miksi ihmiset ette tee mitään
elämillänne?
Siis jengi on ylipainoista, laiskaa sohvallaistuja porukkaa. Ihmiset menee töistä kotiin, istuu sohvalle syömään suklaata ja kattomaan telkkaria ja stalkkaamaan facebookissa. Sit valitetaan ku lihotaan ja masennutaan eikä raskaaksikaan tule. Wonder why....
Eikö teillä ole mitään kunnianhimoa? Mitään halua saavuttaa jotain hienoa, menestyä, tehdä jotain merkittävää, nauttia asioista....? Tuntea itsensä hienoksi tyypiksi joka osaa jotain siistiä? Ootteko ajatellu istua mummona keinutuolissa että olipa ihana elämä sohvan pohjalla. Söin suklaata ja 90-luvulla sipsiä. Oksettaa.
Miten te saatte edes puolisoa? Kuka tollasesta kiinnostuu? Mitä tarjottavaa teillä on parisuhteelle? Ja ennen kaikkea, eikö teidän puolisot SANO teille asiasta?? Et eikö teitä kiinnosta a. pitää huolta itestä b. tehä elämällä jotain????
Kommentit (34)
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 20:41"]
15: Eihän tämä ketju sitten sulle ollut tarkoitettu. Hienoa, että elämässäsi riittää sinulle tärkeitä asioita, pidät huolta lähimmäisistäsi ja panostat harrastuksiisi. Miksi edes vastasit tähän? Sinähän menestyt kaikissa niissä asioissa, mitä päivittäin teet. Kuten vaikka se leipominen.
AP
[/quote]
Ai, nytkö tuon vastaajan elämä kelpaakin sinulle? Mistä sinä ihan oikeasti tiedät, mitä itse kukin vapaa-aikanaan tekee? Suomalainen small talk kun on yleensä sitä, että onpa pimeää ja väsyttää ja flunssakin on tulossa eikä oikein jaksa mitään. Vähän pidempään jutelessa tuleekin ihan eri asioita ilmi, ihmiset saa aikaan vaikka mitä, mutta he eivät tee siitä numeroa.
Ap,
Kun kasvat vähän vanhemmaksi huomaat, että asiat ja kiinnostuksen kohteet muuttuvat. Et ehkä soitakaan maailmankiertueella bändisi kanssa, lanseeraa omaa nimikkotuoksua, valloita Mount Everestiä, sukella haiden seassa, kirjoita best selleriä... Ehkäpä sellainen perusmukava elämä vetääkin kummasti puoleensa. Ehkä kuitenkin säilytät energiasi, ehkä et.
Huomaat myös, että oma tapa ajatella on vain yksi muiden seassa. Ehkä jyrkkä ja itsekeskeinen maailmankuva laajenee... (useimmiten näin ja toivottavasti sinunkin tapauksessasi) Opit tuntemaan monenlaisia ihmisiä ja ihmiskohtaloita. On monta syytä miksi ihminen ei jaksa ja monta syytä miksi ihminen kuvittelee/valehtelee itselleen ettei jaksa. On myös niitä, jotka jaksaa, muttei nakkaa paskaakaan.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 21:00"]
Ap,
Kun kasvat vähän vanhemmaksi huomaat, että asiat ja kiinnostuksen kohteet muuttuvat. Et ehkä soitakaan maailmankiertueella bändisi kanssa, lanseeraa omaa nimikkotuoksua, valloita Mount Everestiä, sukella haiden seassa, kirjoita best selleriä... Ehkäpä sellainen perusmukava elämä vetääkin kummasti puoleensa. Ehkä kuitenkin säilytät energiasi, ehkä et.
Huomaat myös, että oma tapa ajatella on vain yksi muiden seassa. Ehkä jyrkkä ja itsekeskeinen maailmankuva laajenee... (useimmiten näin ja toivottavasti sinunkin tapauksessasi) Opit tuntemaan monenlaisia ihmisiä ja ihmiskohtaloita. On monta syytä miksi ihminen ei jaksa ja monta syytä miksi ihminen kuvittelee/valehtelee itselleen ettei jaksa. On myös niitä, jotka jaksaa, muttei nakkaa paskaakaan.
[/quote]
Ja vielä lisään, että sitten kun oma teinisi tulee kysymään "MIKS SÄ ET TEE ELÄMÄLLESI MITÄÄÄÄÄN???!!?"
muistat, ainiin.... Se avaus sinne av-palstalle silloin...
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 21:02"]
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 21:00"]
Ap,
Kun kasvat vähän vanhemmaksi huomaat, että asiat ja kiinnostuksen kohteet muuttuvat. Et ehkä soitakaan maailmankiertueella bändisi kanssa, lanseeraa omaa nimikkotuoksua, valloita Mount Everestiä, sukella haiden seassa, kirjoita best selleriä... Ehkäpä sellainen perusmukava elämä vetääkin kummasti puoleensa. Ehkä kuitenkin säilytät energiasi, ehkä et.
