uusioperhe laittaa "vanhat" lapset huostaanottoon

Järkyttävää ja sairasta! En käsitä, miten julmaksi tämä lasten tunne-elämällä leikkiminen vielä menee.

Itse olen eronnut, mutta ei tulisi mieleenkään luopua lapsista. Itselleni lapsista erossa olemiseen tottuminen oli alussa todella vaikeaa, saati että jonkun miehen vuoksi luopuisin heistä.

Oikein ärsytti, kun työkaveritkin joskus kommentoivat, että sitten kun rakastut, muistat kai laittaa lapset edelle.

Ei ollut vaikeaa sanoa, ettei tulisi mieleenikään hylätä heitä. He ovat elämässäni etusijalla - aina.

Ja ellei sellaista miestä löydy, joka sen hyväksyy niin ennemmin olen yksinäni.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 02:36"]Kiva uusi ilmiö. http://yle.fi/uutiset/lapsia_annetaan_huostaan_uuden_perheen_tielta/5348991

[/quote]

päässähän tollasilla ihmisillä on vikaa.

Sorry ei ollut tarkoitus loukata ketään, mutta olen nähnyt läheltä kuinka eronneet vanhemmat ja teini suunnittelivat huostaanoton. Teini sai heti 18 vuotiaana asunnon ja jälkihoito on sujunut hyvin. Tässä vanhemmat ja teini olivat tyytyväisiä. Teinillä on hyvät välit molempiin vanhempiin. Perheiden arvot ovat mielestäni omituiset. Äiti ja tytär käyvät yhdessä bailaamassa ja asuvat lähekkäin nytkin. Uskon, että tuollaisia tapauksia on muitakin. Näissähän ei ole kyse vastoin tahtoa tehdyistä huostaanotoista.

Ymmärrän miksi tämä ilmiö on, mutta en hyväksi. Heikko äiti tahtoo miellyttää uutta miestä, ongelmallinen muistutus eletystä elämästä pilaa kivan perhefiiliksen pikkulasten kanssa. Pelätään että uusi ukko hylkää jos joutuu tappelemaan teinin kanssa jne... Eikä se teini osaa ees nauttia muumimaailma reissusta vaikka se sinne hyvää hyvyyttään otettiin mukaan...

Meillä on uusperhe, miehen kanssa pikkulapset. Ja mulla teini, erittäin angstinen ja kapinoiva. En silti ikinä hylkäisi häntä, ja mies on ottanut hänet myös omakseen, vaikka siitä ei kiitosta saakaan, pelkkää kapinaa. Hän silti uskoo että murrosiän myrskyjen laannuttua teinistä kasvaa ihan fiksu, ja teini on osa perhettä. Vaikka kuinka kiukuttelee, raivoaa ja paiskoo ovia. Muuten, samassa tilanteessa olevat: tilannetta helpottaa kun äiti viettää välillä kaksin aikaa teinin kanssa. Sen jälkeen teini taas jaksaa olla huomioonottava sisarus ja sietää isäpuoltansakin - ainakin hetken.

"Mulla ei ikinä ole missään paikassa, tai koskaan ollut niin paha henkisesti olla, kuin täällä mun sijoituspaikassa. Enkä mä tiedä kauvan mä jaksan tätä enää. t. huostaanotettu teini"

En usko, että olet huostaanotettu teini, vaikka oletkin kirjoittanut tuohon loppuun tuon "kauvan."

"Teini sai heti 18 vuotiaana asunnon ja jälkihoito on sujunut hyvin. Tässä vanhemmat ja teini olivat tyytyväisiä. Teinillä on hyvät välit molempiin vanhempiin. Perheiden arvot ovat mielestäni omituiset."

[/quote]

Toimeentulotukiasiakkuutta jo kolmannessa polvessa? Tavallaan ymmärrän, että myös valtaväestö on alkanut hyödyntää tukijärjestelmän kaikkia mahdollisuuksia härskeimmilläkin tavoilla. Muistelen keväistä uutisointia vuokra-asuntojen uudelleenvuokrauksesta, jossa asukas vuokraa vuokranantajan tietämättä asumistuin ja toimeentulotuin tuetun vuokra-asuntonsa jollekin ulkopuoliselle/ulkopuolisille ilman mitään vuokrasopimuksia, jolloin alkuperäinen asukas nettoaa sekä tuet että korotetun vuokran, ja voi asustella herroiksi mahdollisen avokkinsa kodissa täällä Suomessa tai sukuloida ulkomailla. Veronmaksajat maksavat.

Meillä vuoroviikkosysteeemi, ja isä on heitttämässä teiniämme kolonaan minun luokseni. Koska "hän ei halua tehdä mitään ja tuhoaa perheen ilmapiirin sillä".

