Saako seksuaalisesti lukossa olevaa ihmistä avattua?

Ei taida kovin helposti tulla mitään. : (

Tapailin tuollaista naista. Itselläni loppui mielenkiinto kuitenkin kun ei ymmärtänyt seksuaalisuudesta mitään. Tai kun ei ollut haluja.

Kumppanin pitää olla ymmärtäväinen ja kuulostella. Itselläni traumat lapsuudesta, jotka vaikuttaa niin että kauhu ja paniikki voi lyödä yli ja nautinto on todella kaukana.

Kukaan ei tahallaan toimi kuten toimii.

Olet sika, toivottavasti naisesi tajuu sen ja jättää sut.

Tämän kun hyväksikäyttäjät/raiskaajat tajuaisi, että huonoimmassa tapauksessa uhri/selviytyjä jää tahtomattaan yksin loppuiäksi. Eli sairas ihminen rikkoo toisen ihmisen seksuaalisuuden ja luottamuksen kaikkiin.

Ehkä jos puhuisitte asiasta ja yrittäisitte yhdessä selvittää mistä nuo lukot johtuvat. Ja yhdessä kokeilla mistä naisystäväsi pitää. Anna hänelle aikaa.

Akka terapiaan. Ei se sun homma oo hänen lukkojaan hoitaa. Oo tukena mutta sitäkään ei loputtomasti. Kaikkea ei voi korjata.

Mahdotonta sanoa, voi olla tai sitten ei. Jos olette hyvä match ja hän rakastaa sua, niin voi onnistua pienelläkin vaivalla. Voi myös ottaa vuosia. Kaikki on kiinni siitä miten kiintynyt olet ja oletko valmis pitkäänkin yhteiseen matkaan.

Itselläni on vähän samanlaista kokemusta aiemmin masentuneen ja muutenkin vähän eristäytyneen henkilön kanssa. Ollaan oltu yhdessä liki kymmenen vuotta ja hän on nykyään aivan eri ihminen. Pikku hiljaa asiat eteni ja nyt menee hienosti. :)

Jos oikeasti rakastat häntä, niin jää. Kuuntelu, läheisyys, kärsivällisyys ja luottamuksen ansaitseminen pikku hiljaa auttaa. Se että kuinka paljon ja kuinka nopeasti, vaikea sanoa. Elin itse saman tyyppisen traumatisoituneen, maailman ihanimnan naisen kanssa pitkään. Vuosia meni ennekuin seksistä tuli yhtään mitään. Iltaisin halailimme ja silittelin usein häntä joka puolelta. Vähitellen, hänen omasta halustaan, silittely siirtyi entistä eroottisemmalle linjalle. Ja siitän se sitten lähtikin. Ja voi sitä onnen ja seksin määrää! Olin ehkä jo luopunut toivosta, mutta rakastin silti ja runkkausella pärjää pitkälle. No lopulta sitten hän vissiin vapautui sen verran että petti ja jätti minut. En silti kadu. Niin kai sen piti sitten mennä. Ehdottomasti kaiken sen arvoista!

Ja haistakoon paska kaikki hyväsikäyttäjät ja raiskarit!!! Pilaatte toisten elämiä, oman nautinnon takia!

Vaimon kanssa mennyt päinvastoin. Oli nuorempana estoisempi ja omin sanoin sanoi ettei masturboi ollenkaan. Nyt 40-kymppisenä vaimo on paljon vapautuneempi ja on alkanut myös tyydyttämään itseään jos minä en ole saatavilla.

Mutta aika vähän puhutaan seksistä. Vaimo on valmis puhumaan mistä vain, mutta mä olen liian ujo ottamaan asioita puheeksi. Olisi ihan hyvä joskus seksin jälkeen keskustella mikä oli ok ja mikä ois voinu mennä paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Tämän kun hyväksikäyttäjät/raiskaajat tajuaisi, että huonoimmassa tapauksessa uhri/selviytyjä jää tahtomattaan yksin loppuiäksi. Eli sairas ihminen rikkoo toisen ihmisen seksuaalisuuden ja luottamuksen kaikkiin.