Huomaat myös, että oma tapa ajatella on vain yksi muiden seassa. Ehkä jyrkkä ja itsekeskeinen maailmankuva laajenee... (useimmiten näin ja toivottavasti sinunkin tapauksessasi) Opit tuntemaan monenlaisia ihmisiä ja ihmiskohtaloita. On monta syytä miksi ihminen ei jaksa ja monta syytä miksi ihminen kuvittelee/valehtelee itselleen ettei jaksa. On myös niitä, jotka jaksaa, muttei nakkaa paskaakaan.
[/quote]
Ja vielä lisään, että sitten kun oma teinisi tulee kysymään "MIKS SÄ ET TEE ELÄMÄLLESI MITÄÄÄÄÄN???!!?"
muistat, ainiin.... Se avaus sinne av-palstalle silloin...
[/quote]
Joo. Mustavalkoisesta ajattelusta yleensä kasvaa ulos siinä vaiheessa, kun itse löytää itsensä harmaasävyongelmia pohdiskelemassa. Osa ei kasva vaan valitsee kuunnella ulkoista auktoriteettia eli hurahtaa uskoon. Uskisten joukossa mustavalkoinen ajattelu rehottaa.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 20:41"]
15: Eihän tämä ketju sitten sulle ollut tarkoitettu. Hienoa, että elämässäsi riittää sinulle tärkeitä asioita, pidät huolta lähimmäisistäsi ja panostat harrastuksiisi. Miksi edes vastasit tähän? Sinähän menestyt kaikissa niissä asioissa, mitä päivittäin teet. Kuten vaikka se leipominen.
AP
[/quote]
Koska kysyit, miksi emme tee mitään elämillemme! Sinä haluat, että luon uraa, teen jotain muuta kuin työtä ihan vain työnä jne., mutta kun minulla on ihan kokonainen, täysi elämä, johon ei oikein mahdu sinun vaatimuksiasi.
Ehkä! Toivon, että jaksan energisenä tehdä töitä minulle merkittävien asioiden eteen, keksiä kehittävää tekemistä silloin kun motivaatio muuhun alkaa olla hukassa...
En puhunut siitä että "yksinkertainen" elämä olisi pahaa. Itse asiassa kadehdin välillä heitä jotka nauttivat siitä että jokainen päivä on samanlainen eikä tarvitse tavoitella kuuta taivaalta, vaan osaa arvostaa auringonpaistetta, kukkivaa pensasta tai linnunlaulua. Onni on löytää ilo jokaisesta päivästä.
Mutta kun nämä sohvalla istujat eivät kyllä mielestäni heitä ole! Pointtini on ihmiset, jotka eivät näe sen tv ruudun ulkopuolella yhtään mitään katsomisen arvoista. En jaksa uskoa, että joku ihan oikeasti olisi onnellinen kun tulee duunista himaan kattomaan telkkaria ja syömään suklaata jonka jälkeen oksettaa.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 21:06"]
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 20:41"]
15: Eihän tämä ketju sitten sulle ollut tarkoitettu. Hienoa, että elämässäsi riittää sinulle tärkeitä asioita, pidät huolta lähimmäisistäsi ja panostat harrastuksiisi. Miksi edes vastasit tähän? Sinähän menestyt kaikissa niissä asioissa, mitä päivittäin teet. Kuten vaikka se leipominen.
AP
[/quote]
Koska kysyit, miksi emme tee mitään elämillemme! Sinä haluat, että luon uraa, teen jotain muuta kuin työtä ihan vain työnä jne., mutta kun minulla on ihan kokonainen, täysi elämä, johon ei oikein mahdu sinun vaatimuksiasi.
[/quote]
Mitä on minun vaatimukseni? Missä välissä sanoin että kaikkien pitäisi luoda uraa? Urakeskeinen ihminen ei todellakaan ole sellainen ketä minä erityisesti arvostaisin. Enemmänkin sinunlaisesi. Sinullahan on elämä niin täynnä puuhaa ettet ehdi istua sohvalla, eikä sinua nähtävästi edes kiinnosta. Mikä siis ongelma?
Varmaan itse et ole elämääsi sitten kuitenkaan tyytyväinen kun otat itseesi kommentin joka ei ole edes kohdistettu sinunlaisellesi. Nostan hattua, että ehdit noinkin paljon tehdä arjessasi. Tosin viestin sävystä päätellen et ehkä kuitenkaan nauti arjestasi.
Menestyksellä ja kunnianhimolla tarkoitan että ihminen tekee mitä tahansa asiaa (oli se sitten työ tai harrastus tai avustustyö tmv.), kokee itsensä tärkeäksi, ja saavuttaa tavoitteita joihin ei välttämättä edes uskonut kykenevänsä.
