaan), niin pelaaminen ei yllättäen kiinnostakaan. Sitten ne odottaa tuskastuneita sinunkaltaistesi äitien lapsia, jotka on ihan täpinöissään, kun kukaan ei kellota peliaikaa. Leikkiä vieraat eivät meillä osaa, ne näkee vain pleikkarin.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 23:14"]
Kyllä mä ainakin rajoitan meidän 4-vuotiaan tv-aikaa ja peliaikaa (piirtää puhelimella). Ei ne tule koskaan opettamaan lapselle kanssakäymistä ja keskittymistä ja luovuutta. Jotkut pelit ehkä jotain mut tv ei ainakaan.
Tottakai niitä voi välillä katsella mutta ruutuaikahan lisää levottomuutta ja heikentää unen laatua yms.
Kyllä mä olin kans yllättyny että suurin osa on täällä sitä mieltä että ruutuaikaa rajattomasti ja karkkia aina ku haluaa... Näitä vanhempia olen kyllä kohdannut työelämässäkin.
Ettekö viitsi viettää aikaa lastenne kanssa? Tv ja pelit on se helppo ratkaisu mutta perheen dynamiikan kannalta huono vaihtoehto.
Tää maailma menee kohta ihan karmeaks ja yks syy siihen on empatiakyvyn puute. Sitä ei tv ja pelit voi opettaa.
[/quote]
Emme ole kokeneet tarvetta rajoituksille ihan siitä syystä, että lapsia pelaaminen tai telkkarin tuijottaminen ei kiinnosta. Joskus saattavat innostua pelaamaan kolmekin tuntia mutta sitten saattaa mennä parikin viikkoa ennen kuin kumpikaan edes muistaa pelikoneen olemassa oloa. Mieluummin lapset leikkivät ulkona tai sisällä esim. legojen kanssa. Juuri pari päivää sitten vanhin lapsista tuli kolmen kaverinsa kanssa meille ja kaikki alkoivat heti valittaa, että on tylsää, me halutaan pelata pelikoneella. Oma lapseni ei halunnut ja yrittikin ehdotella erilaisia leikkejä mutta muita ei kiinnostanut joten "ajoi" kolmikon pois ja kehitti pikkusiskon kanssa ihan omat leikit.
Sama homma karkkien ja muiden herkkujen kanssa. Niitä on aina kaapissa ja niitä saa hakea kun itse haluaa. Juuri tänään lapset kävivät hakemassa karkkipussista hurjat kolme namua per naama. Kamalaa, eikö? Jos menemme synttäreille tms. meidän lapset eivät ole niitä jotka kaksin käsin kiskovat herkkuja. Viimeksi vanhin söi kolme keksiä, siinä kaikki. Ne herkut eivät kiinnosta koska niitä on aina tarjolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 23:30"][quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 23:14"]
Kyllä mä ainakin rajoitan meidän 4-vuotiaan tv-aikaa ja peliaikaa (piirtää puhelimella). Ei ne tule koskaan opettamaan lapselle kanssakäymistä ja keskittymistä ja luovuutta. Jotkut pelit ehkä jotain mut tv ei ainakaan.
Tottakai niitä voi välillä katsella mutta ruutuaikahan lisää levottomuutta ja heikentää unen laatua yms.
Kyllä mä olin kans yllättyny että suurin osa on täällä sitä mieltä että ruutuaikaa rajattomasti ja karkkia aina ku haluaa... Näitä vanhempia olen kyllä kohdannut työelämässäkin.
Ettekö viitsi viettää aikaa lastenne kanssa? Tv ja pelit on se helppo ratkaisu mutta perheen dynamiikan kannalta huono vaihtoehto.
Tää maailma menee kohta ihan karmeaks ja yks syy siihen on empatiakyvyn puute. Sitä ei tv ja pelit voi opettaa.