Nimenomaan, ap on tässä uhri ja nainen on hyväksikäyttäjä.

Ap, pelasta itsesi kun vielä voit.

Olen itse seksuaalisesti lukossa koska jouduin kasvamaan seksuaalisesti tukahtuneessa ilmapiirissä.

Seksiin liittyvät asiat olivat "erikoista" ja hiljaisesti paheksuttavaa.

Nyt olen yli 30 eikä mitään seksuaalisia kokemuksia naisten kanssa. Kaikki aloitteeni baareissa, yms. tyrmätään. Elämä tuntuu turhalta ja hävettää koska en kelpaa kenellekkään. Tunnen itseni ihan avuttomaksi naisten suhteen. Itken usein pakkien jälkeen vaikka olen ottanut sen asenteen ettei se ole iso asia.

Nykyisin saatan ruveta itkemään julkisellakin paikalla kun mietin tätä toivotonta yksinäisyyttä.

Kukaan ei halua minua. Olen seksuaalisesti olematon naisille. Elämä on jatkuvaa häpeää ja kärsimystä.

Miten voi käydä niin huono tuuri että kohdalle sattuu tuollaiset siveyden sipulit vanhemmiksi jotka eivät varmaan ole panneet sitten lapsien teon jälkeen?

Miksei voi vaan saada luonnollisesti naista niinkuin normaaleissa perheissä kasvaneet vaan sen pitää olla tällaista infantiilien tunteiden kanssa räpellystä? En tiedä miten kauan jaksan enää edes yrittää.

Miten kauan pitää yrittää uusia naisia ennenkuin tämä sisäinen epävakaus tasoittuu naisten suhteen? Olenko loppuiäkseni tuomittu ylireagoimaan vasten tahtoani kun saan pakit joltain tuntemattomalta naiselta?

Tunnen itseni todella säälittäväksi. Vaikka olenkin kasvanut hysteerisen seksuaalikielteisessä ilmapiirissä mikä selittää paljon tästä surkeasta elämästä niin en silti en ymmärrä miten ihmisestä voi tulla näin epäonnistunut naissuhteissa, nauraisin ellei itkettäisi.

Jossain vaiheessa varmaan pitää vain hyväksyä yksinäisyys, kelpaamattomuus naisille, sekä se että kohtaloni oli nyt vain epäonnistua elämässä minkä olen jo osittain hyväksynyt vaikka yritänkin vielä taistella että pääsisin seksuaalisesta estoisuudesta naisten suhteen

Vierailija kirjoitti:

Olen itse seksuaalisesti lukossa koska jouduin kasvamaan seksuaalisesti tukahtuneessa ilmapiirissä.

Seksiin liittyvät asiat olivat "erikoista" ja hiljaisesti paheksuttavaa.

Nyt olen yli 30 eikä mitään seksuaalisia kokemuksia naisten kanssa. Kaikki aloitteeni baareissa, yms. tyrmätään. Elämä tuntuu turhalta ja hävettää koska en kelpaa kenellekkään. Tunnen itseni ihan avuttomaksi naisten suhteen. Itken usein pakkien jälkeen vaikka olen ottanut sen asenteen ettei se ole iso asia.

Nykyisin saatan ruveta itkemään julkisellakin paikalla kun mietin tätä toivotonta yksinäisyyttä.

Kukaan ei halua minua. Olen seksuaalisesti olematon naisille. Elämä on jatkuvaa häpeää ja kärsimystä.

Miten voi käydä niin huono tuuri että kohdalle sattuu tuollaiset siveyden sipulit vanhemmiksi jotka eivät varmaan ole panneet sitten lapsien teon jälkeen?