Tämä poika on helppo nuori, eikä ole aiheuttanut mitään muita pngelmia kuin sen, ettei halua tehdä yhdessä asioita ja etttä mieluummin kuuntelee musiikkia kuin tekisi kotitöitä. Ja pelaisi mieluusti tietysti. Ja isä repii tämän takia pelihousujaan....oma unelma perheestä kun eivät kohtaa todellisuutta, niin lapsisa haluataan eroon?

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:33"]

Meillä vuoroviikkosysteeemi, ja isä on heitttämässä teiniämme kolonaan minun luokseni. Koska "hän ei halua tehdä mitään ja tuhoaa perheen ilmapiirin sillä".

No oothan säkin tavallaan hylännyt, jos pidät kiinni vuoroviikkoasumisesta kynsin hampain. Järkevä ihminen ottaisi lapsensa onnesta soikeana takaisin kotiin, ja sopisi tapaamiset isän kanssa joka toiselle viikonlopulle.

Tämä poika on helppo nuori, eikä ole aiheuttanut mitään muita pngelmia kuin sen, ettei halua tehdä yhdessä asioita ja etttä mieluummin kuuntelee musiikkia kuin tekisi kotitöitä. Ja pelaisi mieluusti tietysti. Ja isä repii tämän takia pelihousujaan....oma unelma perheestä kun eivät kohtaa todellisuutta, niin lapsisa haluataan eroon?

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:58"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 09:33"]

Meillä vuoroviikkosysteeemi, ja isä on heitttämässä teiniämme kolonaan minun luokseni. Koska "hän ei halua tehdä mitään ja tuhoaa perheen ilmapiirin sillä".

No oothan säkin tavallaan hylännyt, jos pidät kiinni vuoroviikkoasumisesta kynsin hampain. Järkevä ihminen ottaisi lapsensa onnesta soikeana takaisin kotiin, ja sopisi tapaamiset isän kanssa joka toiselle viikonlopulle.

Tämä poika on helppo nuori, eikä ole aiheuttanut mitään muita pngelmia kuin sen, ettei halua tehdä yhdessä asioita ja etttä mieluummin kuuntelee musiikkia kuin tekisi kotitöitä. Ja pelaisi mieluusti tietysti. Ja isä repii tämän takia pelihousujaan....oma unelma perheestä kun eivät kohtaa todellisuutta, niin lapsisa haluataan eroon?

[/quote]

[/quote]

no, totta kai otan lapsen itselleni, jos näin on. Tilanne on akuutti ja räyhäasteella tällä hetkellä. Kirjoitin tuon vastineeni tuohon vain osoitaakseni kuinka pienestä nämä konfliktit voivat saada alkunsa. Lapsen kanssa pärjää vallan mainiosti, kun vain vähän ymmärtää murkkua. 

Nyt kun ajattelen, niin kyllä poika tarvitsis elää myös isänsä kanssa. En siksi toivo tilanteen kärjistyvän entisestään.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 08:43"]

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 08:22"]uutisointi on vähän pielessä. Vanhemmat eivät hylkää lapsiaan vaan huostaanoton kautta lapsi saa maksetun elämän. Asunnon ja toimeentulon. Mikäs sen helpompaa.

[/quote]

Ilmoita poliisille taikka etsi käsiisi netistä jonkun korkean henkilön yhteystiedot jonne kerrot nuo. Jos pystyt niin äänitä hoitajien jutut ja jos ovat humalassa kuvaa ( jso siis sulla älypuhelin tai kamera).

Lähetä materiiaali vaikka lehdistölle.

Jälkihuolto ei ole pakollista, ja mulle ei ole tullut vastaan ainoatakaan oikeasti hyvää perhekotia. Yksi lastenkoti on, mutta niitäkin vain yksi. Jopa suljetulla osastolla oli lämpimämpi tunnelma, kuin mitä mun nykyisessä perhekodissa. Perhekodin johtajat vaan huutaa, käskyttää, tupakoivat ja juovat ittesä reissuilla känniin. Ihan sammumispisteeseen asti.

Me huostaanotetut ollaan pelkkiä pelinappuloita sosiaaliviranomaisten rattaissa. Antaisin mitä vain, jos pääsisin takas kotiin. Tai edes pois tästä perhekodista.. tää paikka tappaa miut. Henkinen väkivalta on joka päiväistä.

En saanut taaskaan aamulla syödä. Nuoremmat sai. Minä en. Ei ole eka kerta. En ole kuukausiin perhekodilla syönyt oikeaa ruokaa. Aamulla laihaa teetä ja veteen keitettyä puuroa. Nami. Sillä jaksaakin koulua välillä klo.8-16 ja parin tunnin siivoukset perhekodilla päälle.