[/quote]
Emme ole kokeneet tarvetta rajoituksille ihan siitä syystä, että lapsia pelaaminen tai telkkarin tuijottaminen ei kiinnosta. Joskus saattavat innostua pelaamaan kolmekin tuntia mutta sitten saattaa mennä parikin viikkoa ennen kuin kumpikaan edes muistaa pelikoneen olemassa oloa. Mieluummin lapset leikkivät ulkona tai sisällä esim. legojen kanssa. Juuri pari päivää sitten vanhin lapsista tuli kolmen kaverinsa kanssa meille ja kaikki alkoivat heti valittaa, että on tylsää, me halutaan pelata pelikoneella. Oma lapseni ei halunnut ja yrittikin ehdotella erilaisia leikkejä mutta muita ei kiinnostanut joten "ajoi" kolmikon pois ja kehitti pikkusiskon kanssa ihan omat leikit.
Sama homma karkkien ja muiden herkkujen kanssa. Niitä on aina kaapissa ja niitä saa hakea kun itse haluaa. Juuri tänään lapset kävivät hakemassa karkkipussista hurjat kolme namua per naama. Kamalaa, eikö? Jos menemme synttäreille tms. meidän lapset eivät ole niitä jotka kaksin käsin kiskovat herkkuja. Viimeksi vanhin söi kolme keksiä, siinä kaikki. Ne herkut eivät kiinnosta koska niitä on aina tarjolla.
[/quote]
Kiristääkö kovasti sädekehä? Löysää vähän.
Siis ei muka tarvitse lapsen kysyä lupaa, kun haluaa ottaa kotonaan kaapista jotain purtavaa? Mahtaa kasvaa karmea rikollinen siitä kakrusta. Ahtaahan teidän Nico-Petteri kaapista kaikki ruoat ja herkut naamaansa sekunnin sadasosassa, ellet uhkaa sanktiolla?
Muuten, lautapelejä, roolileikkejä, piirtämistä tms. voi harjoittaa virtuaalisesti monenlaisen muun tekemisen lisäksi. Luuletko, että se "ipädi" on sisällötön laudanpätkä, jota tuijotetaan aivotoiminnatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä saa herkutella ja pelata milloin huvittaa. Naapurissa on tietenkin tuollainen natsiperhe ja kun heidän lapsensa kyläilee, niin hän haluaa poikkeuksetta pelata tai katsoa telkkaria koko päivän, ehkä välillä syödä pari kulhollista jäätelöä. Toivottavasti sitten kotonaan peloissaan selittää mammalle, että taas se kaveri pakotti pelaamaan.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 23:07"]
Täällä huomaa kuinka av-mammat ovat laiminlyöneet kasvatuksen ja yrittävät nyt puolustella ylipainoisia lapsiaan joilla ei ole muuta ajanvietettä kuin se pädi tms.
Pääsette ehkä itse helpolla kun laitatte lapsen koneen kasvatettavaksi mutta se on karhunpalvelus lapsillenne.
[/quote]
Ei se pelkkä kone lihota. Siihen tarvitaan vähän muutakin.
T: kahden laiheliinin äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi nämä keskustelut juuttuvat aina tähän? Vapaamielisyyspuolue julistaa, että meidän lapset on ne oikeinkasvaneet. Mitä heillä on sitten sanottavaa näihin esimerkkitapauksiin, jotka tosiaan saavat pelata ja syödä koko rahan edestä, ja tekevät sen myös? Eivätkö nämä lapset ole todellinen ongelma?
Olisiko tässä kysymys paljon muustakin? Että jos muu elämä on sisällötöntä, pelit addiktoivat. Ja lisäksi eri yksilöiden addiktioherkkyys on aivan erilainen. Taasko tässä on nyt sama sävy kuin siinä, kun helpon lapsen vanhemmat opettavat sen hankalan vanhempia kasvattamaan.