Miksei voi vaan saada luonnollisesti naista niinkuin normaaleissa perheissä kasvaneet vaan sen pitää olla tällaista infantiilien tunteiden kanssa räpellystä? En tiedä miten kauan jaksan enää edes yrittää.

Miten kauan pitää yrittää uusia naisia ennenkuin tämä sisäinen epävakaus tasoittuu naisten suhteen? Olenko loppuiäkseni tuomittu ylireagoimaan vasten tahtoani kun saan pakit joltain tuntemattomalta naiselta?

Tunnen itseni todella säälittäväksi. Vaikka olenkin kasvanut hysteerisen seksuaalikielteisessä ilmapiirissä mikä selittää paljon tästä surkeasta elämästä niin en silti en ymmärrä miten ihmisestä voi tulla näin epäonnistunut naissuhteissa, nauraisin ellei itkettäisi.

Jossain vaiheessa varmaan pitää vain hyväksyä yksinäisyys, kelpaamattomuus naisille, sekä se että kohtaloni oli nyt vain epäonnistua elämässä minkä olen jo osittain hyväksynyt vaikka yritänkin vielä taistella että pääsisin seksuaalisesta estoisuudesta naisten suhteen

Teet aloitteita, saat pakit. Et ole estoinen, olet vain puutteessa.

Tuttua monelle aviomiehellekin.

Voit auttaa lukkoista ihmistä avautumaan, mutta ei onnistu että sinä avaat hänet. Kyllä se lähtee jokaisesta itsestä. Jos ei edes halua avautua, niin ei kannata kuvitella mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Voit auttaa lukkoista ihmistä avautumaan, mutta ei onnistu että sinä avaat hänet. Kyllä se lähtee jokaisesta itsestä. Jos ei edes halua avautua, niin ei kannata kuvitella mitään. 

Näin se ikävä kyllä on. 25v sitten kuvittelin naiivisti tosin mutta samat lukot on vaimolla edelleen. Onneksi ei sentään täyslukkoa mutta melkoiset estot kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse seksuaalisesti lukossa koska jouduin kasvamaan seksuaalisesti tukahtuneessa ilmapiirissä.

Seksiin liittyvät asiat olivat "erikoista" ja hiljaisesti paheksuttavaa.

Nyt olen yli 30 eikä mitään seksuaalisia kokemuksia naisten kanssa. Kaikki aloitteeni baareissa, yms. tyrmätään. Elämä tuntuu turhalta ja hävettää koska en kelpaa kenellekkään. Tunnen itseni ihan avuttomaksi naisten suhteen. Itken usein pakkien jälkeen vaikka olen ottanut sen asenteen ettei se ole iso asia.

Nykyisin saatan ruveta itkemään julkisellakin paikalla kun mietin tätä toivotonta yksinäisyyttä.

Kukaan ei halua minua. Olen seksuaalisesti olematon naisille. Elämä on jatkuvaa häpeää ja kärsimystä.

Miten voi käydä niin huono tuuri että kohdalle sattuu tuollaiset siveyden sipulit vanhemmiksi jotka eivät varmaan ole panneet sitten lapsien teon jälkeen?

Miksei voi vaan saada luonnollisesti naista niinkuin normaaleissa perheissä kasvaneet vaan sen pitää olla tällaista infantiilien tunteiden kanssa räpellystä? En tiedä miten kauan jaksan enää edes yrittää.

Miten kauan pitää yrittää uusia naisia ennenkuin tämä sisäinen epävakaus tasoittuu naisten suhteen? Olenko loppuiäkseni tuomittu ylireagoimaan vasten tahtoani kun saan pakit joltain tuntemattomalta naiselta?

Tunnen itseni todella säälittäväksi. Vaikka olenkin kasvanut hysteerisen seksuaalikielteisessä ilmapiirissä mikä selittää paljon tästä surkeasta elämästä niin en silti en ymmärrä miten ihmisestä voi tulla näin epäonnistunut naissuhteissa, nauraisin ellei itkettäisi.