AP sähän notkut AVllä. Mikset ole keksimässä syöpälääkettä tai jotain.
Eli vaihtoehdot on istua sohvalla syömässä roskaa tai keksiä syöpälääke? voi hohhoijaa ei tää aihe edisty mihinkään kun keskenkasvuset näsäviisastelijat tulee pätemään muka nokkeleilla kommenteillaan. Koitin vaan herätellä ihmisiä tekemään elämillään jotain ja nauttimaan omasta elämästään. anteeks. omatpa on elämänne.
Jos ylipainon pitäisi aiheuttaa lievää lapsettomuutta, en taida olla ylipainonen :D tuolla ne 4 ihanaa mukulaa nukkuu huoneissaan.
Joskus mieheltä kysyin että mikä siinä lihavassa viehättää, niin tuumasi, ettei etsimällä etsinyt lihavaa puolisoa, mutta on tullut huomaamaan että aika monet lihavat kantavat omat ihransa kunnialla ja kävelevät rohkeasti vaikka sinne mäkkärin kassalle.
Itseäni en tunnistanut tuosta, mutta niin se vain kuulema oli.
Entäs mä: keksin syöpälääkkeen ja silti vaan makaan sohvalla töiden jälkeen!
Hmm. Vastaan, koska olen ylipainoinen ja istun aika paljon iltaisin kotona, enkä ole luomassa uraa (kun ei minulla ole kunnon koulutustakaan). Telkkaria en tosin katso, ainakaan normikanavia. Joskus Netflixistä lempisarjojani.
Mutta minä luon paljon: minä kirjoitan, pidän valokuvablogia eli siis harrastan valokuvausta, entisöin huonekaluja, piirrän, teen lapsille nukkekoteihin kaikenlaista. En urheile, mutta kävelen paljon koska minulla ei edes ole ajokorttia. Matkustan muutaman kerran vuodessa, luen paljon ja kerron lapsillenikin kaikesta lukemastani. Vien lapsiani elokuviin, teattereihin, uimaan, harrastuksiinkin sitten kun niiden aika koittaa.
Minulle on äitipuoleni monesti sanonut, että miksi en ole saavuttanut mitään? Miksi en ole tehnyt elämälleni mitään? Tällä hetkellä minä hiljalleen palaan koulunpenkille, olen naimisissa, olen nähnyt maailmaa ja minulla on kaksi lasta. Mitä minun pitäisi tehdä, ap? Että maailma olisi tyytyväinen?
Minä olen luonut uraa, opiskellut paljon, kasvanut henkisesti elämän kurimuksessa, vaeltanut Himalajalla, sukeltanut haiden kanssa ja pelastanut työkseni uhanalaisia eläimiä.
Nyt istun köyhänä ja kipeänä ja kaiken lisäksi läskinä sohvalla töllön edessä ja luen näitä avauksia. Useimmiten "elämälleen jonkin tekeminen" tai projektien kanssa puuhastelu on vain pakonomaista pakoa pois arjesta ja itsestä. Ei se kuitenkaan loppumetreillä tee kenenkään elämästä sen arvokkaampaa kuin naapurin. Eikä se puuhastelu myöskään suojele siltä että voi päätyä elämään omaa elämäänsä vähemmän "täydellisellä" tavalla.
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 20:44"]
[quote author="Vierailija" time="17.08.2014 klo 20:32"]
Tämmöinen porukka ei olisi pärjännyt voivotteluineen muutama vuosikymmen sitten.
[/quote]
Kyllä olisi. Ei ihmiset ennen vanhaan olleet sen kummempia kuin nykyisinkään. Silloin ei tosin istuttu telkkarin tai tietokoneen edessä iltaisin, kun niitä ei ollut. Onhan se selvää, että tiettömän taipaleen päässä olevassa sähköttömässä taloudessa tehdään eri asioita kuin nykyisessä kaupunkitaajamassa. Ennen ei myöskään pohdittu toisten ihmisten sisällyksetöntä elämää, kun arki vaati kaikilta niin paljon. En usko, että 1900-luvun taitteessa syntynyt mummoni esimerkiksi olisi pohtinut, miksei naapurin Lyyli sheivaa alapäätään tai mitä se Make tarkoitti sanoessaan LOL.
[/quote]
Jaa, kyllä vähän siltä tuntuu, että tältä nykyporukalta olisi jäänyt lehmät lypsämättä kun tikku sormessakin on jo melkein sairasloman paikka ja hyttysenpistosta mennään lääkäriin. Niinkuin tuolla joku sanoi, niin kaikesta vaan valitetaan ja voivotetaan. Mikään ei saisi tuntua missään. Ei sellaiset minusta olisi pärjänneet.