Oikeastiko te mieluummin uhraisitte oman lapsen ystävyyssuhteen kuin suostuisitte keskustemaan toisen äidin kanssa, josko voitaisiin yrittää löytää kompromissia? Silloinhan äidin ego menee lapsen edelle täysin ja kokonaan.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 22:28"]
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 22:26"]
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 21:56"]Ihanko saa KARKKIAKIN hakea omin luvin!!! Voi jessus Ap... Kunnon natsi olet.
[/quote]
Ai natsi? Onko siis normaalia että 7-v. ei kiinnosta lautapelit, roolileikit, prinsessaleikit, askartelu, korujen teko, piirtely, legoilla tekeminen, ulkona leikkiminen vaan pelataan vaan tietsikalla, puhelimilla ja ipädeillä.
Ja ilmeisesti siis muissa perheissä 7-vuotiailla on kodin keksi- ja karkkikaapit vapaassa käytössä?
No onhan se kaveri sellainen pulleron alku.
[/quote]
Kyllä meillä ainakin on. Mutta katsos kun ne karkit ja keksit eivät houkuttele niin paljoa kun niitä on aina saatavilla. Aika rauhassa saa meidän taloudessa herkut olla.
[/quote]
Mua niin naurattaa aina nämä "meillä ei ainakaan herkut oo ongelma, niitä kun ei ole ikinä kiellettykään!" Omalla äidillä oli tuo ajatus, ja joo hyvin toimi... Kunnes joskus teini-iässä ne karkit alkoikin maistua ja nyt painan hemmetti yli 100kg / 165cm, olisipa opeteltukin vaan se kohtuus ja vaikka karkkipäivä, eikä prkl sitä että aina saa ottaa herkkuja kun mieli tekee :D Onnea valitsemallesi tielle, siis jonka olet lapsellesi valinnut...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 00:11"][quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 22:28"]
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 22:26"]
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 21:56"]Ihanko saa KARKKIAKIN hakea omin luvin!!! Voi jessus Ap... Kunnon natsi olet.
[/quote]
Ai natsi? Onko siis normaalia että 7-v. ei kiinnosta lautapelit, roolileikit, prinsessaleikit, askartelu, korujen teko, piirtely, legoilla tekeminen, ulkona leikkiminen vaan pelataan vaan tietsikalla, puhelimilla ja ipädeillä.
Ja ilmeisesti siis muissa perheissä 7-vuotiailla on kodin keksi- ja karkkikaapit vapaassa käytössä?
No onhan se kaveri sellainen pulleron alku.
[/quote]
Kyllä meillä ainakin on. Mutta katsos kun ne karkit ja keksit eivät houkuttele niin paljoa kun niitä on aina saatavilla. Aika rauhassa saa meidän taloudessa herkut olla.
[/quote]
Mua niin naurattaa aina nämä "meillä ei ainakaan herkut oo ongelma, niitä kun ei ole ikinä kiellettykään!" Omalla äidillä oli tuo ajatus, ja joo hyvin toimi... Kunnes joskus teini-iässä ne karkit alkoikin maistua ja nyt painan hemmetti yli 100kg / 165cm, olisipa opeteltukin vaan se kohtuus ja vaikka karkkipäivä, eikä prkl sitä että aina saa ottaa herkkuja kun mieli tekee :D Onnea valitsemallesi tielle, siis jonka olet lapsellesi valinnut...
[/quote]
Jos ne herkut lapsena kielletään niin noin käy luultavasti vanhempana ihan siitä ilosta ettei kukaan ole enää kieltämässä. Meillä oli saatavilla lähes aina jotain, söin viikossa muutaman karkin ja niidenkin piti olla jotain tiettyjä, suurin osa oli pahoja. Nyt ikää 30v eikä maistu enää edes se muutama. En vaan tykkää.
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 00:11"]
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 22:28"]
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 22:26"]
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 21:56"]Ihanko saa KARKKIAKIN hakea omin luvin!!! Voi jessus Ap... Kunnon natsi olet.