Toimeentuloa en saa, kun ei nää maksa lakisääteisiä rahoja meille. Joskus heittåvät kympin. Jos heittävät. Näiltä on mun kuukausirahoja maksamatta satojen eurojen edestä.

Mulla ei ikinä ole missään paikassa, tai koskaan ollut niin paha henkisesti olla, kuin täällä mun sijoituspaikassa. Enkä mä tiedä kauvan mä jaksan tätä enää.

t. huostaanotettu teini

[/quote]

Karua todellisuutta. Olisikin nyt hyvä kuulla jotain vanhempaa joka on halunnut päästä eroon aiemmista lapsistaan uuden suhteen tieltä, mitä heillä olisi sanottavanaan? Vähän vaikea on puolustella ainakaan. Ihmiset eivät tajua eivätkä piittaa mitä tekevät lapsilleen.

Tiedän yhden tälläisen, oli huostaanotettu 15-18 -vuotiaana. Oli lintsaileva teini jota ei koulu kiinnostanut, ja kotona pikkusisaruksia syntyi vuoden välein. Kaipa ei vaan äiti jaksanut huolehtia lasta kouluun, niin oli helpompi luovuttaa vastuu muille. Näin siis ulkopuolisen silmin.

[quote author="Vierailija" time="14.08.2014 klo 10:18"]

Karua todellisuutta. Olisikin nyt hyvä kuulla jotain vanhempaa joka on halunnut päästä eroon aiemmista lapsistaan uuden suhteen tieltä, mitä heillä olisi sanottavanaan? Vähän vaikea on puolustella ainakaan. Ihmiset eivät tajua eivätkä piittaa mitä tekevät lapsilleen.

[/quote]

Kälyni löysi eron jälkeen uuden miehen ja oli vuodessa jo raskaana uudelle miehelle ja muutti miehen perässä 300 km päähän. Ei vaan ottanut huomioon että hänellä oli jo kaksi lasta aiemmasta avioliitosta, 10 ja 13 vuotiaat teinin alut. Vanhemmat lapset saivat jäädä, onneksi isälleen, ja äiti muutti. Teki vielä pari lasta lisääkin sen uuden miehen kanssa, näkee vanhimpia lapsiaan kerran kuukaudessa jos aikatauluihinsa sopii. 

Ja ennen kuin kukaan pääsee kommentoimaan että wt ja kouluttamattomien ihmisten touhuja, niin tää nainen on akateemisen koulutuksen läpikäynyt ja työssään arvostettu. Mä en arvosta tosin pätkääkään.

Aikamoista yleistystä tuo vanha juttu! Toki niitä varmaan sitten on, jos kerran sossu niin sanoo, mutta oikeasti EN TIEDÄ YHTÄÄN TAPAUSTA, jossa olisi teini tai minkään ikäinen lapsi laitettu lastenkotiin uuden onnen tieltä. Jokainen tietämäni huostaanotto on tapahtunut vanhempien/vanhemman vastustuksella (tai ehkä ympäripuhuttu lopulta) paitsi yksi tapaus, jossa ydinperhe päätyi ratkaisuun huumeisiin sortuneen teininsä rauhoittamiseksi.

Ei mitään uutta auringonalla. Ennen vanhaan tuollaiset n. 10-vuotiaat lähtivät pikkupiioiksi ja rengeiksi. Monessa kulttuurissa 7-13 tytöt menevät edelleen naimisiin. Puhumattakaan entisaikaisista uusperheistä, yleensä tosin kuoleman kautta, joissa entiset lapset hylättiin vaikka kadulle. Näitä on aina ollut ja ennen vanhaan n. 10-vuotias katsottiin jo melkein aikuiseksi ja vastuulliseksi omasta elämästään.

Voi luoja...

Aivan järkyttävää. Tuollainen oman lapsen hylkääminen ja traumatisoiminen pitäisi kriminalisoida. Millaiset mahdollisuudet noin hylätyllä nuorella on koskaan enää luottaa aikuisiin? Monella koko loppuelämä menee menetettyä lapsuutta ja hylkäämistä surren.

Ehkä lapsia ei kannata hankkia kovin nuorena...

Sairasta paskasakkia. Aikuiset ihmiset peleilee lapsen herkällä tunne- ja turvallisuusmaailmalla.

Ehkä lapsella on tosiaan parempi asua muualla.

Tuollainen toiminta pitäisi ehdottomasti kriminalisoida. Aikuiset vastuuseen.

Eihän tuo loppujen lopuksi eroa kovinkaan paljon avioeron jälkeisestä toisen vanhemman hylkäämisestä. Meilläkin etävanhempi on katkaissut välit ensimmäisiin lapsiinsa koska uusi puoliso ei hyväksy lapsia ja exää. Toinen vanhempi jää tietysti jäljelle mutta lapselle/nuorelle aivan yhtä hajottavaa.