Jossain vaiheessa varmaan pitää vain hyväksyä yksinäisyys, kelpaamattomuus naisille, sekä se että kohtaloni oli nyt vain epäonnistua elämässä minkä olen jo osittain hyväksynyt vaikka yritänkin vielä taistella että pääsisin seksuaalisesta estoisuudesta naisten suhteen

Voin sanoa, että on paljon miehiä, joille naisten saaminen on vaikeaa ja tuskien taival. Et todellakaan ole siinä mielessä mitenkään poikkeus. Tuo mainintasi ”muut saavat luonnollisesti naista” ei ole niin helppoa. Vaatii erinomaiset sosiaaliset taidot ja komean ulkokuoren, että naisten iskeminen olisi helppoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse seksuaalisesti lukossa koska jouduin kasvamaan seksuaalisesti tukahtuneessa ilmapiirissä.

Seksiin liittyvät asiat olivat "erikoista" ja hiljaisesti paheksuttavaa.

Nyt olen yli 30 eikä mitään seksuaalisia kokemuksia naisten kanssa. Kaikki aloitteeni baareissa, yms. tyrmätään. Elämä tuntuu turhalta ja hävettää koska en kelpaa kenellekkään. Tunnen itseni ihan avuttomaksi naisten suhteen. Itken usein pakkien jälkeen vaikka olen ottanut sen asenteen ettei se ole iso asia.

Nykyisin saatan ruveta itkemään julkisellakin paikalla kun mietin tätä toivotonta yksinäisyyttä.

Kukaan ei halua minua. Olen seksuaalisesti olematon naisille. Elämä on jatkuvaa häpeää ja kärsimystä.

Miten voi käydä niin huono tuuri että kohdalle sattuu tuollaiset siveyden sipulit vanhemmiksi jotka eivät varmaan ole panneet sitten lapsien teon jälkeen?

Miksei voi vaan saada luonnollisesti naista niinkuin normaaleissa perheissä kasvaneet vaan sen pitää olla tällaista infantiilien tunteiden kanssa räpellystä? En tiedä miten kauan jaksan enää edes yrittää.

Miten kauan pitää yrittää uusia naisia ennenkuin tämä sisäinen epävakaus tasoittuu naisten suhteen? Olenko loppuiäkseni tuomittu ylireagoimaan vasten tahtoani kun saan pakit joltain tuntemattomalta naiselta?

Tunnen itseni todella säälittäväksi. Vaikka olenkin kasvanut hysteerisen seksuaalikielteisessä ilmapiirissä mikä selittää paljon tästä surkeasta elämästä niin en silti en ymmärrä miten ihmisestä voi tulla näin epäonnistunut naissuhteissa, nauraisin ellei itkettäisi.

Jossain vaiheessa varmaan pitää vain hyväksyä yksinäisyys, kelpaamattomuus naisille, sekä se että kohtaloni oli nyt vain epäonnistua elämässä minkä olen jo osittain hyväksynyt vaikka yritänkin vielä taistella että pääsisin seksuaalisesta estoisuudesta naisten suhteen

Voin sanoa, että on paljon miehiä, joille naisten saaminen on vaikeaa ja tuskien taival. Et todellakaan ole siinä mielessä mitenkään poikkeus. Tuo mainintasi ”muut saavat luonnollisesti naista” ei ole niin helppoa. Vaatii erinomaiset sosiaaliset taidot ja komean ulkokuoren, että naisten iskeminen olisi helppoa.

On varmasti paljon miehiä joille naisten saaminen on vaikeaa ja moni luovuttaa kun homma tuntuu liian haastavalta. En sitä kiellä.

Mutta suurin osa miehistä kuitenkin pariutuu suhteellisen helposti eikä joudu taistelemaan epävarmuuden kanssa.