[/quote]
Ai natsi? Onko siis normaalia että 7-v. ei kiinnosta lautapelit, roolileikit, prinsessaleikit, askartelu, korujen teko, piirtely, legoilla tekeminen, ulkona leikkiminen vaan pelataan vaan tietsikalla, puhelimilla ja ipädeillä.
Ja ilmeisesti siis muissa perheissä 7-vuotiailla on kodin keksi- ja karkkikaapit vapaassa käytössä?
No onhan se kaveri sellainen pulleron alku.
[/quote]
Kyllä meillä ainakin on. Mutta katsos kun ne karkit ja keksit eivät houkuttele niin paljoa kun niitä on aina saatavilla. Aika rauhassa saa meidän taloudessa herkut olla.
[/quote]
Mua niin naurattaa aina nämä "meillä ei ainakaan herkut oo ongelma, niitä kun ei ole ikinä kiellettykään!" Omalla äidillä oli tuo ajatus, ja joo hyvin toimi... Kunnes joskus teini-iässä ne karkit alkoikin maistua ja nyt painan hemmetti yli 100kg / 165cm, olisipa opeteltukin vaan se kohtuus ja vaikka karkkipäivä, eikä prkl sitä että aina saa ottaa herkkuja kun mieli tekee :D Onnea valitsemallesi tielle, siis jonka olet lapsellesi valinnut...
[/quote]
Meillä se meni juuri toisinpäin. Oli karkkipäivä ja silloin sai tyyliin sen karkkiaskin. Aikuisena otin sitten kaiken takaisin ja päädyin reilusti ylipainoiseksi. Nykyisin tosin normaalimitoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 22:40"]
Eipä se kuulukaan. Hyvin on mielenkiintoista kasvatusta tässä perheessä kun tämä lapsi tivaa multa ovesta astuessaan koska on ruokaa ja koska katsotaan televisiota. Sanoihan tämä äitikin että paljon pelailee että saa tehtyä asioita. Muutenkin aika rasittava russutava lapsi.
No nämä on näitä, samoja mitä useimpien tähän ketjuun vastanneiden wt-perheiden lapset. Älkää itkekö kun lapsenne lihovat ja sairastuvat diabetekseen kun vedetään vaan karkkia.
Onneksi naapurissa on muita lapsia joiden kanssa on muuta paljon järkevämpää ja tervehenkisempää seuraa ja tekemistä.
[/quote] Hui, en kyllä haluaisi lapselleni lastasi kaveriksi. Äiti ainakin tuntuu olevan melkoinen sekopää ja todella ilkeä. Lapsestasi tulee hyvä koulukiusaaja, jos äitiinsä tulee. Sen verran rankkaa tekstiä äiti-ihmisenä päästelet.
Jo melkein aikuisten lasten äitinä sanon vain, että maailma on ihmeellinen. Se sinun kultamussukkasi ei välttämättä ole muutaman vuoden päästä se, joka pärjää koulussa ja kaverimaailmassa. Monesti juuri ylimielisten ja muita lapsia haukkuvien lapset ovat niitä, jotka kärähtävät varkauksista ja tupakanpoltoista ja kiskovat sidukkaa seiskalla. Ne tavalliset sinun mielestä punkerot karkkia kaapista hakevat lapset pärjäävät hyvin elämässä ja koulussa.
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 00:17"]
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 00:11"]
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 22:28"]
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 22:26"]
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 21:56"]Ihanko saa KARKKIAKIN hakea omin luvin!!! Voi jessus Ap... Kunnon natsi olet.
[/quote]
Ai natsi? Onko siis normaalia että 7-v. ei kiinnosta lautapelit, roolileikit, prinsessaleikit, askartelu, korujen teko, piirtely, legoilla tekeminen, ulkona leikkiminen vaan pelataan vaan tietsikalla, puhelimilla ja ipädeillä.
