Miksi naiset lopettavat meikkaamisen lukion jälkeen?
Todella moni lapsuusajan tuttavani ja muut nykyisessä koulussa tapaamani naiset eivät enää meikkaa. Nuorempana ylaäaste- ja lukioiässä kuitenkin meikkasivat ja laittautuivat muutenkin nätisti. Mutta tuossa täysi-ikäisyyden paikkeilla moni on joko vähentänyt meikkaamista radikaalisti tai eivät meikkaa laisinkaan. Miksi? Eikö nimenomaan tuossa parhaassa nuoruusiässä haluaisi näyttää parhaimmalta ja viehättävältä? Itse en nuorempana ymmärtänyt kauneuden päälle, mutta vasta joskus 20-vuotiaana aloin meikkaamaan ja löysin kauniin pukeutumistyylinkin. Ehkä siksi minusta tuntuu niin oudolta, että miksi minä olen nyt se melkein ainut, joka tykkää laittautua, mutta muita ei enää kiinnosta.
Kommentit (19)
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:47"]En saa enkä saanut sen enempää huomiota miehiltä, vaikka meikkasinkin, joten päätin antaa olla ja selvitä aamuisin vähemmällä vaivalla.
[/quote]
Mä en ainakaan meikkaa miesten takia vaan siksi, että haluan tuntea oloni hyväksi.
Olen 58v ja meikkaan edelleenkin. Vai sanoisikko että ehostan kasvojani.
Oman kokemukseni mukaan lukion jälkeenhän sitä vasta oppikin meikkaamaan :) Enää ei ole mustalla kajaalilla piirrettyjä kulmia eikä mustia rajauksia silmien ympärillä :D
Tämä siis vain oma kokemus, en voi tietää ap:n tapauksesta.
En meikkaa koska se ei ole koskaan, edes teini-iässä minua kiinnostanut.
Yleensä niillä, ketkä jo nuorena aloittavat meikkaamisen on myös hyvin villi elämä nuorena. Sitten täysi-ikäisenä ei enää jaksa juominen, baareissa käyminen, poikien lirkuttelu yms. enää kiinnostaakaan. Myös monet nuorena (ei tietenkään kaikki, mutta ne ketkä tunnen) äidiksi tulleet yleensä tavallaan rupsahtavat eikä se ulkonäkö ole enää se ykkösjuttu. Moni myös lihoo juuri tuossa iässä ja ehkä sekin vähentää haluja panostaa ulkonäköönsä. Oman kokemukseni perusteella tämä on yleistä etenkin pienillä paikkakunnilla. Nuoret käyvät amiksen ja sitten menevät töihin raksalle tai hoitsuiksi. Ei niissä hommissa juuri meikkailla, joten se meikkailu vähenee sitten vapaa-ajallakin.
Varmaan moni tajuaa lopettaa sotamaalausten tekemisen vaikka ehkä jatkaakin meikkaamista. Itse lopetin koulun jälkeen kokonaan, koska meikkaaminen oli ollut minulle vain massan mukana kulkemista. Opiskeluaikana ei muutenkaan kauheasti tarvinnut miellyttää muita. Olen aloittanut uudestaan vasta keski-iässä, kun alkaa olla peitettävää.
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:48"]
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:47"]En saa enkä saanut sen enempää huomiota miehiltä, vaikka meikkasinkin, joten päätin antaa olla ja selvitä aamuisin vähemmällä vaivalla.
[/quote]
Mä en ainakaan meikkaa miesten takia vaan siksi, että haluan tuntea oloni hyväksi.
[/quote]
No mee nyt vittuun :D
Aikuisena oma identiteetti ja itsetunto on parempi ja osaa hyväksyä itsensä ilman feikkauksia ja meikkauksia. :)
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 18:03"]
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:48"]
[quote author="Vierailija" time="13.08.2014 klo 17:47"]En saa enkä saanut sen enempää huomiota miehiltä, vaikka meikkasinkin, joten päätin antaa olla ja selvitä aamuisin vähemmällä vaivalla.
[/quote]
Mä en ainakaan meikkaa miesten takia vaan siksi, että haluan tuntea oloni hyväksi.
[/quote]
No mee nyt vittuun :D
[/quote]
Aika moni nainen meikkaa vaikka menisi vain tapaamaan naispuolisia ystäviään. Joten ei se meikkaaminen kovinkaan monelle ole miesten miellyttämistä. Kuka nuori nainen muutenkaan haluaisi miellyttää naapurin 55 vee Penttiä?
En enää opiskelijana raaski tuhlata rahaa meikkeihin tai kampaajaan. Kosmetiikan, esim. itseruskettavan, tahraavuus myös ongelmana kun minulla ei ole omaa pesukonetta ja vaate- ja liinavaatevarasto reilusti niukentunut tuosta lukioiästä. Pesulamaksut myös kalliita, mm. päällystakkien kaulukset ja silkkihuivit likaantuvat meikistä, ruskettavasta, hiustuotteista. Ei myöskään enää ole yhtä paljon aikaa kulutettavaksi hömppäuutuuksien tiirailuun ja hankkimiseen. Lisäksi olen havahtunut hieman kyseenalaistamaan kemikaalien terveellisyyttä joten tämänkään takia ei meikkailu enää innosta aikaisemmassa määrin.