Kaveripiirissäni kaikki muut ovat saaneet naisia ja itse olen jäänyt paitsioon siitä mikä on muilta onnistunut ihan luonnostaan ilman että olisi tarvinnut taistella jatkuvien pettymysten kanssa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse seksuaalisesti lukossa koska jouduin kasvamaan seksuaalisesti tukahtuneessa ilmapiirissä.

Seksiin liittyvät asiat olivat "erikoista" ja hiljaisesti paheksuttavaa.

Nyt olen yli 30 eikä mitään seksuaalisia kokemuksia naisten kanssa. Kaikki aloitteeni baareissa, yms. tyrmätään. Elämä tuntuu turhalta ja hävettää koska en kelpaa kenellekkään. Tunnen itseni ihan avuttomaksi naisten suhteen. Itken usein pakkien jälkeen vaikka olen ottanut sen asenteen ettei se ole iso asia.

Nykyisin saatan ruveta itkemään julkisellakin paikalla kun mietin tätä toivotonta yksinäisyyttä.

Kukaan ei halua minua. Olen seksuaalisesti olematon naisille. Elämä on jatkuvaa häpeää ja kärsimystä.

Miten voi käydä niin huono tuuri että kohdalle sattuu tuollaiset siveyden sipulit vanhemmiksi jotka eivät varmaan ole panneet sitten lapsien teon jälkeen?

Miksei voi vaan saada luonnollisesti naista niinkuin normaaleissa perheissä kasvaneet vaan sen pitää olla tällaista infantiilien tunteiden kanssa räpellystä? En tiedä miten kauan jaksan enää edes yrittää.

Miten kauan pitää yrittää uusia naisia ennenkuin tämä sisäinen epävakaus tasoittuu naisten suhteen? Olenko loppuiäkseni tuomittu ylireagoimaan vasten tahtoani kun saan pakit joltain tuntemattomalta naiselta?

Tunnen itseni todella säälittäväksi. Vaikka olenkin kasvanut hysteerisen seksuaalikielteisessä ilmapiirissä mikä selittää paljon tästä surkeasta elämästä niin en silti en ymmärrä miten ihmisestä voi tulla näin epäonnistunut naissuhteissa, nauraisin ellei itkettäisi.

Jossain vaiheessa varmaan pitää vain hyväksyä yksinäisyys, kelpaamattomuus naisille, sekä se että kohtaloni oli nyt vain epäonnistua elämässä minkä olen jo osittain hyväksynyt vaikka yritänkin vielä taistella että pääsisin seksuaalisesta estoisuudesta naisten suhteen

Voin sanoa, että on paljon miehiä, joille naisten saaminen on vaikeaa ja tuskien taival. Et todellakaan ole siinä mielessä mitenkään poikkeus. Tuo mainintasi ”muut saavat luonnollisesti naista” ei ole niin helppoa. Vaatii erinomaiset sosiaaliset taidot ja komean ulkokuoren, että naisten iskeminen olisi helppoa.

On varmasti paljon miehiä joille naisten saaminen on vaikeaa ja moni luovuttaa kun homma tuntuu liian haastavalta. En sitä kiellä.

Mutta suurin osa miehistä kuitenkin pariutuu suhteellisen helposti eikä joudu taistelemaan epävarmuuden kanssa.

Kaveripiirissäni kaikki muut ovat saaneet naisia ja itse olen jäänyt paitsioon siitä mikä on muilta onnistunut ihan luonnostaan ilman että olisi tarvinnut taistella jatkuvien pettymysten kanssa

Mä lähden sulle wingmaniksi baariin, jos haluat. En voi taata onnistumista mutta lupaan yrittää parhaani ja pitää vähintään hyvää seuraa:D Miten on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen itse seksuaalisesti lukossa koska jouduin kasvamaan seksuaalisesti tukahtuneessa ilmapiirissä.

Seksiin liittyvät asiat olivat "erikoista" ja hiljaisesti paheksuttavaa.