Ja ilmeisesti siis muissa perheissä 7-vuotiailla on kodin keksi- ja karkkikaapit vapaassa käytössä?
No onhan se kaveri sellainen pulleron alku.
[/quote]
Kyllä meillä ainakin on. Mutta katsos kun ne karkit ja keksit eivät houkuttele niin paljoa kun niitä on aina saatavilla. Aika rauhassa saa meidän taloudessa herkut olla.
[/quote]
Mua niin naurattaa aina nämä "meillä ei ainakaan herkut oo ongelma, niitä kun ei ole ikinä kiellettykään!" Omalla äidillä oli tuo ajatus, ja joo hyvin toimi... Kunnes joskus teini-iässä ne karkit alkoikin maistua ja nyt painan hemmetti yli 100kg / 165cm, olisipa opeteltukin vaan se kohtuus ja vaikka karkkipäivä, eikä prkl sitä että aina saa ottaa herkkuja kun mieli tekee :D Onnea valitsemallesi tielle, siis jonka olet lapsellesi valinnut...
[/quote]
Meillä se meni juuri toisinpäin. Oli karkkipäivä ja silloin sai tyyliin sen karkkiaskin. Aikuisena otin sitten kaiken takaisin ja päädyin reilusti ylipainoiseksi. Nykyisin tosin normaalimitoissa.
[/quote] Minä olen saanut myös todella tiukan kasvatuksen karkkipäivineen ja kehoituksineen painua ulos leikkimään, ettei sisällä vain laiskistu ja vahtaa telkkaria. Kun muutin omilleni, alkoi roskaruoka ja olut maistumaan ja liikunnat jäi siihen. Tätä kokeilua kesti 10 vuotta ja en tainnut tehdä muuta, kuin kerrankin luvallisesti herkutella ja katsoa telkkaria. Siihen aikaan ei siis ollut tietokoneita.
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 09:12"]
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 00:17"]
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 00:11"]
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 22:28"]
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 22:26"]
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 21:56"]Ihanko saa KARKKIAKIN hakea omin luvin!!! Voi jessus Ap... Kunnon natsi olet.
[/quote]
Ai natsi? Onko siis normaalia että 7-v. ei kiinnosta lautapelit, roolileikit, prinsessaleikit, askartelu, korujen teko, piirtely, legoilla tekeminen, ulkona leikkiminen vaan pelataan vaan tietsikalla, puhelimilla ja ipädeillä.
Ja ilmeisesti siis muissa perheissä 7-vuotiailla on kodin keksi- ja karkkikaapit vapaassa käytössä?
No onhan se kaveri sellainen pulleron alku.
[/quote]
Kyllä meillä ainakin on. Mutta katsos kun ne karkit ja keksit eivät houkuttele niin paljoa kun niitä on aina saatavilla. Aika rauhassa saa meidän taloudessa herkut olla.
[/quote]
Mua niin naurattaa aina nämä "meillä ei ainakaan herkut oo ongelma, niitä kun ei ole ikinä kiellettykään!" Omalla äidillä oli tuo ajatus, ja joo hyvin toimi... Kunnes joskus teini-iässä ne karkit alkoikin maistua ja nyt painan hemmetti yli 100kg / 165cm, olisipa opeteltukin vaan se kohtuus ja vaikka karkkipäivä, eikä prkl sitä että aina saa ottaa herkkuja kun mieli tekee :D Onnea valitsemallesi tielle, siis jonka olet lapsellesi valinnut...
[/quote]
Meillä se meni juuri toisinpäin. Oli karkkipäivä ja silloin sai tyyliin sen karkkiaskin. Aikuisena otin sitten kaiken takaisin ja päädyin reilusti ylipainoiseksi. Nykyisin tosin normaalimitoissa.