Itsellä meni ainakin ihan överiksi välillä tuo meikkaaminen.. Nyt kun katsoo kuvia, niin huh huh.. Ei omasta mielestä sillon ollut liikaa.. Mutta nyt kun kattoo.. Niin en enää samallalailla voisi meikata! Teininä oli myös kasvoissa lävistyksiä, onneksi pääsin työpaikkaan.. Jossa työnantaja käski ottamaan näkyvät kasvolävistykset pois. Samalla jäi hillittömät silmärajaukset yms. Olen varmasti ääripää esimerkki.. Mutta en millään voisi nyt 30v meikata samalla tapaa kun vajaa 10v sitten..
Vaikka ei sillä, on vielä kavereita jotka meikkaan täsmälleen samallalailla kun sillon 16v.. Myös arkisin.. Huh.. Noh, kaikki tavallaan. Itselle riitää nykyisin kulmakynä ja ripsiväri.. Säästyy aikaa ja rahaa.. :)
mitä sillä on merkitystä meikkaako joku vai ei? miten kenelläkään on tyhjää aikaa miettiä tällaisia?
Itselläni loppui juuri lukio, ja tajusin tässä kesän aikana, miten korneilta mun sotamaalaukset on todennäköisesti näyttäneet viimeiset kolme vuotta. En lopettanut meikkaamista, mutta vähensin: meikkivoidetta käytän enää harvoin (ainakin siksi kunnes alkaa kunnon syksykelit), kulmia en enää piirrä yhtä tummiksi ja olen opetellut korostamaan joko huulia tai silmiä. Meikkasin kyllä hyvin ja huolellisesti aikasemminkin eli pellehermannilta en ole enää vuosiin näyttänyt, mutta nykyisin mulla tulee epämukava olo jos meikkiä on liikaa. Edelleen kiinnitän huomiota pukeutumiseen ja hiuksiin ihan yhtä paljon, pukeudun mekkoihin ja hameisiin, kiharran tukkaani, käytän nutturoita ja erilaisia lettikampauksia yms ja korkokengät on usein jalassa.
Huomauttaisin myös, että meikkaaminen ja huolitellulta/hyvällä maulla laitetulta näyttäminen eivät ole samoja asioita. Jos muuten huolehtii ihonsa kunnosta ja pukeutuu ja laittaa tukan kauniisti, meikillä ei ole enää paljonkaan vaikutusta lopputuloksen kannalta. Itse asiassa kokemus on osoittanut, että meikit naamassa on potentiaalisesti suurempi riski näyttää homssuiselta ja huonosti laitetulta, jos silmät alkavat vuotaa, alkaa sataa tai meikkiä ei pääse korjailemaan ja se kulahtaa päivän aikana.
Sitten on se aika. Jos meikkaamiseen menee kaksikymmentä minuuttia, niin se on iso siivu ajasta aamuna, jolloin heräämisen ja bussiin lähdön välillä on kaiken kaikkiaan ehkä puolisentoista tuntia tai vähemmän aikaa. Aina ei vaan jaksa.
Itse aloitin meikkaamisen joskus 13v ja silloinkin vain meikkivoidetta/puuteria ja ripsiväriä,ei muuta. Meikkaan vielä nykyisinkin arkimeikkini samalla eli en tunge hirveesti naamaan pakkelia yms. Sitten juhliin voi laittaa ja panostaa vähän enemmä mutta siis en ole ikinä halunnut meikata enempää. T.19v
meikkasinkohan mä lukiossa. en muista. nykyään meikkaan.
Minä kokeilin meikkaamista kasilla ja lopetin ysillä. Nyt lukiossa en meikkiä ole käyttänyt yhtään. Taidan olla vähän etuajassa sen suhteen.
n16
Voisin kuvitella, että parikymppinen on jo kypsempi kuin vaikka 17-vuotias. 17-vuotiaana meikataan, kun halutaan näyttää aikuisilta naisilta, seksikkäältä ja räväkältä. Sitten kun on esim. 22 tajuaa, että kuolaa ne miehet sen nuoren naisen vartalon perään muutenkin ja toisaalta ei ole enää tarvetta korostaa omaa seksuaalisuuttaan pissis-lookilla. Kenties jopa toivoo, että tulisi ajatelluksi ennenkaikkea älykkäänä naisena eikä seksuaalisen häirinnän kohteena.
Minulla alkaa laiskuus iskeä vasta nyt 29-vuotiaana, mutta iho on niin huono ja epäonnistuneet pigmentoinnit pitää meikata kuntoon, ettei voi lopettaa meikkausta. :(
En saa enkä saanut sen enempää huomiota miehiltä, vaikka meikkasinkin, joten päätin antaa olla ja selvitä aamuisin vähemmällä vaivalla.