Nyt olen yli 30 eikä mitään seksuaalisia kokemuksia naisten kanssa. Kaikki aloitteeni baareissa, yms. tyrmätään. Elämä tuntuu turhalta ja hävettää koska en kelpaa kenellekkään. Tunnen itseni ihan avuttomaksi naisten suhteen. Itken usein pakkien jälkeen vaikka olen ottanut sen asenteen ettei se ole iso asia.

Nykyisin saatan ruveta itkemään julkisellakin paikalla kun mietin tätä toivotonta yksinäisyyttä.

Kukaan ei halua minua. Olen seksuaalisesti olematon naisille. Elämä on jatkuvaa häpeää ja kärsimystä.

Miten voi käydä niin huono tuuri että kohdalle sattuu tuollaiset siveyden sipulit vanhemmiksi jotka eivät varmaan ole panneet sitten lapsien teon jälkeen?

Miksei voi vaan saada luonnollisesti naista niinkuin normaaleissa perheissä kasvaneet vaan sen pitää olla tällaista infantiilien tunteiden kanssa räpellystä? En tiedä miten kauan jaksan enää edes yrittää.

Miten kauan pitää yrittää uusia naisia ennenkuin tämä sisäinen epävakaus tasoittuu naisten suhteen? Olenko loppuiäkseni tuomittu ylireagoimaan vasten tahtoani kun saan pakit joltain tuntemattomalta naiselta?

Tunnen itseni todella säälittäväksi. Vaikka olenkin kasvanut hysteerisen seksuaalikielteisessä ilmapiirissä mikä selittää paljon tästä surkeasta elämästä niin en silti en ymmärrä miten ihmisestä voi tulla näin epäonnistunut naissuhteissa, nauraisin ellei itkettäisi.

Jossain vaiheessa varmaan pitää vain hyväksyä yksinäisyys, kelpaamattomuus naisille, sekä se että kohtaloni oli nyt vain epäonnistua elämässä minkä olen jo osittain hyväksynyt vaikka yritänkin vielä taistella että pääsisin seksuaalisesta estoisuudesta naisten suhteen

Voin sanoa, että on paljon miehiä, joille naisten saaminen on vaikeaa ja tuskien taival. Et todellakaan ole siinä mielessä mitenkään poikkeus. Tuo mainintasi ”muut saavat luonnollisesti naista” ei ole niin helppoa. Vaatii erinomaiset sosiaaliset taidot ja komean ulkokuoren, että naisten iskeminen olisi helppoa.

On varmasti paljon miehiä joille naisten saaminen on vaikeaa ja moni luovuttaa kun homma tuntuu liian haastavalta. En sitä kiellä.

Mutta suurin osa miehistä kuitenkin pariutuu suhteellisen helposti eikä joudu taistelemaan epävarmuuden kanssa.

Kaveripiirissäni kaikki muut ovat saaneet naisia ja itse olen jäänyt paitsioon siitä mikä on muilta onnistunut ihan luonnostaan ilman että olisi tarvinnut taistella jatkuvien pettymysten kanssa

Se voi näyttää sulle siltä, että kaikki muut on saaneet sen parisuhteen helposti. Oma kokemus on ainakin se, että monelle se vaatii paljon työtä ja yritystä.

Yksi mahdollisuus on myös se, että sussa on jokin juttu mikä ei naisille yleisesti uppoa. Sitä voi olla vaikea nähdä itse, mutta ulkopuolinen sen voisi sinusta nähdä. Se voi olla ihan yksinkertaisiakin juttuja: pukeutuminen, yleinen siisteys, parta, ulkonevat nenäkarvat, epäsiistit hiukset, hengen haiseminen, voimakas hien haju jne. Joskus jokin pienikin yksityiskohta voi olla sellainen, että se karkoittaa naiset. Tarvisit naispuolisen ja rehellisen ystävän arvioimaan asian.