[/quote] Minä olen saanut myös todella tiukan kasvatuksen karkkipäivineen ja kehoituksineen painua ulos leikkimään, ettei sisällä vain laiskistu ja vahtaa telkkaria. Kun muutin omilleni, alkoi roskaruoka ja olut maistumaan ja liikunnat jäi siihen. Tätä kokeilua kesti 10 vuotta ja en tainnut tehdä muuta, kuin kerrankin luvallisesti herkutella ja katsoa telkkaria. Siihen aikaan ei siis ollut tietokoneita.
[/quote] Ai niin ja muistan, kun häpesin sitä, kun äitini sanoi kaverilleni, ettei siitä tule mitään, kun sen ei tarvitse oppia töitä tekemään. Kesät vain makaa ja ottaa aurinkoa ja lukee roskalehtiä. On kuulemma huonoa seuraa minulle.
Kun tuli kutsu kaverini lakkiaisiin, äitini meinasi tukehtua, kun kaverini oli kirjoittanut niin hyvät ylioppilaspaperit. Paremmat kuin minä, joka tuplasin tokaluokan.
Ja äitini on jo kuollut, enkä ollut hänen kanssaan missään väleissä, kun muutin kotoa pois.
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 22:54"]
Tää on vaan mun mielipide, mutta mun mielestä kaikenmaailman vempaimet (televisio, pleikkari, tabletti jne) hallitsee liikaa lasten elämää. Ennen lapset leikki koko päivän ulkona tai sisällä keksien mitä erilaisempia ja hauskoja leikkejä ja sitten kun oli nukkumaanmenoaika niin tuli paha mieli kun mukava leikki piti jättää kesken :) seuraavana päivänä oli taas uudet leikit ja lelut käytössä. Nykyään ei lapsilla ole edes mielikuvitusta. Joskus lapsille riitti pelkkä keppi ulkoa ja siitä riitti iloa :)
[/quote] Menepä 20 vuoden päästä kertomaan työnantajalle haastattelussa, että osaan kepillä tehdä vaikka mitä. Osaan katsoa sitä ja heittää sitä ja hypätä sen yli.
Työpaikan saa se, joka kertoo, että osaa tietokoneella tehdä sitä ja tätä ja tuota ja osaa ohjelmoida yms.
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 00:11"]
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 22:28"]
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 22:26"]
[quote author="Vierailija" time="18.08.2014 klo 21:56"]Ihanko saa KARKKIAKIN hakea omin luvin!!! Voi jessus Ap... Kunnon natsi olet.
[/quote]
Ai natsi? Onko siis normaalia että 7-v. ei kiinnosta lautapelit, roolileikit, prinsessaleikit, askartelu, korujen teko, piirtely, legoilla tekeminen, ulkona leikkiminen vaan pelataan vaan tietsikalla, puhelimilla ja ipädeillä.
Ja ilmeisesti siis muissa perheissä 7-vuotiailla on kodin keksi- ja karkkikaapit vapaassa käytössä?
No onhan se kaveri sellainen pulleron alku.
[/quote]
Kyllä meillä ainakin on. Mutta katsos kun ne karkit ja keksit eivät houkuttele niin paljoa kun niitä on aina saatavilla. Aika rauhassa saa meidän taloudessa herkut olla.
[/quote]
Mua niin naurattaa aina nämä "meillä ei ainakaan herkut oo ongelma, niitä kun ei ole ikinä kiellettykään!" Omalla äidillä oli tuo ajatus, ja joo hyvin toimi... Kunnes joskus teini-iässä ne karkit alkoikin maistua ja nyt painan hemmetti yli 100kg / 165cm, olisipa opeteltukin vaan se kohtuus ja vaikka karkkipäivä, eikä prkl sitä että aina saa ottaa herkkuja kun mieli tekee :D Onnea valitsemallesi tielle, siis jonka olet lapsellesi valinnut...
[/quote]
Olet luultavasti aikuinen ja äitisi ei enää ohjaile karkinsyöntiäsi VAAN SINÄ ITSE. Huomaatko olevasi jälkeenjäänyt, kun vieläkin olet vailla äidin ohjausta.
[quote author="Vierailija" time="19.08.2014 klo 00:08"]
Miksi nämä keskustelut juuttuvat aina tähän? Vapaamielisyyspuolue julistaa, että meidän lapset on ne oikeinkasvaneet. Mitä heillä on sitten sanottavaa näihin esimerkkitapauksiin, jotka tosiaan saavat pelata ja syödä koko rahan edestä, ja tekevät sen myös? Eivätkö nämä lapset ole todellinen ongelma?
Olisiko tässä kysymys paljon muustakin? Että jos muu elämä on sisällötöntä, pelit addiktoivat. Ja lisäksi eri yksilöiden addiktioherkkyys on aivan erilainen. Taasko tässä on nyt sama sävy kuin siinä, kun helpon lapsen vanhemmat opettavat sen hankalan vanhempia kasvattamaan.
Oikeastiko te mieluummin uhraisitte oman lapsen ystävyyssuhteen kuin suostuisitte keskustemaan toisen äidin kanssa, josko voitaisiin yrittää löytää kompromissia? Silloinhan äidin ego menee lapsen edelle täysin ja kokonaan.
[/quote]
Kyllä siinä minun mielestäni mennään vähän vaarallisille vesille, kun aletaan puuttua siihen, miten toiset elää kotonaan ja kasvattaa lapsiaan. AP:n tilanteessa komentaisin lapseni meille ja se kaveri saisi tulla myös jos vaan haluaa. Tietenkin lapseni saisi mennä myös kylään kaverille, mutta ei joka päivä, jos heidän elämäntyylinsä ei vastaisi omia arvojani.
Nämä keskustelut menevät aina ihmeelliseksi vastakkainasetteluksi. Eiköhän valtaosa lapsista ole kuitenkin ns. normaali tapauksia, jotka eivät hulluna ahmi jotain ruokaa tai herkkua tai tuijota telkkaria jokaista vapaa hetkeään. Meilläkin on karkkia vapaasti otettavissa kaapissa ja se on lähinnä riski vain minulle, joka niitä tykkään mussuttaa. Lapseni ovat järjestään niin nirsoja, ettei juuri mikään karkki edes kelpaa joten ei ole ollut mitään tarvetta alkaa rajoittaa. Sipsejä taas söisivät mutta niitä saavat vain viikonloppuisin iltaisin ruoan jälkeen, juurikin siksi että muuten söisivät niitä välipalana eikä sitten ruoka maistuisi ollenkaan - koettu on tämäkin.
Samaten jätskiä saavat ottaa pakastimesta, mutta hyvin harvoin ottavat. Sen sijaan kuulen usein heidän kavereidensa ehdottelevan, että otetaan jätskiä ja omani sitten tarjoavat heille eivätkä itse välttämättä ota ollenkaan. Kyse on varmaan jonkinlaisesta kyllästymisestä: kun herkkua on koko ajan saatavilla siihen kyllästyy. Toisaalta olen asiasta vähän surullinenkin, koska herkuilla ei enää ole sellaista herkkuarvoa kuin esim. omassa lapsuudessani. Toisaalta olen iloinen, että lapseni eivät ole samanlaisia herkkuperseitä kuin itse olen.
Ei ole ollenkaan natsia asettaa pienille ihmisille rajoja. Ei lasten kuulu hallita vanhempia ja kotia. Aikuiset on niitä jotka päättää kodin asioista, lapsen tietokoneen yms käytöstä ja karkkipäivistä jne. Vaikka kuinka tutkimukset sanoisi mitä, niin loppupeleissä jokainen vanhempi kasvattaa omalla tavallaan ja mm. omalla esimerkillään ja käytöksellään "määrää" millainen lapsesta tulee. Rajoja ja rakkautta, se on se juttu.